Suomen Psykiatriyhdistys, ylilääkäri Väyrynen ja T

Jos huomaat muissa ylilääkäreissä tai psykiatreissa lisääntynyttä tarvetta tarjota pitkäkestoisia depot- tai injektio-lääkkeitä, tai vaikka tuota lääkettä paliperidone, otathan yhteyttä myös johonkin turvallisempaan ja luotettavampaan tahoon.

Lavahypnoosilla tuskin ihminen saa tardiivia dyskinesiaa, kognitiivisia ongelmia, tunteiden latistumista, impotenssia, diabetesta, 10 lisäkiloa, tai traumoja, kun hänen housujaan revitään alas väkivaltaisesti monen henkilön toimesta, jotka paljastavat hänen pakaransa nöyryyttävästi, piikittävät häneen tajuntaa alentavia kemikaaleja,joilla on vakavia ihmisen terveyttä ja elämänlaatua heikentäviä vaikutuksia, joita psykiatria kutsuu hoidoksi ja "edistykselliseksi nykyaikaiseksi hoidoksi". Tai pakottaa hakemaan piikin tietyn väliajoin vaikka väkisin.

Yleensä lavahypnoosiin menijä on siihen halukas, eikä hänelle jää raiskattua tunnetta, toisin kuin "aivo ja mieliraiskatulle", jota tökitään pakaraan neuloin ja jonka ihmisoikeutta "oikeus kieltäytyä hoidosta" ja oikeutta keholliseen koskemattomuuteen on loukattu. Lavahypnotisoitua tuskin myöskään jätetään suljettuun huoneeseen yksin lavahypnotisoinnin jälkeen. Ketään muuta yhteiskunnassamme ei kohdella yhtä nöyryyttävästi, kuin mielenterveyspotilaita ja antipsykooteilla lamaannutettuja sängyssä makaavia vanhuksia.

Skitsofrenia on mielikuvitussairaus. Sellaista ei tiedemaailma tunne. Voitte selittää sen minkä kerkeette miten tätä mielikuvituksen tuotetta hoidettaisiin tai parannettaisiin, mutta jahtaatte aaveita.

Kunkin on vapaa jahtaamaan vaikka Graalin maljaa, mutta sanonpa teille joita tiede ja kielenkäyttö kiinnostaa, että sanojen merkityksiä vaihtamalla ja pseudotieteilemällä saa aikaan valtaviakin yhteiskunnallisia myyttejä. Skitsofrenia niistä ehkä yksi laajimmalle levinneistä ja kohteille tuhoisimmista.

Kenen on aika herätä tänä vuonna?

On aika mielenkiintoista, että 50-luvusta alkaen on käytetty dopamiinia salpaavia "antipsykootteja", jotka löydettiin sattumalta kun kehiteltiin leikkausesilääkkeitä. Joskus sitten kehiteltiin teoria,että joillain skitsofreenikoilla on liikaa dopamiinia. " PET-tekniikalla saadut tulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että tyvitumakkeiden dopamiinintuotanto voi olla suurentunut osalla (!) lääkitsemättömistä skitsofreniapotilaista". Muitakin teorioita on, mutta ollaan pysyttäydytty koko massan dopamiininsalpauksessa, kun se kerran toimii(ei edes toimi kaikilla, mutta silloin ihminen usein kyllä lääkitään silti voimakkaammilla annoksilla tai käypähoidossa suositeltamattomilla useilla eri antipsykooteilla koska lääkintää yleensä ennemmin lisätään kuin puretaan)."Noin 20–30 % potilaista reagoi tyypillisiin neurolepteihin vain osittain tai ei ollenkaan.Niiden käyttöön liittyy lisäksi usein erilaisia neurologisia ja muita haittavaikutuksia. "

A-tyyppisissä uudemmissa ollaan lisätty joukkoon muskariini-,histamiini- ja serotoniinireseptorien kanssa pelausta, vaikka mekanismi muuten on ihan sama kuin vanhoissa-dopamiininsalpaus ja samat sivuoireet naamannykimisistä yms on uusissakin, paitsi mukaan on tullut myös veren rasva-arvojen nousu, verensokerihäiriöt ja lihominen.Toimintamekanismi uusissa on tuntematon, ja sivuvaikutuslista on pitkä, kuin nälkävuosi. Joidenkin tutkimusten mukaan uudemmat eivät ole paremminsiedettyjä tai tehokkaampia kuin vanhat.

Suuri osa potilaista ei halua syödä lääkettä, koska dopamiini nyt sattuu olemaan aika tärkeä välittäjäaine mielihyvälle, ja osa kuvaa oloaan lääkkeellä zombiksi. Ja esim. ihmisen liikkeiden säätelylle ja muulle kuten:

"Dopamiinin merkitys hermoston toiminnassa on monitahoinen ja osittain epäselvä. Dopamiini tahdistaa muun muassa ihmisen sisäistä kelloa[3]. Dopamiini säätelee myös liikkeitä ja sen puute aiheuttaa muun muassa dystonioita eli lihasten kouristelua, nykimistä ja muita pakkoliikkeitä. Ihmisen herkkyys voimakkaille kipuärsykkeille on kääntäen verrannollinen aivojen dopamiinipitoisuudelle[4].
Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.
Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.Dopamiini vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi[5] nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta. Dopamiini tehostaa myös oppimista[5]."

"Dopamiini kuuluu katekoliamiinien ryhmään ja toimii adrenaliinin sekä noradrenaliinin esiasteena. Dopamiini ehkäisee aivolisäkkeen etulohkossa toisen hormonin - prolaktiinin - eritystä verenkiertoon."
(Uusiin antipsykootteihin liittyy kohonneet prolaktiiniarvot, joilla on taas oma vaikutuksensa terveyteen, kuten miesten kasvavat rinnat ja maidonvuoto rinnoista)

Sitten tulee tutkimus, jossa sanotaankin, että histamiini onkin se joka voikin auttaa skitsofreniaan.

Antipsykootteja määrätään nykyään villin markkinointikoneiston avulla bipolaarihäiriön lisäksi yhä lisääntyvissä määrin off labelina mm.unettomuuteen, ahdistukseen, vaikeaan masennukseen.

Masennuslääkkeiden toimintamekanismit vaan lisääntyvät, kun uusia lääkkeitä tulvii markkinoille. On pelkän serotoniinin ja sen ja lisäksi noradrenaliinin takaisinotonestäjää, dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjää, on mao-estäjää, on serotoniinimodulaattori ja -stimulanttia, on agomelatiinia.. kokeilemalla selviää mikä on oikea ja kyytipojaksi voi laittaa vielä antipsykoottia jos oikein masentaa! Jos ei yhden välittäjäaineen venkslaus auta, jokaisen varmasti auttaa.

Jos ei mikään auta, on psykiatrialla vielä keino psykoottisesta masennuksesta maniaan: 1930-luvulta peräisin oleva sähköllä epilepsiakohtauksen aiheuttaminen aivoissa.

Psykoosilääkityksen historiaa:
http://sic.fimea.fi/2_2014/runsas_puoli_vuosisataa_psykoosilaakehoitoja

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähköhoito
http://mobile.nytimes.com/2012/09/25/health/a-call-for-caution-in-the-use-of-antipsychotic-drugs.html
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Dopamiini
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80303&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

Thorazin /Larcactil (klorpromatsiini), ensimmäinen neurolepti, kehitettiin ensin väriaineeksi. Sitten sitä kokeiltiin eläimiin, ja se hidasti niden aktiviteettiä. Näin ainakin tämä aine sai alkunsa. Käytön turvallisuudesta ei välitetty. Varmaan ajattelivat, että parempi että ne joihin sitä käytetään, kuolevat.

Missä lähde että se on kehitelty väriaineeksi?

