Minäkin mustis

Aila kirjoitti:

Myönnän olevani mustasukkainen miesystävästäni, mutta olen asiaa paljon pohdittuani tullut siihen tulokseen, että ei kannata päätä vaivata tyhmillä ja turhilla epäluuloisilla ajatuksilla, sillä se ei johda kuin suhteen tuhoon. Olen kertonut miesystävälleni että epäilen häntä ym skeidaa, vaikka mitään aihetta minulla ei olisi epäillä häntä, koska ei hän minua ole pettänyt, oma epävarmuuteni vain on tehnyt minut mustikseksi. Tässä eräänä päivänä juteltiin asioista mieheni kanssa ja se, mitä hän minulle sanoi, sai minut miettimään, että mitä helvettiä mä märehdin asioita, kun hän minusta kuitenkin välittää. Se, mitä miesystäväni sanoi mulle meni näin, että "ei me yhdessä oltais jos asiat olisivat kuten epäilet" ts.mä pohdin silloin, että onko kaikki hyvin ja tivasin, että onko hänellä ketään toista naista?! Sairastahan se on maalailla piruja seinille ja minä ainakin aion nauttia elämästä mieheni rinnalla ja jos joskus on aiheellista olla mustis, niin ollaan sitten sitä. Onhan se kova työ saada itsestään se kaikki epävarmuus katoamaan, mutta muistetaan aina se, että käytöksellämme voimme menettää rakkaan ihmisen ja sitä en minä ainakaan halua. Tsemppiä kaikille mustiksille, yritetään olla ihmisiksi.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä