Pakko vaan vuodattaa ees tänne...
Jälleen...takana yli 2 KUUKAUTTA oksentamatta ja taas alko pelleily. Mä vaan inhoon itseäni ja rumaa vartaloani niin paljon, et mä oikeesti tahtosin välillä kuolla. Mä oon lihonu hoitojen alottamisen jälkeen viisi kiloa ja luoja mä vihaan itseäni! Ja mä oon oikeesti ylipainoinen (158/65). Eihän tällänen läski sais ees olla elossa! Muutkin kattoo miten ruma ja läski mä oon...kaikki muut on niin kauniita. Miksen mäkin vois olla. Ihailen anorektikkoja kuinka ne jaksaa olla syömättä.
Tänään mä päätin taas, etten syö enää mitään. Poikaystävä kattoo toivottomana vieressä eikä enää tiedä mitä tehdä, ku mä vaan inhoon itseäni niin paljon. Se yrittää sanoa, että mä oon kaunis jne. Saahan sitä aina sanoa mitä huvittaa...
Hitto! Mä aion laihtua ja paskat mä enää mistään lääkäreistä. Ne ei oo osannu ku huijata mua. Oli toisaalta taas niin hyvä ja tuttua oksentaa, vaikka ensin uskoin etten siitä enää kykene. Mulle tuli taas se hallittu olo, vaikka siitä turvonnu olo tulikin. Olo on niin ristiriitanen. Miten hitossa mä oon itseni tähän helvettiin saanu...
Jälleen...takana yli 2 KUUKAUTTA oksentamatta ja taas alko pelleily. Mä vaan inhoon itseäni ja rumaa vartaloani niin paljon, et mä oikeesti tahtosin välillä kuolla. Mä oon lihonu hoitojen alottamisen jälkeen viisi kiloa ja luoja mä vihaan itseäni! Ja mä oon oikeesti ylipainoinen (158/65). Eihän tällänen läski sais ees olla elossa! Muutkin kattoo miten ruma ja läski mä oon...kaikki muut on niin kauniita. Miksen mäkin vois olla. Ihailen anorektikkoja kuinka ne jaksaa olla syömättä.
Tänään mä päätin taas, etten syö enää mitään. Poikaystävä kattoo toivottomana vieressä eikä enää tiedä mitä tehdä, ku mä vaan inhoon itseäni niin paljon. Se yrittää sanoa, että mä oon kaunis jne. Saahan sitä aina sanoa mitä huvittaa...
Hitto! Mä aion laihtua ja paskat mä enää mistään lääkäreistä. Ne ei oo osannu ku huijata mua. Oli toisaalta taas niin hyvä ja tuttua oksentaa, vaikka ensin uskoin etten siitä enää kykene. Mulle tuli taas se hallittu olo, vaikka siitä turvonnu olo tulikin. Olo on niin ristiriitanen. Miten hitossa mä oon itseni tähän helvettiin saanu...
Vastaukset 4
Vanhimmat
luuranko hyi
Toivon että olisin hakenut apua jostain ammattiauttajilta kun kärsin 16-19-vuotiaana bulimiasta. Ne vuodet on ihan mustaa, hävettää miten sysäsin pois kaverit ja miten pyysin poikakaverin sanovan että olen kaunis ja laiha... Menetin itseni täysin sille, jouduin rakentamaan uusiksi kaikki: mielipiteeni kaikesta, ystävyyssuhteet, suhteet perheeseeni... Se ei ole missään tapauksessa tervettä eikä tavoittelemisen arvoista. Onnea sydämeni pohjasta että olit 2kk terve! Parantuminen alkaa juuri noin, kärsit tilasta ja haluat siitä puhua(tää on mahtava paikka puhua), olet jonkun aikaa oksentamatta ja sitä tulee vähän lihottua silloin mutta vain väliaikaisesti. Syö kulta sen verran että jaksat harrastaa jotain, lenkkeillä tms, kävellä vaikka kaupungilla tai metsässä.
Parhainta jatkoa sinulle! Käyn lukemassa jos vielä päätät kirjoittaa.
Kiitti asiallisesta viestistä! Päivät on erilaisia; joskus niin hiton vaikeita ja joskus hyviä. Mä oon saanu apua ja oon voinu jo todella hyvinkin, mut nyt vaan on taas alkanu tuntuu siltä, että hommaa lipee käsistä. Ehkä mä en sitten ees halua olla terve...en oikein enää tiie. Mutta ajan kanssa katselen tilannetta.
Mä yritän...toivon, että me kaikki yritetään:)!
"Ei edes halua olla terve"... Ei "terve" ole sama kuin lihava - terve on kohtuusyömisellä ja liikkumisella luotu, voi sitä olla laihakin. Halua vaan olla terve!