Se kehitettiin antihistamiinksi. Sen molekyylirakenne on samankaltinen kuin muillakin antihistamiineilla. Antihistamiinejahan käytetään myös päihtymistarkoituksessa, mutta harvoin, koska useimmat eivät pidä vaikutuksesta.

utyuiiooo kirjoitti:

On aika mielenkiintoista, että 50-luvusta alkaen on käytetty dopamiinia salpaavia "antipsykootteja", jotka löydettiin sattumalta kun kehiteltiin leikkausesilääkkeitä. Joskus sitten kehiteltiin teoria,että joillain skitsofreenikoilla on liikaa dopamiinia. " PET-tekniikalla saadut tulokset ovat antaneet viitteitä siitä, että tyvitumakkeiden dopamiinintuotanto voi olla suurentunut osalla (!) lääkitsemättömistä skitsofreniapotilaista". Muitakin teorioita on, mutta ollaan pysyttäydytty koko massan dopamiininsalpauksessa, kun se kerran toimii(ei edes toimi kaikilla, mutta silloin ihminen usein kyllä lääkitään silti voimakkaammilla annoksilla tai käypähoidossa suositeltamattomilla useilla eri antipsykooteilla koska lääkintää yleensä ennemmin lisätään kuin puretaan)."Noin 20–30 % potilaista reagoi tyypillisiin neurolepteihin vain osittain tai ei ollenkaan.Niiden käyttöön liittyy lisäksi usein erilaisia neurologisia ja muita haittavaikutuksia. "

A-tyyppisissä uudemmissa ollaan lisätty joukkoon muskariini-,histamiini- ja serotoniinireseptorien kanssa pelausta, vaikka mekanismi muuten on ihan sama kuin vanhoissa-dopamiininsalpaus ja samat sivuoireet naamannykimisistä yms on uusissakin, paitsi mukaan on tullut myös veren rasva-arvojen nousu, verensokerihäiriöt ja lihominen.Toimintamekanismi uusissa on tuntematon, ja sivuvaikutuslista on pitkä, kuin nälkävuosi. Joidenkin tutkimusten mukaan uudemmat eivät ole paremminsiedettyjä tai tehokkaampia kuin vanhat.

Suuri osa potilaista ei halua syödä lääkettä, koska dopamiini nyt sattuu olemaan aika tärkeä välittäjäaine mielihyvälle, ja osa kuvaa oloaan lääkkeellä zombiksi. Ja esim. ihmisen liikkeiden säätelylle ja muulle kuten:

"Dopamiinin merkitys hermoston toiminnassa on monitahoinen ja osittain epäselvä. Dopamiini tahdistaa muun muassa ihmisen sisäistä kelloa[3]. Dopamiini säätelee myös liikkeitä ja sen puute aiheuttaa muun muassa dystonioita eli lihasten kouristelua, nykimistä ja muita pakkoliikkeitä. Ihmisen herkkyys voimakkaille kipuärsykkeille on kääntäen verrannollinen aivojen dopamiinipitoisuudelle[4].
Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.
Dopamiini aiheuttaa mielihyvän kokemuksia ja osallistuu tunteiden säätelyyn.Dopamiini vaikuttaa elimistöön piristävästi ja energiaa lisäävästi[5] nostaen sydämen sykettä ja verenpainetta. Dopamiini tehostaa myös oppimista[5]."

"Dopamiini kuuluu katekoliamiinien ryhmään ja toimii adrenaliinin sekä noradrenaliinin esiasteena. Dopamiini ehkäisee aivolisäkkeen etulohkossa toisen hormonin - prolaktiinin - eritystä verenkiertoon."
(Uusiin antipsykootteihin liittyy kohonneet prolaktiiniarvot, joilla on taas oma vaikutuksensa terveyteen, kuten miesten kasvavat rinnat ja maidonvuoto rinnoista)

Sitten tulee tutkimus, jossa sanotaankin, että histamiini onkin se joka voikin auttaa skitsofreniaan.

Antipsykootteja määrätään nykyään villin markkinointikoneiston avulla bipolaarihäiriön lisäksi yhä lisääntyvissä määrin off labelina mm.unettomuuteen, ahdistukseen, vaikeaan masennukseen.

Masennuslääkkeiden toimintamekanismit vaan lisääntyvät, kun uusia lääkkeitä tulvii markkinoille. On pelkän serotoniinin ja sen ja lisäksi noradrenaliinin takaisinotonestäjää, dopamiinin ja noradrenaliinin takaisinoton estäjää, on mao-estäjää, on serotoniinimodulaattori ja -stimulanttia, on agomelatiinia.. kokeilemalla selviää mikä on oikea ja kyytipojaksi voi laittaa vielä antipsykoottia jos oikein masentaa! Jos ei yhden välittäjäaineen venkslaus auta, jokaisen varmasti auttaa.

Jos ei mikään auta, on psykiatrialla vielä keino psykoottisesta masennuksesta maniaan: 1930-luvulta peräisin oleva sähköllä epilepsiakohtauksen aiheuttaminen aivoissa.

Psykoosilääkityksen historiaa:
http://sic.fimea.fi/2_2014/runsas_puoli_vuosisataa_psykoosilaakehoitoja

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Sähköhoito
http://mobile.nytimes.com/2012/09/25/health/a-call-for-caution-in-the-use-of-antipsychotic-drugs.html
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Dopamiini
http://duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&viewType=viewArticle&tunnus=duo80303&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

Lue lisää

"A-tyyppisissä uudemmissa ollaan lisätty joukkoon muskariini-,histamiini- ja serotoniinireseptorien kanssa pelausta, vaikka mekanismi muuten on ihan sama kuin vanhoissa-dopamiininsalpaus ja samat sivuoireet naamannykimisistä yms on uusissakin, paitsi mukaan on tullut myös veren rasva-arvojen nousu, verensokerihäiriöt ja lihominen.Toimintamekanismi uusissa on tuntematon, ja sivuvaikutuslista on pitkä, kuin nälkävuosi. Joidenkin tutkimusten mukaan uudemmat eivät ole paremminsiedettyjä tai tehokkaampia kuin vanhat."

Vanhemmissakin neurolepteissä reseptoriprofiilit vaihtelevat aika paljon. Yleensä kun nykyään ihmiset puhuvat vanhoista neurolepteista, he viittaavat haloperidoliin, joka estää dopamiinia todella tehokkaasti eikä estä juurikaan suhteellisti muita reseptoreja. Vanhoja neurolepteja on kuitenkin monta muutakin. Haloperidoli estää erityisen hyvin dopamiinia, vähemmän innokkaasti dopamiinia estävät neuroleptit estävät sitten serotoniinia, histamiinia, asetyylikoliinia, ym. Esimerkiksi ensimmäinen neurolepti krooripromatsiini menisi ihan hyvin nykyään atyyppisenä neuroleptinä reseptorivaikutustensa puolesta.

Jokikisellä välittäjäaineella on omat tehtävänsä. Tulos aivojen normaalin toiminnan häiriintymisestä välittäjäaineiden ja dopamiinin peukaloinnilla voi aiheuttaa kamalia neurologisia seurauksia (koskee enemmän neuroleptejä, mutta liikehäiriöt koskee myös ssrilääkkeitä harvinaisempana seurauksena):

1. Akatisia
= pakonomainen liikkumisen tarve ja sisäinen levottomuus, joka voi ajaa jopa itsemurhaan ja invalidisoida täysin.

"Akatisia tarkoittaa neurologista oiretta, jossa henkilö kokee tuskaisuutta ja liikkumispakkoa."

"Akatisian oireita ovat sisäinen tuskaisuus ja levottomuuden tunne, johon liittyy jaloissa tuntuva liikkumispakko ja kyvyttömyys seistä tai istua hiljaa. Akatisiaa potevat saattavat liikehtiä hermostuneesti, vaihtaa painoa jalalta toiselle ja hankalissa tapauksissa kävellä pakonomaisesti. Tilaan voi liittyä kauhun ja hallinnan menettämisen tunteita." Monet kuvaa tilaa helvetiksi.

Lauerman sanoin: "Akatisia voi johtaa huomattavaan tuskaisuuteen tai epämukavuuteen ja hoitomyöntyvyyden heikkenemiseen" Niin, kukapa haluaisi "hoitaa" itseään tällaista aiheuttavalla lääkkeellä enää koskaan? Entäpä jos nämä pitkäaikaisinjektiot saa aikaan akatisian tunteen. Niitä ei voi heti vähentää. Huh, sanon minä.

