Miten on käytännössä mahdollista, että hyvä viejä sanoo vievänsä aina seuraajan tason mukaisesti?
En ole nähnyt enkä kuullut yhtään hyvän viejän kommenttia, jossa hyvä viejä myöntäisi vievänsä jollain muulla tasolla kuin seuraajan taso edellytäisi. Nimittäin järkevästi ja tosiasiat myöntäen ajateltunahan hyvälle viejälle olisi täytynyt muodostua vientiseuraamistilanne, jossa hänen olisi pitänyt huomata, että seuraaja on parempi.
Kiistävätkö hyvät viejät tanssillisia tosiasioita laajemminkin?
En ole nähnyt enkä kuullut yhtään hyvän viejän kommenttia, jossa hyvä viejä myöntäisi vievänsä jollain muulla tasolla kuin seuraajan taso edellytäisi. Nimittäin järkevästi ja tosiasiat myöntäen ajateltunahan hyvälle viejälle olisi täytynyt muodostua vientiseuraamistilanne, jossa hänen olisi pitänyt huomata, että seuraaja on parempi.
Kiistävätkö hyvät viejät tanssillisia tosiasioita laajemminkin?
Vastaukset 53
Vanhimmat
No olkoon sitten menneeksi. Myös huonot viejät voivat esittää vastauksia, kun kerran hyviä viejiä ei näytä kiinnostavan.
Tätä kannattaa varmaankin kysyä seuraajilta. Heillä jos kellään luulisi olevan käsitys siitä kuka ja millainen on hyvä viejä ja mitä hyvään viemiseen kuuluu.
No kun nyt sitten keskinkertaiset ja huonot saavat vastata, niin vaikka puhutaan siitä, että viejän pitää sopeuttaa tanssimisensa seuraajan mukaan, niin eiköhän tosiasia liene, että nuo seuraajat lavalla joutuvat / saavat / pystyvät sopeutumaan meidän viejien hyvinkin erilaisiin ja eriskummallisiin vienteihin. Eihän siinä viejällä kovin paljon vaadita, jos esimerkiksi aloittelijan kohdalla jättää muutaman kuvion pois valikoimasta, joita ei oikeasti osaa edes kunnolla viedä.
Wau, mikä realisti!
En osaa pudottaa tasoa juurikaan silloin menee koko nautinto tanssista
Palautankin takas riviin, sanon et se siitä sitten
Mielestään hyvä viejä voi pilata mielestään hyvän seuraajan tanssin kun haluaa sooloilla ja esittää omaa erinomaisuuttaan eikä tanssi seuraajalle vaan itselleen ja ehkä katsojille. Mielestään hyvä viejä jättää huomioimatta mielestään hyvän seuraajan tason koreografiaan jonka vain mielestään hyvä viejä osaa . Lavatansseissa oikeasti hyvä viejä ja oikeasti hyväseuraaja voivat nauttia tanssista, koska lavatanssi on helppotajuista silloin kun samantasoiset osaajat kohtaavat. Liian taidokas siis omasta mielestään ei ehkä olekaan se hyvä viejä.
Mahdollista siten, että viejän vientitapa on v = f(s) jossa s on seuraajan taitotaso ja f kuvaus eri taitotasoilta viejän vientitapojen joukolle. Käytännössä f:llä on toki muitakin parametrejä kuin s.
Jos ja vain jos (kuten käytännössä asian laita onkin) hyvän viejän ei tarvitse välittää edes oman parinsa tekemisistä eikä sanomisistakaan yhtään, tulisi yhtälössä ottaa huomioon tanssipaikan sekä täysin kiinteät että jokseenkin irtaimet rakenteet kuten esimerkiksi orkesterinaitio ja orkesterinaition esirippu myös. Tällöin saamme vientiyhtälöstä yleispätevämmän v=ItkupotkuraivariRocnroll-f(0,000000025s,k,i), missä i on irtain k on kiinteä
Hyvän viejän pitäisi tiedostaa oma tasonsa. Tällöin hyvän viejän ehkä olisi helpompi myöntää itselleenkin, että ei ehkä sittenkään ole ihan aina kyennyt sovittamaan vientiänsä seuraajan tasolle.
Hyvillä viejillä on nyt kyllä perusteellisen itsetutkiskelun paikka, koska vieläkään yksikään heistä ei ole suostunut edes nimimerkillä esiintyen pitämään edes mahdollisena sitä, että jossain voisi olla hyvää viejää tasokkaampi seuraaja, vaikka yksikään hyvistä viejistä ei ilmeisesti ole niin hyvää seuraajaa vielä kohdannut.
