Eihän mua voi kukaan ymmärtää

kummat on just hyviä, kun sen vain oikein oivaltaa:) ja joo tiedän oikeasti, minkälainen on kumma mies. Isäni on maailman kummin ihminen, jota ilman ei voi elää enkä edes pärjäisi ilman häntä. Hän on todella älykäs ja niin omalaatuinen järrikkä (kuitenkin positiivisessa mielessä). Hän ei ole koskaan ikinä ollut kuin muut tai tehnyt asioita kuin muut ja aina onnistuu paremmin kuin muut:D Ja tämä tarina on tosi. Minun siskoni on aivan samanlainen kummajainen ja aina edellä muita:) Ei niiden välähdyksiä TODELLAKAAN aina ymmärrä, mutta aina ne vaan päihittää kaikki "normaalit" mennen tullen. Vesimiehiä molemmat.

Luulen että sulla on vaan erilainen tapa ajatella ja tulkita asioita kuin niillä, jotka eivät ymmärrä sinua. Maailman voi nähdä niin monella erilaisella tavalla. Ei se ole ollenkaan paha asia tai tee sinusta mitenkään kummallista, vaikket solahtaisi samaan muottiin kuin ihmiset ympärilläsi. Tietty ketä vain on vaikea ymmärtää, jos ei ensin selitä. Toisaalta monet ei halua kuunnella, jos yrittää selittää itseään.

Samaistun kyllä tuohon tunteeseen tosi paljon. Minäkin taidan olla aika kummallinen ja outo, ja sen takia tunnen oloni usein ulkopuoliseksi. Ymmärrän kyllä muita aika pitkälle. Sitten kun muiden pitäisi ymmärtää mua, niin tulee joku sellainen valovuosien pituinen muuri ymmärryksen väliin. Vaikea itse havaita missä vika, kun edes mun läheiset ei osaa vastata missä kohtaa me ei kohdata. Mulla ei vaan meinaa klikata kenenkään kanssa.