Tässä eräs esimerkki akatisiaa potevasta:
https://m.youtube.com/watch?v=vcy-oDM5XHs

2. Tardiivi dyskinesia

"Tardiivi dyskinesia (TD) (suomeksi "hitaasti kehittyvä liikehäiriö", "pakkoliikeoireyhtymä") on psykoosilääkkeiden aiheuttama tahdosta riippumattoman hermoston häiriö. Se ilmenee lihaskireyksinä, jännitystiloina ja suonenvetona, etenkin kasvo- ja kaulalihaksissa, mutta myös ylävartalossa. Oireet näkevät suun, kielen tai vartalon lihasten kiemurtelevina pakkoliikkeinä, kasvojen nykimisenä tai vapinana."

Tässä esimerkki:
https://m.youtube.com/watch?v=t_NKRS8lLWA

3. Dystonia

"Dystonia on sairaus, jossa aivojen tahdonalaisten lihasten liikkeitä säätelevän keskuksen toiminta häiriytyy. Dystonia aiheuttaa potilaan tahdosta riippumattomia, toistuvia ja nykiviä liikkeitä sekä mahdollisesti pysyviä virheasentoja."

https://m.youtube.com/watch?v=8CD767aMH4E

Minun tapauksessani Itäkeskuksen psykiatrisella poliklinikalla he tuhosivat terveyteni neurolepti-lääkityksellä. Kun menin niin huonoon kuntoon, että pystyin vain vastaamaan kysymyksiin "kyllä" ja "ei", niin he antoivat minulle lopulta skitsofrenia-diagnoosin puolen vuoden jälkeen. Seuraavan vuoden aikana palasin työhöni ja lopetin loputkin lääkkeeni. Jos olisin jatkanut poliklinikan linjoilla, olisin todennäköisesti nykyään työtön skitsofreenikko jumittamassa kodissa. Sen sijaan nykyään menee aika hyvin.

Minulla ei käynyt yhtä hyvin. Lopetin SSRI-lääkkeen pitkän ajan käytön jälkeen ja päädyin sairaalaan pääosin unettomuuden ja ahdistuksen takia. Löysin itseni neljältä eri lääkkeeltä, jotka lääkäri aloitti viikon sisään, yksi neurolepti.
Menin aivan todella huonoon kuntoon jo kuukaudessa. Sain akatisiaa(piinaavaa sisäistä levottomuutta) lääkkeistä ja niin paljon kaameita oireita, että puistattaa. Olotilani oli helvetti.

Lääkkeitä vaihdeltiin minkä jälkeen menin vielä huonompaan jamaan.

Ei voi edes kuvata mitä tämä määrä lääkkeitä teki enkä usko, että lääkäri edes tajusi, mitä teki. Huomasin vaan kokoajan kuinka ennen kirkas ajatukseni meni sumuiseksi ja asiat, mitkä ennen tuotti kiksejä hävisi, ja motivaatio tehdä mitään.

Vuosi myöhemmin vaikka olen saanut lääkkeet vähennettyä pois, olen vammautunut, erittäin heikkotoimintakykyinen, ja en tunne yhtään mitään.

Jäin töistä pois, ja olen työkyvytön.

Hyvä, että olet päässyt tolpillesi, etkä jäänyt psykiatrian uhriksi.

Minä myös sain esimerkiksi Abilifyn aloittamisen myötä akatisiaa. Muutaman kuukauden kuluttua lääkkeiden aloittamisesta väsymyksen lisäksi sain vakavaa anhedoniaa. Esimerkiksi kun kävin kävely- tai pyörälenkeillä, en saanut enää liikunnasta sen aiemmin antamaa miellyttävää olotilaa. Ulkoisesti lopetin suuren osan vuorovaikutuksesta ihmisten kanssa, sisäisesti olin jatkuvasti väsynyt, anhedoninen ja amotivoitunut. Olin tavallaan sisäisesi jatkuvasti syvästi ahdistunut ja tavallaan vain tarkkailin maailman tapahtumia, poissa olivat useat normaalit ihmisen ja eläimen käyttäytymiseen liittyvät aivotoiminnat, hormonaaliset vasteet ja muu sellainen.

Sain lopulta mielekkyyden elämään takaisin lääkkeiden lopetuksen jälkeen käyttäen esimerkiksi liikuntaa, meditointia ja parempaa ruokavaliota. Olen tänä päivänä, pian 40-vuotiaana paremmassa kunnossa sekä fyysisesti että henkisesti kuin ehkä koskaan. Tiedän kyllä, että yleensä esimerkiksi lääkkeiden lopettaminen tai vähentäminen ei ole niin helppoa kuin se lopulta oli minulle. Jotkut myös kokevat hyötyvänsä lääkkeistä ja psykiatriasta, tai osasta psykiatriaa.

Toivottavasti myös sinun tilanteesi paranee!

Kokemukseni mukaan siis esimerkiksi Suomen psykiatrian poliklinikoilla hoidon laatu on erittäin huonoa, diagnoosit ovat mitä sattuu sekä henkilökunta osaamatonta, alistavaa ja huonolaatuista. Tähän systeemiin ei kaivata enää lisää esimerkiksi potilaan oikeuksia ja terveyttä uhkaavia injektio-lääkkeitä.

"väsymyksen lisäksi sain vakavaa anhedoniaa. Esimerkiksi kun kävin kävely- tai pyörälenkeillä, en saanut enää liikunnasta sen aiemmin antamaa miellyttävää olotilaa."

Minulle liikunta oli ollut tärkeä osa elämää. Lääkkeiden jälkeen tuntui kuin rasituksen jälkeiset endorfiinit olisivat kadonneet. Siitä tuli kuin mekaanista kehon liikuttelua vailla nautintoa. Kuin jokin tärkeä osa olisi puuttunut siitä. Kuten elämästä ylipäätään näiden "lääkkeiden" jälkeen.

Olen lisäksi kömpelö ja hidas nykyään. Olin kärsinyt paino-ongelmista aikanaan ja huonosta itsetunnosta niiden takia, pysynyt monta vuotta normaalipainossa, huolehtinut terveydestä ja nyt olen lihonut paljon. Aineenvaihduntani on sekaisin, koska paino ei vaan tunnu tippuvan. Aamuisin en edes muista, miltä tuntui herätä virkeänä, ilman jatkuvaa väsymystä. Olen ollut monta kuukautta jatkuvassa lääkepöhnässä, en tiedä mitä oli normaali olo.

Samaten kun liikunnan riemulle kävi musiikin tuomalle ilolle. Säikähdin, kun yhtäkkiä kuulin kappaleita radiossa, joita fiilistelin ennen. Musiikki ei aiheuttanut minkäänlaista fiilistä. Nämä tapahtui lääkinnän aloituksen jälkeen. Eikä nämä ole suinkaan ainoat asiat. Menetin iloni tehdä oikeastaan mitään, mitä ennen rakastin.

Minäkin koin hyötyväni psykiatriasta ennen, kun söin yhtä lääkettä ja en ollut kokenut sen kamalia puolia kuten vieroittautuminen lääkkeistä, osastohoito ja autoritaarinen jopa pakottava luonne. Olisinko ikinä koskaan tällä tietämyksellä syönyt ssri:tä? En ikinä! En ainakaan olisi jäänyt roikkumaan lääkkeelle vuosiksi lääkärin kehotuksesta. Enkä olisi halunnut mennä sairaalaan hakemaan apua koska en tiennyt, että hoito on sitä, mitä se on ja millä lääkemäärillä. Hoito tuntui samalta, kuin rangaistus jollekin rikolliselle, tosin rikollinen on vankina ei ole usein lääkittynä ja rikollinen on tehnyt jonkun rikoksen. Akatisia tuntui aivan kidutukselta.