Tästäkö johtuu, että hyvien viejien kerrotaan tanssittelevan aina niitä samoja seuraajia ja antavan niitä rukkasia kaikille tanssittelurinkiinsä kuulumattomille hakijoille, jotta ei tulisi otettua riskiä kohdata itseään tasokkaampaa seuraajaa?
Kyllä minä otan haasteen vastaan eli tulkaa vaan tasokkaat seuraajat hakemaan naistentunnilla niin katsotaan miten homma lähtee kulkemaan.
"Hyvä+viejä"
Noista kuvioista puhutaan aina paljon kun halutaan luonnehtia hyvää tanssimista.
Paljon kuvioita tärkeämpää on hyvä perustanssiminen.
Kuvioilla sitten perustan hallinnan jälkeen voidaan koristella tanssia.
Kuvioiden suuri määrä tai monimutkaisuus ei myöskään kerro hyvästä tanssitaidosta.
Yksinkertaisilla ja hyvin tanssituilla kuvioilla saadaan usein paljon parempi ja näyttävämpi tanssi aikaiseksi.
Niinpä.
Otetaan vaikka Hidas valssi.
Lähes kaikilla kursseilla opetetaan kuvioita joita ei näe kuin yhden parin 100 tanssivan. Eli opit ovat menneet täysin hukkaan.
Täytyis ensimmäiset 50 tuntia opetella pelkkää "perusaskelta" ilman käännöksiä. Seuraavat 50 tuntia oikeeta käännöstä ja siitä jatkaa samaa rataa.
Nyt sitä yritetään epätoivoisesti viedä, eikä pysytä edes rytmissä, puhumattakaan että muistettas ottaa nousut, keinunnat ja laskut.
No tämähän juuri onkin kurssien tarkoitus. Uusilla kuviolla houkutellaan porukkaa paikalle.
Porukat vaan ei opi mitään ja niin on mentävä aina uudestaan.
Sama kuin tämä tanssilajien valtava kirjo.
Voihan sitä tanssia joka kappaleen erinlailla ilman kurssitustakin. Ei siihen mitään kursseja tarvita. Kuuntelee vain sitä musiikkia.
Niinhän ne sadat tanssilajit ovat syntyneet.
Sään mukaan pukeutuminen ei tarkoita, että esim. lumisateella laitetaan lunta niskaan, vaan että valitaan säähän sopivat vaatteet. Vastaavasti seuraajan tason mukaan tanssiminen tarkoittaa, että valitaan seuraajalle sopiva tanssitapa.
Aivan! Mutta, jos nyt lähdettäisiin ensinnäkin siitä, että ainakaan tanssin teoriassa ei edes tanssin opettajat ole ehdottomasti sulkeneet pois mahdollisuutta, että hyväkin viejä voi etenkin äärimmäisen huonolla tuurilla joutua tanssittelemaan seuraajaa, jonka tanssilliselle tasolle hänellä on vielä jonkin verran kiipeämismatkaa ja toisaalta siitä, kuinka äärettömänkin vaikeata hyvän viejän on tällaisen mahdollisuuden olemassa oloa myöntää!
Sinäkin puhuit keleistä, vaikka muut yrittivät saada yksiselitteisen vastauksen kysymykseen, voiko kaltaistasi hyvää viejää tasokkaampaa seuraajaa olla olemassa? Ja olisiko tällöin mahdollista, ettei kaltaisesi hyvä viejä ehkä sittenkään kykenisi aina viemään seuraajalleen sopivalla tasolla?
Ainoa kysymys (retorisen diibadaaban lisäksi) aloituksessa on "Miten on käytännössä mahdollista, että hyvä viejä sanoo vievänsä aina seuraajan tason mukaisesti?". Ei kysytty, voiko seuraaja olla taitavampi tai tasokkaampi kuin viejä. Tietenkin voi. Pointti on siinä, että seuraajan tason mukainen vienti ei tarkoita, että viejä olisi yhtä taitava kuin seuraaja, vaan että vientitapa valitaan seuraajan tason mukaan - ihan niin kuin pakkassäähän sopiva pukeutuminen ei vaadi, että pukeutuja olisi itse jäätynyt.
