Jos SRK olisi ollut oikeassa 70-luvulla, ja annetut hoidot olisivat olleet oikeutettuja, niin myös tänäkin päivänä pitäisi ihmisiä hoitaa ja erottaa samoista syistä. Sekä pitäisi myös olla voimassa julkirippi, ja toiminnassa seurantajärjestelmä, jossa kirjataan ylös, että kuka on käynyt tekemässä seurakunnan edessä parannuksen, mm. oikealla äänensävyllä.
Jos näin ei toimita, voidaankin kysyä että miksi ei, jos kerran 70-luvullakin on oikein toimittu.
Jos taas sanotaan, että 70-luvulla toimittiin väärin ja ihmisiä erotettiin täysin väärin perustein, tulisi SRK:n esittää julkinen anteeksipyyntö.
Jos näin ei toimita, voidaankin kysyä että miksi ei, jos kerran 70-luvullakin on oikein toimittu.
Jos taas sanotaan, että 70-luvulla toimittiin väärin ja ihmisiä erotettiin täysin väärin perustein, tulisi SRK:n esittää julkinen anteeksipyyntö.
Vastaukset 12
Vanhimmat
että Raamatussa puhuttaisiin eksytyksistä siihen sävyyn, että niitä on aina joskus, "Jumala puhdistaa puimatantereensa".Välillä on helpompaa.
Raamatunsanahan ei ole muuttunut. Se mikä oli 70-luvulla syntiä on tänäkin päivänä. Mikäli srk oli 70-luvulla oikeassa on ne silloin syntinä pidetyt asiat syntiä vieläkin.
synti mikä tahansa, ihmisiä vahdittiin ja vaadittiin hoitoihin. Mutta ei ne kaikki jutut olleet syntiä oikean opin mukaan. Jos tuomittiin siitä, että lauloi kristillisessä kirkkokuorossa arkisin ja kävi seuroissa, niin eihän sellainen voi olla syntiä, jos laulettiin virsiä. Kristinusko on kuitenkin uskonto ja ei se ole sinänsä mikään epäuskonto. Gospelmusiikin syntisyydestä en tiedä.
ensinäkin hoitokokouksissa ei varmaankaan ole ollut rakkauden henki mukana, jo siinä rikotaan lakia.
Mutta kuinka te voisitte pakottaa johonkin julkiseen anteeksi pyyntöön...kullakin tapansa...eikö anteeksi pyytäminen ole jokaisen oma asia?
Jos veljesi ei pyydä anteeksi niitä rikkeitä, jota hän on sinulle tehnyt, täytyykö sinun pakottaa hänet siihen?
Toiseksi me pyydämme anteeksi vain niitä asoita, joista meillä on huono omatunto...kuinka tällä nuorella sukupolvella olisi huono omatunto isien rikkeistä?
Ja mitä tulee tähän maailman kulttuurin...ei me eletä tuollaisessa anteeksi pyyntö kulttuurissa...kyllä kärsineet jo tietävät, että mitä mieltä ollaan rakkaudettomista kokouksista ja ne jotka ovat olleet henkilökohtaisesti siinä mukana, voivat itse pyytää anteeksi, koska heillä se huono omatunto varmasti onkin.
Mutta tämä on aika masentavaa, että koko ajan nostetaan toi 70 luku esille ja syytetään meitä siitä, mihin meillä ei ole osaa eikä arpaa....jaksetaan penkoa vanhoja asoita. Pyytäisin sellaista palvelusta, ettette enää pakottaisi meitä pyytelemään anteeksi sellaista, mitä emme ole tehneet....täällä netissä ei varmaakaan ole yhtäkään sellaista, joka olisi ollut mukana koko jutussa. Ja jos meillä ei ole huono omatunto niistä teoista, mitä emme ole tehneet, niin emmehän voisi pyytää niitä sydämestämme anteeksikaan, koska emme ole pahoillamme mistään omista teoistamme.
Sen voimme tässä nyt tehdä, että sanomme olevamme pahoillamme niiden puolesta, jotka ovat joutuneet rakkaudettomien kokouksien eteen.