Tunnen olevani lääkezombina olon jälkeen epäihminen. Minua ei yhdistä toisiin enää mikään, minua ei aja elämässä mikään eteenpäin, koska minulla on täydellinen anhedonia. Minulta puuttuu elämästä monta elementtiä, mitkä ennen oli minulle merkityksellisiä, eikä keskittymis- ja päättelykykyni toimi kuin ennen. Olen zombi, mahdollisesti lopun elämää. Ahdistus ja surumielisyys, mitä koin ennen lääkkeitä oli paljon parempi kuin tämä.

Lääkärit eivät tajua, mitä he tekevät ihmisille. He luulevat, että lääkintä on turvallista, ja sen vaikutukset käännettävissä, jos lääkintä menee pieleen. Sillä he perustelevat esim pakkolääkinnän, että lääkkeet on muka turvallisia.

Irrotin itseni psykiatriasta. Diagnoosit silti kummittelee kun käy pelkästään yleislääkärillä. En aio enää koskaan hakea apua psykiatriasta, enkä hoitajilta. Minun diagnoosini on vitsi. Olen saanut eri lääkäreiltä erilaisia diagnooseja(toinen lääkäri kirjoittanut diagnoosin, ja toinen ei näe sitä minulla) ja lääkityksen jälkeen diagnooseja, joita ei psykoterapeuttini/hoitoni ikinä edes epäillyt minulla ennen lääkintää vuosiin. Kummasti nämä oireet sitten yhtäkkiä alkoi kun lääkkeitä venkslailtiin miten sattuu ja aloiteltiin monta kerralla. Koen myös traumoja noilta ajoilta kuin olin useilla lääkkeillä.

On hyvä kuulla, että jotkut pääsevät tuosta jaloilleen, eivätkä anna diagnoosileimojen, ja kohtelun nujertaa ja selviävät lääkevieroituksesta kunnialla.

Huomattavaa muuten, että psykiatria on erityisen huolissaan potilaiden "hoitokielteisyydestä" ym. Minun terveyteni nimenomaan pelasta hoito- ja lääkekielteisyys ja muu sen kaltainen toiminta, jota he nimenomaan yrittivät kieltää.

Fenetre kirjoitti:

Huomattavaa muuten, että psykiatria on erityisen huolissaan potilaiden "hoitokielteisyydestä" ym. Minun terveyteni nimenomaan pelasta hoito- ja lääkekielteisyys ja muu sen kaltainen toiminta, jota he nimenomaan yrittivät kieltää.

Lue lisää

Vanha viisaus jo sanoo, että toipuminen psykiatriassa alkaa, kun "hoito" lopetetaan.

Aineiden syönnin ja päänsä sähköttämisen lopettamista ennen on turha odottaa parempaa päivää.

Minja- kirjoitti:

Minulla ei käynyt yhtä hyvin. Lopetin SSRI-lääkkeen pitkän ajan käytön jälkeen ja päädyin sairaalaan pääosin unettomuuden ja ahdistuksen takia. Löysin itseni neljältä eri lääkkeeltä, jotka lääkäri aloitti viikon sisään, yksi neurolepti.
Menin aivan todella huonoon kuntoon jo kuukaudessa. Sain akatisiaa(piinaavaa sisäistä levottomuutta) lääkkeistä ja niin paljon kaameita oireita, että puistattaa. Olotilani oli helvetti.

Lääkkeitä vaihdeltiin minkä jälkeen menin vielä huonompaan jamaan.

Ei voi edes kuvata mitä tämä määrä lääkkeitä teki enkä usko, että lääkäri edes tajusi, mitä teki. Huomasin vaan kokoajan kuinka ennen kirkas ajatukseni meni sumuiseksi ja asiat, mitkä ennen tuotti kiksejä hävisi, ja motivaatio tehdä mitään.

Vuosi myöhemmin vaikka olen saanut lääkkeet vähennettyä pois, olen vammautunut, erittäin heikkotoimintakykyinen, ja en tunne yhtään mitään.

Jäin töistä pois, ja olen työkyvytön.

Hyvä, että olet päässyt tolpillesi, etkä jäänyt psykiatrian uhriksi.

Lue lisää

Olen kuullut väitettävän, että esim. paroksetiinista olisi pitkäaikaisen käytön jälkeen vaikeampaa vieroittautua kuin crack-kokaiinista.

Kaikille vaikuttaa hyvin samalla tavalla. Aine sekä aikuiset että lapset. Tuo erottelu on tehty markkinoinnin vuoksi, jotta edes osa kohdesegmentistä kuvittelesi, että "ei koske heitä" ja uskoisi siten aineen nimeen.

Täytyy osata olla fiksu näissä psykiatria-asioissa. Muuten tulee tosi nopeasti vaarallisesti vedätetyksi.

Ei ole epäilystäkään, etteivätkö antipsykootit aiheuta motivaatio-ongelmia, apatiaa - täysin skitsofrenian negatiiviset oireet täyttävän kriteeristön! Ja kognitiivisia ongelmia. Nämä laitetaan sairauden piikkiin. Ja nämä tulevat usein voimakkaan väsymyksen ohella. Uusien epätyypillisten antipsykoottien negatiivisten oireiden hoito on täyttä puppua.

On täyttä sontaa, että yllämainittua oireistoa ja SSRilääkkeissä itsemurha-ajatuksia tulisi vain nuoremmille!

Tämä oli mielenkiintoinen katsaus, jossa oli tutkittu ihmisten kokemuksia antipsykoottien käytöstä.

http://www.google.fi/url?q=http://www.mentalhealth.freeuk.com/acta.pdf&sa=U&ved=0ahUKEwjr99mLzdDOAhXE3iwKHXQHA6IQFggOMAE&usg=AFQjCNEABp7c-7eFUu4yLFU0bP23pR5qig

"Koska toistaiseksi ei ole mitään keinoa luotettavasti selvittää, ketkä skitsofreniapotilaista kuuluvat siihen 20–30 %:n joukkoon, joka ei tarvitsisi neuroleptihoidon jatkamista, ja koska pitkittynyt psykoottinen oireilu ja relapsit huonontavat ennustetta, ovat useat ulkomaiset psykofarmakologian asiantuntijat suosittaneet, että kaikkien skitsofreniapotilaiden neuroleptihoitoa tulisi jatkaa ensimmäisen psykoosijakson jälkeen vähintään 1–2 vuotta (Kissling 1994, McCreadie 1995)."

Todellisuus nykypäivän Suomen psykiatrisilla poliklinikoilla on se, että todella suurelle osalla sisään tulevista potilaista annetaan heti aluksi käteen joku diagnoosi, kuten kaksisuuntainen, psykoosi, skitsofrenia, tms. Ja siihen tulee juuri näitä Tiihosen markkinoimia "uudempia" neurelepteja päälle, esimerkkeinä Abilify ja Ketipinor. Niitä annetaan nykyään siis melkein ensimmäisellä käynnillä, ja samalla tulee sellainen diagnoosi papereihin, joka oikeuttaa niiden aineiden käytön.

fenetre kirjoitti:

"Koska toistaiseksi ei ole mitään keinoa luotettavasti selvittää, ketkä skitsofreniapotilaista kuuluvat siihen 20–30 %:n joukkoon, joka ei tarvitsisi neuroleptihoidon jatkamista, ja koska pitkittynyt psykoottinen oireilu ja relapsit huonontavat ennustetta, ovat useat ulkomaiset psykofarmakologian asiantuntijat suosittaneet, että kaikkien skitsofreniapotilaiden neuroleptihoitoa tulisi jatkaa ensimmäisen psykoosijakson jälkeen vähintään 1–2 vuotta (Kissling 1994, McCreadie 1995)."

Todellisuus nykypäivän Suomen psykiatrisilla poliklinikoilla on se, että todella suurelle osalla sisään tulevista potilaista annetaan heti aluksi käteen joku diagnoosi, kuten kaksisuuntainen, psykoosi, skitsofrenia, tms. Ja siihen tulee juuri näitä Tiihosen markkinoimia "uudempia" neurelepteja päälle, esimerkkeinä Abilify ja Ketipinor. Niitä annetaan nykyään siis melkein ensimmäisellä käynnillä, ja samalla tulee sellainen diagnoosi papereihin, joka oikeuttaa niiden aineiden käytön.