Seuraajan kanta asiaan. Hyvä viejä huomio seuraajan tason. Olen usein huomannut, että hyvä viejä aloittaa hyvin perinteisesti ja ja pikkuhiljaa lisää kuvioita ja nostaa viennin tasoa. Kerran vain olen kokenut, että nyt ei oikein kulje, olin aivan hukassa. Tansitajana tanssinopettaja joka tykkää tehdä omiaan ja unohtaa, että hänellä on tanssitettava joka on kyllä hyvä seuraamaan, mutta ei millään voi mennä liian kevyessä viennissä jotain kilpatanssiin liittyviä kuvioita ja joita käytetään lähinnä esityksissä. Huomautinkin asiasta niin hän vaan ei kuulemma malta kun tuntuu mukavalta mennä musiikin viemänä, ei muuten ollut yhtään kivaa :-(
Se on potaskaa alkaa väittää, että antaa musiikin viedä itseään silloin, kun oma pari ei halua tai osaa antaa musiikin viedä itseään. Hyvän viejän olisi pitänyt huomata tämä viimeistään siinä vaiheessa, kun alkoi olla aivan maitohapoilla: mikäli musiikki alkaisi viedä molempia, maitohappo ei tulisi kummallekaan.
Myös kädenalitanssissa maitohappo johtuu siitä, että yrittää kaikesta huolimatta antaa musiikin viedä itseään enemmän kuin pariaan. Tällaista tilannetta kutsutaan tanssiteknillisesti tarkasteltuna hinaamiseksi. Hinaaminen on universaalissa mielessä niin rankkaa puuhaa, että sitä varten täytyi keksiä hinauskoneita. Tansseissa ei kuitenkaan saa käyttää mitään muita koneita kuin rytmikoneita.
Juu, tuo on aivan totta, että kyllä sen huomaa, kun musiikki vie vain toista mukanaan, aika tuskaista tervanjuontia se on...molemmille. Siksi en nykyisin tanssi muita kuin tylsiä kappaleita, joita suurin osa illan annista tosin onkin. Niitä ei jaksa edes kuunnella, joten semmoinen normijolkotus onnistuu helpoiten niiden tahdissa.
Hyvänä viejänä nostan tanssin tasoa pikkuhiljaa. Kun naisen maksimitaso on saavutettu En mene sen yli. Siis en koskaan nöyryytä naista.
Poikkeuksena esteettisesti epämiellyttävät naiset.
Heidän kanssaan köpöttelen tai tanssin liian vaikeita. Näin varmistan etteivät he enää koskaan hae mi minua uudestaan.
Alfaviejä. Me naisetkiin tehdään niin, että jos viejä on jollain tavoin "epähaluttava" eikä haluta että tulee enää hakemaan niin jarrutellaan, kompuroidaan jne. ei tule uudelleen :-)
Minä puolestani nostan vaivihkaa keskustelun tasoa, enkä siis ala edes etukajareitten tweettereitten kohdilla huutaa kilpaa artistin kanssa naiselle. Keskustelun tasoa on pakko nostaa vaivihkaa, naiset eivät voi sietää sitä, että mennään heti keskustelun ylemmille tasoille, joten keskustelun aluksi sanon naiselle jotain typerää.
Joo, näitä on nähty. Nainen köpöttelee epätahtiin minne sattuu, ja kun häntä vähän ajan päästä katselee toisten miesten viemänä, niin menee kuin ammattilainen. Sitten taas toiset naiset seuraavat minunkin vientiäni mallikkaasti, eli ei ole omasta viennistänikään kiinni.
alfaviejä:
"Hyvänä viejänä nostan tanssin tasoa pikkuhiljaa. Kun naisen maksimitaso on saavutettu En mene sen yli. Poikkeuksena esteettisesti epämiellyttävät naiset.
Heidän kanssaan köpöttelen tai tanssin liian vaikeita".
Hei sain makeat naurut, kiitos.
Näihin alfaviejiin (=tanssitaidottamat) törmää aina välillä.
Eivät opi tanssikursseillakaan mitään, kun on niin paljon
"pohjia" tanssiopinnoista. Mitä parempi tanssija, sitä paremmin
osaa ottaa kaikentasoiset daamit huomioon, juuri se kertoo
tanssitaidosta.
Onneksi tällaiset alfat ovat vähemmistönä tanssipaikoilla.
