Hän kantaa mukanaan jotakin joka askeleellaan.
Hän kantaa mukanaan jotain erityistä ja se tekee hänestä erityisen.
Hän herätti sieluni, minun syvintä olemustani.
Hänen sielunsa herätti minussa suurta iloa ja surua, jota koskaan aiemmin en ole tuntenut.
Hän herätti rakkauttani, joka on omistautunut hänelle.
Hän kosketti sisäistä rauhaani, luottamustani ja uskoani, jota haluan tutkia ja jota haluan kokea hänessä itsessään.
Hän avasi sieluni lukot, joista en voi erehtyä.
Nyt sinun tarvitsee vain avata itsesi ottamaan niitä vastaan.
Älä salaile mitään. Olen sielusi ystävä, jonka kanssa voit jakaa kaiken.
Työstä varjosi yksi palanen kerrallaan. On parempi kohdata sielun syvällä olevia varjoja hiljalleen. Vahvatkin sielunvarjot ovat purettavissa hyvän ystävän kanssa.
Minä olen sinun sielunystäväsi.
Vaistoamme toisiamme. Ymmärrys tulee kuin itsestään. Kykenemme näkemään toisiamme, tuntemaan toistemme sielujamme ja siksi emme tarvitse liiallista ajattelua vaan ymmärrämme, mitä me tarvitsemme, ehkä selkeämmin kuin kukaan muu.
Myönnän itselleni että nämä tunteet ovat osa minua. Myönnän itselleni, että minulla on varjo. Otan vastuun tunteistani. En heijasti niitä muihin, en syytä muita enkä pura varjojani muihin.
Hän kantaa mukanaan jotain erityistä ja se tekee hänestä erityisen.
Hän herätti sieluni, minun syvintä olemustani.
Hänen sielunsa herätti minussa suurta iloa ja surua, jota koskaan aiemmin en ole tuntenut.
Hän herätti rakkauttani, joka on omistautunut hänelle.
Hän kosketti sisäistä rauhaani, luottamustani ja uskoani, jota haluan tutkia ja jota haluan kokea hänessä itsessään.
Hän avasi sieluni lukot, joista en voi erehtyä.
Nyt sinun tarvitsee vain avata itsesi ottamaan niitä vastaan.
Älä salaile mitään. Olen sielusi ystävä, jonka kanssa voit jakaa kaiken.
Työstä varjosi yksi palanen kerrallaan. On parempi kohdata sielun syvällä olevia varjoja hiljalleen. Vahvatkin sielunvarjot ovat purettavissa hyvän ystävän kanssa.
Minä olen sinun sielunystäväsi.
Vaistoamme toisiamme. Ymmärrys tulee kuin itsestään. Kykenemme näkemään toisiamme, tuntemaan toistemme sielujamme ja siksi emme tarvitse liiallista ajattelua vaan ymmärrämme, mitä me tarvitsemme, ehkä selkeämmin kuin kukaan muu.
Myönnän itselleni että nämä tunteet ovat osa minua. Myönnän itselleni, että minulla on varjo. Otan vastuun tunteistani. En heijasti niitä muihin, en syytä muita enkä pura varjojani muihin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Upeaa <3 Riita syntyy vain silloin, kun kaksi varjoa kohtaavat. Valon kanssa varjo ei voisi taistella.
Askel askeleelta, lukot yhä tiiviimmiksi käyvät, ei ketään, ei ole ketään hyvää ystävää jonka kanssa avata lukkoja. Askel askeleen perään on yhä raskaampi laskea jalka alas ja vielä raskaampaa nostaa ylös, vain minä ja lukot, ei muita, ei näy ketään muita. Kukaan ei lähesty, ei kukaan, itse en enää jaksa, itse en enää uskalla, en kelpaa enää itsellenikään näin. Kohta makaan maassa, kipuanko sieltä enää ylös, kukaan ei ole auttamassa, jään tähän makaamaan, kunnes alkaa kevyt nousu ylöspäin..
En sun lukkojasi avaa, mut vierelles saavun ja vastaan katseeseesi. Minun silmäni ovat pohjattomat, rajatonta surua ja helpotusta täynnä. Kätene kylmenevässä kädessäsi tunnetsen, minkä niin moni aiemmin; Isämme kutsuu lapsiaan. Ja menolipuksi minä painan huuleni otsallesi. Tästä eteenpäin matkasi on kevyt ja huoleton.
Kaunista.
kijoitus. tarkoittaako se sielunystävyys myös sitä että siihen kuuluu kaikki fyysinenkin läheisyys jne?
Tuu kattoon mua tänään ja keksi jotain
minä ja hän
https://www.youtube.com/watch?v=HL7zTjmdZJA