Lue lisää

Jari Tiihonen jatkaa markkinointiaan:

"Koska toistaiseksi ei ole mitään keinoa luotettavasti selvittää, ketkä skitsofreniapotilaista kuuluvat siihen 20–30 %:n joukkoon, joka ei tarvitsisi neuroleptihoidon jatkamista, ja koska pitkittynyt psykoottinen oireilu ja relapsit huonontavat ennustetta, ovat useat ulkomaiset psykofarmakologian asiantuntijat suosittaneet, että kaikkien skitsofreniapotilaiden neuroleptihoitoa tulisi jatkaa ensimmäisen psykoosijakson jälkeen vähintään 1–2 vuotta (Kissling 1994, McCreadie 1995). Nyt uuden polven paremmin siedetyt neuroleptit–risperidoni niistä Suomessa ensimmäisenä–voivat auttaa pääsemään lähemmäs riittävän tehokasta psykoosin hoitoa mahdollisimman vähäisin haittavaikutuksin. Atyyppisistä antipsykooteista vanha klotsapiini ja uusi risperidoni ovat selvästi kalliimpia kuin perinteiset neuroleptit, mutta kansantaloudellisesti niiden käyttö tuo ainakin osalla potilaista moninkertaisesti rahat takaisin relapsien, sairaalahoitojen ja työkyvyttömyyden vähentymisenä (Davies ja Drummond 1993, Addington ym. 1993)."

"Atyyppisistä antipsykooteista vanha klotsapiini ja uusi risperidoni ovat selvästi kalliimpia kuin perinteiset neuroleptit, mutta kansantaloudellisesti niiden käyttö tuo ainakin osalla potilaista moninkertaisesti rahat takaisin relapsien, sairaalahoitojen ja työkyvyttömyyden vähentymisenä (Davies ja Drummond 1993, Addington ym. 1993).""

Kansantaloudellisesti nämä uudemmat neuroleptit ovatkin olleet parin viimeisen vuosikymmenen aikana kaikista eniten kuluja vieneet lääkkeiden listoilla ihan kärjessä, top-10. Potilaat maksavat niistä lääkkeistä parin euron korvauksen. Yhden potilaan hoito esimerkiksi näillä "uusilla" neuroleptien injektioilla voi maksaa veronmaksajille esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa. Niissä uusissa injektioissa on siis sitä samaa Abilifya tai muuta ysärin "atyyppista" neuroleptia uudella patentilla.

fenetre kirjoitti:

"Atyyppisistä antipsykooteista vanha klotsapiini ja uusi risperidoni ovat selvästi kalliimpia kuin perinteiset neuroleptit, mutta kansantaloudellisesti niiden käyttö tuo ainakin osalla potilaista moninkertaisesti rahat takaisin relapsien, sairaalahoitojen ja työkyvyttömyyden vähentymisenä (Davies ja Drummond 1993, Addington ym. 1993).""

Kansantaloudellisesti nämä uudemmat neuroleptit ovatkin olleet parin viimeisen vuosikymmenen aikana kaikista eniten kuluja vieneet lääkkeiden listoilla ihan kärjessä, top-10. Potilaat maksavat niistä lääkkeistä parin euron korvauksen. Yhden potilaan hoito esimerkiksi näillä "uusilla" neuroleptien injektioilla voi maksaa veronmaksajille esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa. Niissä uusissa injektioissa on siis sitä samaa Abilifya tai muuta ysärin "atyyppista" neuroleptia uudella patentilla.

Lue lisää

Whoops, sanoin:

"Yhden potilaan hoito esimerkiksi näillä "uusilla" neuroleptien injektioilla voi maksaa veronmaksajille esimerkiksi 100 euroa kuukaudessa."

Siis yhden tuollaisen uuden poljen injektion hinta on ehkä noin 100 euroa kuukaudessa. En ole tarkistanut sitä, heitin vain kokoluokan tuohon. Silloin kun esimerkiksi oraalisen Abilify-lääkkeen patentti oli päällä, niin senkin kuukausihinta oli noin 100 euroa. Potilas saa sen lääkkeen Kela-korvattuna. Lääkkeen erikoiskorvattavuus vaati jonkun Kelan hyväkysymän 112-koodin, jonka sai ainakin Itäkeskuksen psykiatrisella poliklinikalla ihan hoidon alussa ikään kuin rutiinitoimenpiteenä. Sen jälkeen potilas maksaa siis hänen neurolepti-lääkkestä kolme euro kuukaudessa, muu osa siitä 100 eurosta menee muiden maksettavaksi. Suuri osa siitä rahasta ei lopulta mene edes mihinkään suomalaiseen kohteeseen.

Jari Tiihonen kirjoitti siis vuonna 1995 Duedecimissa:

""Atyyppisistä antipsykooteista vanha klotsapiini ja uusi risperidoni ovat selvästi kalliimpia kuin perinteiset neuroleptit, mutta kansantaloudellisesti niiden käyttö tuo ainakin osalla potilaista moninkertaisesti rahat takaisin relapsien, sairaalahoitojen ja työkyvyttömyyden vähentymisenä (Davies ja Drummond 1993, Addington ym. 1993)."""

Onneksi nyt kun uudet psykoosilääkkeet, kuten risperidoni [sic], ovat tulleet valtavan suosituiksi kaikkien mahdollisten sairauksien hoidossa, rahat ovat tulleet takaisin moninkertaisesti relapsien, sairaalahoitojen ja työkyvyttömyyden vähentymisenä... right?

Antipsykootten pitkäkestoisinjektiot voivat vähentää relapseja. Miksi? Koska vieroittautuminen niistä voi aiheuttaa vieroituspsykoosin. Tällöin lääkkeen jatkaminen vähentää relapseja. Tämä tila ei siis välttämättä johdu sairauden puskemisesta vaan voi johtua lääkkeestä, jota hoidetaan lisälääkkeillä. Kyseistä vieroituspsykoosia on myös ihmisillä jotka ei ole syöneet antipsykootteja psykoosiin.(supersensitivity psychosis) https://en.m.wikipedia.org/wiki/Tardive_psychosis

Tardive psychosis is a form of psychosis
"distinct from schizophrenia and induced by the use of current (dopaminergic) antipsychotics by the depletion of dopamine and related to the known side effect caused by their long-term use, tardive dyskinesia."

Yleinen tarina on että ihminen joutuu kriisiin, käyttää antipsykoottia, lopettaa sen liian nopealla tahdilla ja relapsit johtaa sairaalahoitoon. Lopulta ihminen siitten siirtyy isompiin määriin tehokkaampia 'lääkkeitä'. Ihmisestä tulee psykiatrian "heittopussi" koneistossa, jonka lääkkeenkäytöstä tulee muiden asia jotka pyrkivät kontrolloimaan sitä ja jopa ihmisen rahansaanti(tuet) riippuu siitä ja kela erityiskorvaa lääkkeitä.

Kansantaloudellisesti tämä voi hyödyttää sairaalahoitojen puuttumisen takia. (Vaikkakin moni tämän luokan lääkkeitä isoina annoksina käyttävä ei tilastojen varjoissa palaa työelämään tuottavaksi yksilöksi.) Mutta miten ihmisen elämänlaadun kannalta? Miten esim. avoin dialogi menetelmän käyttö vähempien lääkkeiden kanssa vaikuttaisi ihmisten työkykyyn (mitä Torniossa käytetään). Yleisesti ottaen säästeliäämpi lääkkeidenkäyttö on yhteydessä parempiin lopputuloksiin. Mutta onko tämä lääketeollisuuden intressi? Se tekee kaikkensa promotakseen lääkehoitoja.

On järjetöntä, miten näitä pitkäaikaisinjektioita mainostetaan niin hyvänä asiana eritoten ensipsykoosiin. Niistä on hankalampi vieroittautua kuin pillereistä ja en usko että ne pitkällä tähtäimellä parantaa lopputulosta pitkällä käytöllä. Atyyppisten lääkkeiden turvallisuutta ja tehokkuutta on myöskin ylihypetetty. Injektioista on tullut uusi markkinarako lääketeollisuudelle, kun uusia psykoosilääkkeitä ei patentoitu aikoihin.