Hyvä viejä aloittaa tutunkin seuraajan kanssa perusperusperusbasicilla. Sitten kun seuraaja päässyt mukaan miehen ajatusmaailmaan pikkuhiljaa nostaa tanssin tasoa, vaativuutta, kuvioita jne.
Harvat miehet ovat tämän hiffanneet.
Ei hyvät viejät kiistä tosiasioita vaan aloittaja on vain ymmärtänyt asian väärin. Paritanssissa kyse ei ole paremmuudesta vaan siitä että mies vie ja nainen seuraa. Naisen tasokkuus on kyky seurata vientiä eikä se ole vertailukelpoinen miehen tason kanssa. Nirppanurkan pro-nainen ei todellakaan ole pro-seuraaja jos sitä aloittaja on tässä ajanut takaa.
Tässä ketjussa kyllä tulee hyvin esille se kuinka pihalla ihmiset ovat tanssimisen suhteen. Kuvioiden määrän kuvitellaan olevan itseisarvo mutta kuviot vain täydentävät tanssia. Joskus on kiva mennä ihan vaan perusaskeleilla jos siltä tuntuu eikä tanssiminen tunnu yhtään koyhemmältä kuin tekisi koko ajan kaikenlaisia kuvioita.
Avauksessahan ei kommentoitu seuraajan roolia tässä hyvän viejän yhtälössä muutoin kuin siten, että seuraaja voi olla hyvää viejää joko huonompi tai parempi sekä yhtä hyvä. Seuraajan sukupuoleen ei otettu myöskään kantaa, sillä seuraaja voi olla myös mies myös silloin, kun viejä on mies ja silloinkin, kun mies on viejä ja nainen seuraaja, voi miehestä tulla millä hetkellä hyvänsä seuraaja ja naisesta viejä, kun viedään ja seurataan hieman edistyneempiä muuveja. Rooli saattaa vaihtua myös vahingossa.
Hyvät viejät ovat kuitenkin ovat kuitenkin omien sanojensa mukaan lähes aina miehiä, vaikka he eivät sitä milloinkaan suoraan sanokaan. Tämä hyvyys viejänä voidaan kuitenkin päätellä tavasta, jolla he yksityiskohtaisesti kuvailevat hyvän viejän eli itsensä tanssillisia ominaisuuksia. Tyypillisin hyvän viejän ominaisuus on siis se, että hyvä viejä (mies) kertoo aina vievänsä seuraajansa (nainen) tasoisia kuvioita. Mielestäni tämä ei ole mahdollista silloin, kun seuraaja on parempi eli tasokkaampi tanssijana, vaikka kukaan hyvistä viejistä (miehistä) ei ole myöntänyt vieneensä itseään tasokkaampaa seuraajaa.
Yritetään vielä kerran. Millä mittareilla mitattuna seuraaja voi olla parempi, huonompi tai yhtä hyvä kuin viejä kun kyse on täysin erilaisista rooleista?
Kerrotko vielä miten nämä hyvät viejät sitten kuvailevat itsensä tanssillisia ominaisuuksia? Itse henkilökohtaisesti en lähde arvioimaan omia ominaisuuksiani vaan annetaan naisten tehdä omat johtopäätöksensä.
Tämä pitää osittan paikkaansa: "Tyypillisin hyvän viejän ominaisuus on siis se, että hyvä viejä (mies) kertoo aina vievänsä seuraajansa (nainen) tasoisia kuvioita."
Mutta erinomaisen hyvä viejä tunnistaa seuraajansa potentiaalin ja voi viedä aavistuksen verran seuraaja taitotasoa vaativampia kuvioita. Yleensä tämä on hyvin vietynä onnistunut ja jos ei ekalla onnistu niin voidaan yrittää uudelleen.
Jos ei voida olettaa että viejä on mies ja seuraaja nainen niin mun osalta tanssiminen saa jäädä. Homo- ja lesboparit voivat mennä Herkulekseen.
No tämä on vähän sellainen vänkäämisketju kaiketi, jossa voit olla mitä tahansa mieltä, ja joku on kuitenkin eri mieltä. Mutta tuohon sukupuolisuusasetelmaan vain semmoinen kommentti, että minulle riittää, että tanssipari on nainen, viejän ja seuraajan rooleja voi vaikka vähän vaihdella tanssin aikana, ja ehdottomasti toivon partnerilta tanssin suhteen aktiivisuutta, kaikista kököintä on tanssia henkilön kanssa, joka alkaa vain seistä paino molemmilla jaloilla, jos hänelle ei ole vienyt erikseen seuraavaa askelta tai swingtanssissa kuviota.