Mutta emme tiedä mitä silloin on tapahtunut, niin kai siellä on voitu keskustella yhdessä ihan rakkauden mukana ollessakin, jotenka emme voi kieltää koko hommaa, siis toisin sanoen emme voisi pyytää anteeksi kaikista keskusteluista.
että jos joku asia on ollut syntiä 70-luvulla, niin sen pitäisi olla sitä vielä tänäkin päivänä?
'eikö anteeksi pyytäminen ole jokaisen oma asia?
Jos veljesi ei pyydä anteeksi niitä rikkeitä, jota hän on sinulle tehnyt, täytyykö sinun pakottaa hänet siihen?'
Eikö sinulla olekkaan hätä veljestäsi ja halu ojenttaa häntä? kuinka niiden käy, jotka jättävät sikkeensä anteeksi pyytämättä? entä jos tiedät sen?
'Toiseksi me pyydämme anteeksi vain niitä asoita, joista meillä on huono omatunto' ...niinpä
mutta onko nykyään ollut tuollaisia rakkaudettomia hoitokouksia?
Jos ei ole, niin minkä takia meitä syytetään niistä?
silloin kysytä, kun ei ymmärretä?
sanoit:"Eikö sinulla olekkaan hätä veljestäsi ja halu ojenttaa häntä?"
On, mutten aio koskaan pakottaa veljeäni anteeksi pyyntöön...silla pakotettu anteeksi pyyntö ei lähe sydämestä.
sanoit:"...niinpä "
Miksi pyytäisimme sellaisia asioita aanteeksi, jotka eivät ole syntiä? tätä tarkoitan tällä.
Kytätään sitäkin, että ellei ole seuroissa käynyt aikoihin, aletaan etsiä siihen syytä. Ja mikä vielä kummallisempaa, niin syyllisiä etsitään aivan muualta kuin sieltä mistä pitäisi, nimittäin muista ihmisistä.
Sehän on ihan itse kunkin henkilökohtainen asia käykö seuroissa, vai ei käy ja sekin koska käy.
Kuinka pitkävihanen voikaan olla ihminen. Kumma että jotain 70-luvun juttuja jaksetaan täällä netissä jauhaa... Ei ne henkilöt ole täällä netissä jotka noihin juttuihin parhaiten osaa vastata! Uskovaiset on yhtälailla inhimmillisiä ihmisiä kuin ketkä muut tahansa. Erehdyksiä siis tulee, mutta ne voidaan antaa anteeksi puolin ja toisin.
Näinhän meidän keskuudessa neuvotaan että jos kokee jonkun rikkoneen ittiänsä vastaan niin menee ja puhuu suoraan sen henkilön kanssa eikä puhu sontaa pitkin kyliä. Sama juttu toisinpäin että jos joku uskovainen tekee jotain joka oman tuntoa turmelee niin ei sitä aleta ympäri kyliä juoruamaan vaan käydään puhumassa ensin kahden kesken... Ja jos henkilö ei siltikään ymmärrä tehneensä väärin niin sillon mennään jonku toisen uskovaisen kans.
Nimittäin on asioita joita ei vain ite välttämättä ymmärrä että mitä väärää niissä on. Mutta jos seurakunnassa ollaan yleisesti sitä mieltä että siinä on väärin niin silloin toimitaan Jumalan sanan mukaan eli kuunnellaan seurakunnan ääntä.
Mitä mieltä olet siitä, että jos joku asia on ollut 70-luvulla syntiä, niin eikö sen pitäisi myös tänä päivänkin olla syntiä?
Kyllä 70-luvullakin vl-liikkeessä varmaan julistettiin samaa liturgiaa kuin nykyään: on vain yksi oika usko. Siihen uskoon sitten liitetään kaikki seurakunnan viisaiden tekemät päätökset ja mielipiteet. Jos usko oli oikea 1970-luvulla, niin pitäisi sen kaiken järjen mukaan olla sitä 2000-luvullakin. Muuttuuko usko?