Antipsykootit eivät vähennä sairaalahoitoa. Ei pillerit eikä injektiot. Onko yhtään näyttöä tuon väitteen tueksi? Nimittäin vastaan on näyttöä.

Skitsofrenian lääkehoidon vaikuttavuus Suomessa ja Ruotsissa

Jari Tiihonen, professori, psykiatrian ja oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, Karolinska Institutet, Department of Clinical Neuroscience, Stockholm, Itä- Suomen yliopisto, THL, Niuvanniemen sairaala

Avohoidon rooli pitkävaikutteisten psykoosilääkkeiden aloituksessa
ja hoidon toteutuksessa

Tommi Väyrynen, vs. toimialajohtaja, psykiatrian erikoislääkäri, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Psykiatrian toimialue

Psykiatrien oma messu tulossa näköjään.

"Suljettu osasto käytännössä mahdollistaa hoidon, jos potilas on sairaudentunnoton."

Suomeksi ja ilman kaunopuheita tuo sairaudentunnottomien hoidon mahdollistuminen tarkoittaa, että potilasta pidetään pakolla psykiatrien lääkekoekaniinina vankeudessa (ilman tehtyä rikosta). Sairaudentunnottomuus tarkoittaa, että potilas ei allekirjoita psykiatrien näkemyksiä itsestään, ja psykiatrit pitävät hänen käyttäytymistään normaalista poikkeavana ja potilas tarvii liikkumisen ulkomaailmaan rajoittamista (sosiaalinen kontrolli) ja usein käytöksen kontrollia lamaavin lääkkein, kröhöm anteeksi hoitavin lääkkein. Potilaalla on näennäisesti muka oikeusturvaa (vaikka oikeasti sitä ei ole suunnilleen kärpäsen* vertaa); hän voi valittaa pakkohoidostaan lääketokkuraisena hallinto-oikeuteen ja valituksen läpimeno on hyvin epätodennäköinen valtaepäsuhdan vuoksi. Ja suljetussa ympäristössä potilaaseen voidaan käyttää jopa voimaa jotta "lääkkeet" menevät potilaan kehoon jos hän on liian "sairaudentunnoton"

Suljettu osasto on juuri pakkokeinojen toteuttamista varten ja oikeuksien rajoittamista varten- miksi muuten ovet olisi kokoajan kiinni. Potilaan arvostelukykyyn ei luoteta, kun ovet on kiinni. Potilasta pitää kontrolloida " sairauden" takia ja kohdella häntä kuin lasta. Osastolla on tarkka kuri ja rauha ja potilaat on tiukassa kontrollissa.

Onko tuossa jotain yllättävää, että tällainen ei ehkäise itsemurhia tehokkaasti?

Suomen hoitokulttuurissa tykätään käyttää pakkohoitoa montaa muuta maata enemmän.

Kun kävelee suljetun osaston ovista vaikka vapaaehtoisesti, kehosi ja mielesi on psykiatrien hallinnassa niin kauan kuin he haluavat ja niin paljon kuin he pystyvät.

hkkkjjj kirjoitti:

"Suljettu osasto käytännössä mahdollistaa hoidon, jos potilas on sairaudentunnoton."

Suomeksi ja ilman kaunopuheita tuo sairaudentunnottomien hoidon mahdollistuminen tarkoittaa, että potilasta pidetään pakolla psykiatrien lääkekoekaniinina vankeudessa (ilman tehtyä rikosta). Sairaudentunnottomuus tarkoittaa, että potilas ei allekirjoita psykiatrien näkemyksiä itsestään, ja psykiatrit pitävät hänen käyttäytymistään normaalista poikkeavana ja potilas tarvii liikkumisen ulkomaailmaan rajoittamista (sosiaalinen kontrolli) ja usein käytöksen kontrollia lamaavin lääkkein, kröhöm anteeksi hoitavin lääkkein. Potilaalla on näennäisesti muka oikeusturvaa (vaikka oikeasti sitä ei ole suunnilleen kärpäsen* vertaa); hän voi valittaa pakkohoidostaan lääketokkuraisena hallinto-oikeuteen ja valituksen läpimeno on hyvin epätodennäköinen valtaepäsuhdan vuoksi. Ja suljetussa ympäristössä potilaaseen voidaan käyttää jopa voimaa jotta "lääkkeet" menevät potilaan kehoon jos hän on liian "sairaudentunnoton"

Suljettu osasto on juuri pakkokeinojen toteuttamista varten ja oikeuksien rajoittamista varten- miksi muuten ovet olisi kokoajan kiinni. Potilaan arvostelukykyyn ei luoteta, kun ovet on kiinni. Potilasta pitää kontrolloida " sairauden" takia ja kohdella häntä kuin lasta. Osastolla on tarkka kuri ja rauha ja potilaat on tiukassa kontrollissa.

Onko tuossa jotain yllättävää, että tällainen ei ehkäise itsemurhia tehokkaasti?

Suomen hoitokulttuurissa tykätään käyttää pakkohoitoa montaa muuta maata enemmän.

Kun kävelee suljetun osaston ovista vaikka vapaaehtoisesti, kehosi ja mielesi on psykiatrien hallinnassa niin kauan kuin he haluavat ja niin paljon kuin he pystyvät.

Lue lisää

Ihmissaastaa ne on ja näin en ole ennen psykiatrista hoitoa kenestäkään puhunut. Sitä saa mitä tilaa ja jossain vaiheessa psykiatriankin uhrit nousee kapinaan ja kumoaa tuon sairaan "lääketieteen/teorian". Toivottavasti pahoinpitelijät joutuvat joskus vastuuseen teoistaan. Jos ei tässä elämässä niin sitten jossain muualla.

Itse jouduin pakkohoitoon, koska kävin päivystyksessä valittamasta rintakivusta ja puhuin samalla ahdistuksestani lääkärille koska arvelin, että rintakivun taustalla voi olla myös psyykkinen stressi ja ahdistus. Lääkäri kyseli enemmän ja sitten kerroin vahingossa, että olin vuosikausia sitten ollut psykoosin takia sairaalassa. Seuraavana iltana poliisit tulivat ovelleni ja veivät minut sairaalaan! (?). Olisin kiinnostunut, että millä perusteella nämä puoskarit vievät ihmisiä pakkohoitoon ja mikä on potilaan oikeusturva? Minulla ei käynyt pienessä mielessänikään tappaa itseäni eikä vahingoittaa muidenkaan terveyttä, eikä minulla ollut minkäänlaisia psykoosioireita mielestäni. Olin täysin tajuissani ja selväjärkinen kun minut vietiin osastolle ja lääkittiin tajuttomaksi. Olin vihainen, koska jouduin jäämään pois töistä ja koulusta ja koska itsemääräämisoikeuttani loukattiin räikeästi. Lopuksi jouduin itse maksamaan pakkohoidosta tulleen laskun! Ilmeisesti jotkut ihmiset tässä maassa saavat maksaa siitä, että heidän perusoikeuksiaan loukataan näin räikeästi. Lääkkeet joita ne tuputtavat "hoitona" kaikenmaailman enemmän tai vähemmän vakaviin "mielisairauksiin" ovat vaarallisia, itsekin menetin normaaliannoksesta kerran tajuntani keskellä kirkasta päivää ja sain hirvittävän tuntikausia kestävän migreenin ja pahoinvointikohtauksen. Olisi varmaan tulkittu luonnolliseksi kuolemaksi, jos en olisi enää herännyt kyseisestä neuroleptimyrkytyksestä seuraavana päivänä. Luulisi tuollaisen nöyryyttämisen hoitomuotona pikemminkin lisäävän itsemurhia kuin vähentävän niitä erityisesti, kun moniin psyykelääkkeisiin liittyy kohonnut itsemurhan riski.

"Kontrollin, rajoitetun henkilökohtaisen vapauden ja sanktioiden ilmapiiri voi hankaloittaa hoidon onnistumista, Christian Huber Baselin yliopistollisesta psykiatrian klinikasta toteaa yliopiston uutisessa."