Vielä kun perustelisit, miksi muka viejä ei voi viedä seuraajan tason mukaan, mikäli seuraaja on tasokkaampi.
Jos kysymyksessä olisi karate, niin kyllä hyvä keltaisen vyön karateka voisi tilata ameriikkalaisesta postimyynnistä itselleen mustan vyön ja niin monta dania kuin uskaltaa, mutta kuinka hyvälle keltaisen vyön karatekalle mustine vöineen kävisi, mikäli hän lähtisi tatamille mustan vyönsä ja daninsa harjoittelemalla ansainneen eli tasokkaan karatekan kanssa, mikäli tämä mustan vyön harjoittelemalla saanut karateka ei suostuisi laskemaan tasoaan vastustajansa tasolle, kun huomaa, että vöissä on nyt joku sekaannus?
Hyvät eli tasokkaat seuraajat ovat yhtä joviaaleja tyyppejä kuin tasokkaat karatekat: he eivät tee mitään numeroa omasta tasostaan, vaikka huomaisivat, että vöissä on jokin sekaannus tai että hyvä viejä on tullut luultavasti epähuomiossa pokkaamaan hakurivin väärästä päästä. Jotkut hyvät viejät pokkaavat jatkuvasti hakurivin väärästä päästä, vaikka oikeampi kohta olisi hakurivin puolivälistä toiseen suuntaan, mikäli tarkoitus todellakin sovittaa oma vienti seuraajan tasolle. Mikäli hyvä viejä myöntää, ettei ehkä sittenkään yllä etenkään laadukkaan seuraajan tasolle, ei hakurivin päällä ole mitään henkistä eikä periaatteellistakaan merkitystä.
Tässäpä ihan yksinkertainen esimerkki: liike ja vastaliike
Vien tytölle kädenalikuvion, jota ennakoi vastaliike. Jos tyttö ei tähän reagoi ja menee suoraan käden ali, niin sitten mennään. En yritä opettaa mitään! Vien sitten daamin taitotason mukaisesti. Tosin tanssin säpäkkyydestä jää puolet pois... mutta mitä sitten! Ehkä ensi kerralla toisen daamin kanssa!
Kysymys voi olla siitäkin, että hyppysissäsi on sinua tasokkaampi seuraaja joka passailee vientiyritystäsi: hänet on viety niin monta kertaa siihen kädenalikuvioon, että hän ajattelee, ettei hänen enää tarvitse mennä sitä eikä reagoi eikä toisaalta sano, että: voi, kun joku joskus veisi hänelle jotain muutakin.
Sooloileva eli viennistä piittaamaton seuraaja ei ole tasokas vaan surkea. Eri kysymys on, millaisia kuvioita seuraaja osaisi viedä, JOS viejä niitä veisi.
Sinä et nyt taida ymmärtää teikouveria ensinkään. Teikouverissa seuraaja muuttuu yleensä viejäksi ja viejä seuraajaksi, mutta seuraaja voi myös tehdä jotain muuta kuin olit suunnitellut hänen tekevän. Teikouverissa sinun on pitäisi yrittää olla häiritsemättä omalla tekemiselläsi seuraajan juttuja eli pidettävä vaikka pieni breikki tai jotain tai tehtävä esimerkiksi kärrynpyöriä itseksesi, ellet halua näyttää seuraajasi ja sivusta seuraavien mielestä täysin kaavoihisi kangistuneelta hyvältä viejältä.
Sinua tasokkaampi seuraaja kyllä merkkaa tulevan teikouverinsa hyvissä ajoin eli parikolme iskua ennen, joten sen ei pitäisi tullessaan olla hyvällekään viejälle mikään yllätys, vaikka menossa olisi hieman vauhdikkaampikin vientiyritys.
aika paljon "kädenali" lajeissa joutuu tekemään kädenalituksia, jotkut onnistuvat - , tyytyväistä porukkaa naiset kuitenkin ovat. Paljon pitää ko tansseja tanssia ennenkuin kaikki menee viimeisen päälle.
No kenen tai minkä muun tason mukaan pitäisi tanssia. Ilmojen? Orkesterin vai minkä muun mukaan??