Totta helkatissa voi. Eihän tuossa ole mitään epäselvää suurimmalle osalle, joka on pakko"hoitamista" joutunut kokemaan. Psykiatria on harhoissaan, kun luulee että sen historiassa omaksuma tapa pakottaa ihmisiä terveydelle haitallisiin, tajuntaa lamaaviin, aivoja vaurioittaviin, usein terveydelle vaarallisiin "hoitoihin" ja ihmisten tarkka kontrollointi ja jopa sanktiot edesauttaa hoidon onnistumista mitä he ikinä sillä tarkoittavatkaan. Tilastotkaan ei ole psykiatrian lyhytnäköisten keinojen puolella, ja suuri osa lääkehoidosta keskeytyy haittojen, tehottomuuden takia ja päätyy jopa pahempaan relapsiin. Hoito perustuu aivopesuun kemiallisesta epätasapainosta vai minkä bullshit teorian mikäkin psykiatri milloinkin kaivaa psykiatrian vaihtuvista bullshit teorioista ja negatiivisten asioiden ja vikojen kirjaamiseen ihmisestä. Hoito ei pyri ymmärtämään ihmisen kokemusmaailmaa vaan halutaan väkisin lamata sitä kun potilas on vähääkään monimutkaisempi tai vaikeampi, eikä hoito luota ihmisen kykyyn tietää mikä itselle on parhaaksi. Psykiatria ei kunnioita ihmisen rajoja eikä oikeuksia, koska mielenterveyslaki sallii tämän "hoidon". Psykiatria survoo näkemyksensä vaikka väkisin ihmisen kehoon. Pakkohoito ei täytä ihmisarvoisen kohtelun tunnusmerkkejä ja kun sellaista on kokenut, voi helposti mennä luottamus ihmisiin yleensä.

On täysin selvää, ettei tuollainen hoito auta suurinta osaa ihmisistä, ehkäise itsemurhia, vaan todennäköisemmin traumatisoi ja rikkoo heitä.

jklljjj kirjoitti:

"Kontrollin, rajoitetun henkilökohtaisen vapauden ja sanktioiden ilmapiiri voi hankaloittaa hoidon onnistumista, Christian Huber Baselin yliopistollisesta psykiatrian klinikasta toteaa yliopiston uutisessa."

Totta helkatissa voi. Eihän tuossa ole mitään epäselvää suurimmalle osalle, joka on pakko"hoitamista" joutunut kokemaan. Psykiatria on harhoissaan, kun luulee että sen historiassa omaksuma tapa pakottaa ihmisiä terveydelle haitallisiin, tajuntaa lamaaviin, aivoja vaurioittaviin, usein terveydelle vaarallisiin "hoitoihin" ja ihmisten tarkka kontrollointi ja jopa sanktiot edesauttaa hoidon onnistumista mitä he ikinä sillä tarkoittavatkaan. Tilastotkaan ei ole psykiatrian lyhytnäköisten keinojen puolella, ja suuri osa lääkehoidosta keskeytyy haittojen, tehottomuuden takia ja päätyy jopa pahempaan relapsiin. Hoito perustuu aivopesuun kemiallisesta epätasapainosta vai minkä bullshit teorian mikäkin psykiatri milloinkin kaivaa psykiatrian vaihtuvista bullshit teorioista ja negatiivisten asioiden ja vikojen kirjaamiseen ihmisestä. Hoito ei pyri ymmärtämään ihmisen kokemusmaailmaa vaan halutaan väkisin lamata sitä kun potilas on vähääkään monimutkaisempi tai vaikeampi, eikä hoito luota ihmisen kykyyn tietää mikä itselle on parhaaksi. Psykiatria ei kunnioita ihmisen rajoja eikä oikeuksia, koska mielenterveyslaki sallii tämän "hoidon". Psykiatria survoo näkemyksensä vaikka väkisin ihmisen kehoon. Pakkohoito ei täytä ihmisarvoisen kohtelun tunnusmerkkejä ja kun sellaista on kokenut, voi helposti mennä luottamus ihmisiin yleensä.

On täysin selvää, ettei tuollainen hoito auta suurinta osaa ihmisistä, ehkäise itsemurhia, vaan todennäköisemmin traumatisoi ja rikkoo heitä.

Lue lisää

Osalla psykiatreista ja hoitajista ei ole tervettä järkeä. Hullut hoitaa "hulluja". Taitaa olla niin että psykiatrian alalla olevat ovat itse hulluja mutta eivät tätä itse tajua joten projisoivat oman hulluutensa potilaisiin. Pelottavaa.

jklljjj kirjoitti:

"Kontrollin, rajoitetun henkilökohtaisen vapauden ja sanktioiden ilmapiiri voi hankaloittaa hoidon onnistumista, Christian Huber Baselin yliopistollisesta psykiatrian klinikasta toteaa yliopiston uutisessa."

Totta helkatissa voi. Eihän tuossa ole mitään epäselvää suurimmalle osalle, joka on pakko"hoitamista" joutunut kokemaan. Psykiatria on harhoissaan, kun luulee että sen historiassa omaksuma tapa pakottaa ihmisiä terveydelle haitallisiin, tajuntaa lamaaviin, aivoja vaurioittaviin, usein terveydelle vaarallisiin "hoitoihin" ja ihmisten tarkka kontrollointi ja jopa sanktiot edesauttaa hoidon onnistumista mitä he ikinä sillä tarkoittavatkaan. Tilastotkaan ei ole psykiatrian lyhytnäköisten keinojen puolella, ja suuri osa lääkehoidosta keskeytyy haittojen, tehottomuuden takia ja päätyy jopa pahempaan relapsiin. Hoito perustuu aivopesuun kemiallisesta epätasapainosta vai minkä bullshit teorian mikäkin psykiatri milloinkin kaivaa psykiatrian vaihtuvista bullshit teorioista ja negatiivisten asioiden ja vikojen kirjaamiseen ihmisestä. Hoito ei pyri ymmärtämään ihmisen kokemusmaailmaa vaan halutaan väkisin lamata sitä kun potilas on vähääkään monimutkaisempi tai vaikeampi, eikä hoito luota ihmisen kykyyn tietää mikä itselle on parhaaksi. Psykiatria ei kunnioita ihmisen rajoja eikä oikeuksia, koska mielenterveyslaki sallii tämän "hoidon". Psykiatria survoo näkemyksensä vaikka väkisin ihmisen kehoon. Pakkohoito ei täytä ihmisarvoisen kohtelun tunnusmerkkejä ja kun sellaista on kokenut, voi helposti mennä luottamus ihmisiin yleensä.

On täysin selvää, ettei tuollainen hoito auta suurinta osaa ihmisistä, ehkäise itsemurhia, vaan todennäköisemmin traumatisoi ja rikkoo heitä.

Lue lisää

Niin se on ihan selvää normaaleille ja järkeville ihmisille, ei näille persoonallisuushäiriöisille kiusaajille joita alalla työskentelee. On arvioitu että 15-20% väestöstä on persoonallisuushäiriöisiä joten se on 15-20 henkilöä sadasta joka on paljon.

"Atyyppiset" neuroleptit ovat olleet 1990-luvulta lähtien kultakaivos lääketehtaille. Ne ovat olleet jatkuvasti eniten tuottaneiden lääkkeiden listoilla. Nyt kun niiden patentit ovat loppuneet tai loppumassa, lääketehtailla on suuria haluja lisätä samojen lääkkeiden uusien injektio- tai depot-muotojen myyntiä, koska niillä on uusi patentti. Se tapa, miten ne sen tekevät, ei ole aina niin yksinkertainen, että lääkärille maksetaan majoitus ja annetaan lääketehtaan kynä lahjaksi. Vaikutus tehdään usein esimerkiksi potilasjärjestöjen ja muiden sen kaltaisten tahojen kautta. Katso myös tämänpäiväiset Hesarin uutiset lääketehtaiden ja lääkäreiden kytköksistä ja toiminnasta. Esimerkiksi: http://www.hs.fi/talous/art-2000005102765.html

Psykiatri Tommi Väyrysen luento on siis tämänlainen:

"Skitsofreniapotilaiden pitkävaikutteisten injektiolääkkeiden aloittaminen avohoidossa, injektiohoitojen lisäämisestä ja ryhmän käyttämisestä injektiohoitojen tukemiseen

vs. toimialajohtaja Tommi Väyrynen ja sairaanhoitaja Tiina Lehtonen, V-S sairaanhoitopiiri, psykiatrian tulosalue"

Noiden uusien "atyyppisten" neuroleptien injektio maksaa veronmaksajille kuukaudessa noin 600-700 euroa. Sillä saisi potilaalle vaikka vuokrattua asunnon ja jäisi rahaa ylikin.