"miksi suomalaisten pitää tanssia cha cha cha:ta, kun he eivät sitä osaa?" kysyi eräs heinolalainen Pro kerran Pesäkalliolla
Kuubalaisetkaan eivät osaa cha cha chata ja silti heidän cha cha chaansa on maailmalla erittäin suosittuaa! Suomalaisten cha cha chaa voisi olla myös, jos olisimme ensin itse ylpeitä cha cha chaastamme. Vai mitä?
Jos se liike ja vastaliike jää haaveeksi, niin mennäämpä vielä alkeellisempaan skenaarioon: tyttö menee käden ali jäykällä kädellä, puristaa viejäänsä sormista ja ottaa hehtaarin kokoisen taka-askeleen kuvion päätteeksi.
Lopetan kadenalitukset tähän! Sylifoksia mennään loppubiisit sitten. Better luck next time!
Seuraajat voisivat laittaa tähän:
a) kuinka monta hyvää viejää kohtasivat viikonlopun tansseissa ja
b) veikö hyvä viejä seuraajan tasolla?
Melko hiljaista on!
Ehkäpä hyvät viejät voisivat laittaa tähän, kuinka montaa a) tasokkaampaa tai b) tasottomampaa seuraajaa veivät viikonlopun tansseissa?
Edellisen kysymykseni perusteella oma veikkaukseni on, että kohtaan a tulee satoja hittejä, koska olen jonkin verran jyvällä tilastojen lainalaisuuksista!
Vaikuttaa vähän siltä, että hyvillä viejillä ja tasokkailla seuraajilla menee hirmu kauan aikaa siihen, että he yrittävät laittaa viikonloppuna kohtaamansa sadat laadukkaat seuraajat ja hyvät viejät paremmuusjärjestykseen eikä se läheskään aina vastaa tilastollista tärkeysjärjestystä: esimerkiksi kimppakyydittäjä on tärkeysjärjestyksessä yleensä ylempänä kuin paremmuusjärjestyksessä!
Jotta pääsisimme tilastoinnissa mukavasti alkuun, niin eiköhän sovita niin, että ei katsota tärkeysjärjestystä ensinkään? Ja mikäli näyttäisi käyvän nllnkin, että kolmeviivaneljäkymmestä parhaasta tanssikaverista vain pari hassua pääsisi piikkipaikoille, niin ei kerrottaisi kenenkään nimiä? Pelkät kappalemäärät siis riittäisivät. Kuitenkin niin, että vaikka olisi tanssinut viikonlopun kaikki kipaleet yhen kaa, niin se tekisi yhden kappaleen.
Ehkä en vastaa aloittajan kysymykseen. Naisilta kuulee usein mainintoja hyvästä viejästä. Vähän tämä on ristiritaista. Ainakin minua joku saattaa kehua ja olla tyytyväinen, mutta varmaan yhtä paljon saan tyytymättömyyttä paljastavia reaktioita.
Tuntemattoman kanssa tanssiminen alkaa ote- ja asentotuntemuksista. Yleensä näissä nainen hakee, koska itse hakiessa olen luultavasti jo tehnyt havaintoja ilmeisestä "sopivuudesta" ennen hakua. Jos otteet ja asennot ovat jotenkin kireitä tai outoja, aloitan hhnn-foksin perusaskelilla (ellei musiikki ehdottomasti vaadi jotain tiettyä lajia), ja usein se osoittautuu oikeaksi, ja yritän selvitä ne 2 kappaletta. Jos otteet tyydyttävät, lisään foksiin pyörähdyksiä. Jos nainen pyytää, voin kokeilla muutakin lajia (jos osaan), mutta joskus on viisainta ja muiden turvallisuudenkin kannalta parempi palata perusfoksin. Joskus harvoin en onnistu helpolla muuttamaan suuntaa tai pysäyttämään foksissakaan.
Jos seuraaja on merkittäväsi vähemmän kokenut, niin se ei tarkoita että kykenisin aina siirtymään naisen tasolle. Jotkut asiat vaan saattavat rutinoitua omanlaisiksi, eikä sitä perustaitoa enää hallitse. Tai jos nainen on saanut erilaista oppia, vaikeuksia sopeutumiseen voi tulla silloinkin.
Joistakin aistii jo päältäpäin helpon vietävyyden, viimeistään ensi kontakteista ja askeleista. Silloin lajiksi määräytyy se, johon musiikki ensisijaisesti "kutsuu", ja jossa omia taitoja olisi edes kohtuullisesti naisen oletetuihin taitoihin nähden. Aloitus tietysti helpoilla kuvioilla, sitten hiukan vaikeutta lisää, jos niitä itseltä löytyy ja nainen seuraa edelleen hymyillen.
Kuten jotkut aikaisemmin mainitsivat, on pakko myöntää, että kaikkien kanssa ei mielellään halua tanssia, ja se vaikuttaa omaan "suorittamiseen" joko tasoa laskien tai vieden sitäkin, mitä nainen ei tunnu hallitsevan. Haluttomuus johtuu useimmin ihmistyypistä ja joskus osaamisetakin ts. jos mielilajia ei pääse tanssimaan haluamallaan tyylillä.
Pääsääntöisesti on nautittavinta tanssia suunnilleen samantasoisten kanssa. Tarkoittaa myös sitä, että eri lajeissa on omat suosikkitanssitettavat. Aika harvat ovat samalla tasolla kaikissa lajeissa.
En jaksa olla noin kärsivällinen, vaikka kovasti yritän koko ajan. Tuo on kyllä hieno piirre.
Viime lauantaina nainen haki valssille ja kerittiin mennä 4 askelta, niin irtaannuin tanssiotteesta. En millään jaksa tallustella kahden kappaleen ajan. Nainen taisi olla vielä humalassakin.
Et tainnut tulla ajatelleeksi, että nainen olisi ehkä halunnut valssitangoa?
Enpä oikein usko. Jos perinteinen "oikea" valssi soi, ei sitä luulis kenenkään (ainakaan taitavan seuraajan) haluavan tanssia tangovalssina osaavan viejän kanssa?
Täysin erijuttu on nämä nykyaikaset "niin sanotut valssit" ne välillä jopa houkuttelee viemään tangovalssina taitavanpaakin seuraajaa.
Tämä yhtälö kun antaa täysin vapaan musiikin tulkinnan ja osa näistä sovituksista ovat siihen ihanteellisia.
Hei! Jos tulee nopeaa valssia, niin nykyisin vien ekan ihan normivalssina ja samalla, jos on vieras vietävä, niin tutkin tilanteen. Sitten ehdotankin, että mentäiskö toinen tangovalssina. Yleensä saan vastaukseksi jotain hyväksyvää mutinaa.
Jos vielä tilaa on lattialla sopivasti, niin tangovalssi käy hyvin. Se kun ei etene samalla nopeudella kuin tavan valssi. Naiset yleensä hyvin seuraa!
Tangovalssi on hidasta foxtrottia (slow fox)! Ei pidä antaa musiikkivalinnan hämätä itseään.
Niin, tuossahan toteutuu se legenda, että nainen seuraa mitä vaan kunhan on tarpeeksi hyvä vienti. No, ne ketkä osaa ylipäätään seurata, kyllä seuraa hyvin myös tuota tangovalssia, vaikka eivät olisi sitä koskaan aikaisemmin menneet. Muutama eka tahti on haparointia, mutta sitten sujuu mainiosti.
Onko hyvä viejä yhtä hyvä viemään kuin kirjoittamaan selostuksia viennistä?
Nimittäin itsekin pystyisin kirjoittamaan pitkät litaniat erilaisista naisenkäsittelytavoista sekä molemmista päistä puoleksi tai sitä enemmän palaneesta tulitikusta, vaikka en varsinaisesti ymmärrä, kuinka ne toimivat.
Yleensä illan pari ekaa hakua tulee alotettua tanssi varovasti kuunnelen kuinka seuraaja pärjää ja sen mukaan lisättyä vaatimustasoa.
Muutaman hyvän seuraajan jälkeen unohtuu helposti tämä totuttelu ja seuraaja onkin heti hukassa. Kyllähän sitä tässä vaiheessa tulee siirtyttyä helpoihin kuvioihin ja perusaskellukseen. Sitä vaan tulee itsellekin huonomieli, turhaa nainen kompuroi ja pyytelee anteeksi. Varovaisemman aloituksen jälkeen sama nainen selvittää jo hyvin saman kuvion/askelluksen, kun on hetken päässyt lukeen miehen vientiä.
Tämä tanssi vaan on semmoinen huume, että hetken sitä nauttineena ei tajua seuraajankin muuttuneen tanssilajin lisäksi.
Eihän tätä totuttelua tarvi tutun kanssa tehdä.
Viejät, tanssitetaan tuntemattomiakin, mutta muistetaan alottaa tutustuminen rauhallisesti ja varmalla selvällä viennillä.