Oman kokemukseni perusteella esimerkiksi kaksisuuntaisen, psykoosien ja skitsofrenian diagnosointi on niin epäluotettavaa, että mahdollisesti hyvin haitallisten injektioiden ensipsykoosien hoitoon tai ensisijaisena hoitona on järjetöntä. Toimeentulevien kannattaa varmastikin välttää julkisia psykiatrian alan laitoksia. Vaikka yksityinen psykiatri ei välttämättä ole juuri parempi, luultavasti hänellä ei ole pokkaa laittaa maksavaa asiakasta neurolepti-injektiolle.

Neuroleptien injektiot olivat käsittääkseni nykyistä laajemmin käytössä tai ainakin laajemmin hyväksyttyjä ennen kuin "atyyppiset" neuroleptit tulivat markkinoille noin 1990-luvulla. "Atyyppiset" neuroleptit lupasivat kuuta taivaalta skitsofrenian hoidossa, ja Jari Tiihonen oli suomalaisena psykiatrian mielipideohjaajana mukana tässä markkinoinnissa. Uusista patentilla olevista neurolepteista tulikin lääketehtaiden kultakaivoksia ja useat niistä ovat komeilleet Suomenkin eniten tuottavien lääkkeiden listoilla. Niiden alkuperäisten lääkkeiden patentit ovat tosin loppumassa, joten yksi keino jatkaa rahantekoa on tehdä niistä uusi injektiomuoto, jolla on uusi patentti. Yhden potilaan Abilify-injektio voi maksaa kuukaudessa ehkä 600 euroa.

Tämä asia ei tietystikään ole ainoa asia, miksi injektioiden käyttöä tahdotaan lisätä. Se on kuitenkin hyvä mainita yhtenä taustavaikuttajana siihen, miksi nykyiset johtavat psykiatrit nyt mainostavat juuri noiden uusien neuroleptien injektiomuotoja. Vanhempien neuroleptien oraali- ja injektiomuodot ovat itse asiassa hyvin halpoja. Oikein käytettynä ne olisivat luultavasti suurinpiirtein yhtä tehokkaita ja "turvallisia" kuin uudemmatkin lääkkeet.

"Nämä psykiatrit perustavat ilmeisesti mm. "kuolleisuusarvionsa" Tiihosen et al (2009) kaltaisiin hieman epäilyttäviin tutkimuksiin."

Tuon artikkelin psykiatrian alan asiantuntija todennäköisesti perustaa todennäköisesti kuolleisuusarviointinsa Tiihosen tutkimuksiin, koska artikkelin mielipidevaikuttaja oli itse Tiihonen. ;)

https://yle.fi/uutiset/3-10027843

fenetre kirjoitti:

"Nämä psykiatrit perustavat ilmeisesti mm. "kuolleisuusarvionsa" Tiihosen et al (2009) kaltaisiin hieman epäilyttäviin tutkimuksiin."

Tuon artikkelin psykiatrian alan asiantuntija todennäköisesti perustaa todennäköisesti kuolleisuusarviointinsa Tiihosen tutkimuksiin, koska artikkelin mielipidevaikuttaja oli itse Tiihonen. ;)

https://yle.fi/uutiset/3-10027843

Lue lisää

Luin tuon linkkaamasi YLE:n uutisjutun otsikolla "Suomalaisprofessori muuttaisi skitsofrenian hoitoa: Injektiolääkkeet voisivat vähentää kuolleisuutta" (julkaistu 17.1.2018). Varsin vastenmielistähän tuo on. En ymmärrä miten ihminen voi olla niin julma toista kohtaan. Tai ymmärrän, onhan sitä historiassa nähty jo, mutta joka kerta se saa voimaan pahoin.

Mikä jutussa, jälleen kerran, jää kertomatta on, että näitä aineita _pakotetaan_ ihmisiin vasten heidän tahtoaan. Injektio helpompi tapa myrkyttää kohde, koska aine vapautuu pitkään eikä altistumista voi keskeyttää mitenkään. Tähän tapaan liittyy myös suuremmat riskit sitä kautta, että käyttöä ei voi katkaista vaikka haluttaisiin, koska aine on jo kehossa vapautumassa, mikä voi olla henkeäkin uhkaava tilanne esim. rytmihäiriöiden muodossa.

Minulle on ihan sama, jos joku haluaa kehoaan myrkyttää noin kovilla aineilla, mutta sitä en hyväksy, että sitä haluamattomia ja lupaa antamattomia ihmisiä myrkytetään. Se on suoraansanottuna natsistista eikä kuulu vapaan oikeusvaltion periaatteisiin.

"Skitsofreniaa sairastaa noin joka sadas suomalainen."

Niin, ja skitsofrenia ei ole sairaus vaan nimitys vääränlaiselle, ei-toivotulle ihmiselle. Sen takia hänen lobotomoidaan valtion toimesta tarvittaessa pakolla dementikoksi, jotta saa rangaistuksensa. Toimintaa kutsutaan hoitamiseksi, mikä on fyysisen pahoinpitelyn lisäksi suurin loukkaus uhria kohtaan.

Injektiona aine menee suoraan aivoihin.Sen tuhoaa nopeammin. Pillerit menee maksan kautta ja maksa tuhoutuu myös.

Todellisuudessahan tuon 1996 jälkeen noiden "atyyppisten" neuroleptien markkinointi esimerkiksi tieteellisien tutkimusten kautta on ollut todella härskiä, esimerkiksi verrattu isoa määrää haloperidolia ("vanha neurolepti") uudempaan neuroleptiin sellaisilla annoksilla, joilla haloperidol salpaa todella voimakkaasti dopamiinia ja vertailtu lääke ei salpaa niitä kovinkaan paljon. Sen jälkeen on todettu, että uudempi lääke aiheuttaa vähemmän dopamiinin salpaukselle tyypillisiä oireitä, kuten tardiivisista dyskenisiaa. Haloperidolia olisi voinut toki käyttää myös alhaisemmilla tasoilla, joilla se estää vähemmän dopamiinia, kuten oli käsittääkseni ehdotettu joissain kansainvälisissä psykiatrian piireissä ennen "atyyppisten" neuroleptien tuloa, tai sitten vertailukohdaksi olisi voittaa joku toinen vanhemmista neurolepteistä, joilla on pienempi reseptorien affiniteetti dopamiiniin.

Tiihonen myös uhkailee kollegoitaan sillä tavalla, että se johtaa toimenpiteisiin sen aikaisen tarkkailuviranomaisen (TEO) taholta. Nykyään sitä samaa kai tehdään Valviran tai jopa Lääkärilehden (Teppo Järvinen/Psykiatriyhdists) tuomioiden kautta.

”Mikäli onkologian erikoislääkäri ainoastaan kotimaisissa lehdissä julkaistujen tutkimustulostensa perusteella alkaisi käyttää yleisestä kansainvälisestä käytännöstä poiketen omia vaihtoehtoisia hoitomuotojaan pyrkien välttämään solunsalpaajia ja rohkaisisi muitakin kollegojaan samankaltaiseen toimintaan, olisi varsin todennäköistä, että hän joutuisi ennen pitkää selvittämään toimiaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen (TEO) kanssa”

Tiihonen:

”Siksi katson, että ainakin toistaiseksi Lehtisen ja Räkköläisen kannattaisi valita sanansa varovasti asiasta puhuttaessa.”

Todella ihmeellistä uhkailua Tiihoselta. ”Kannattaisi valita sanansa varovasti”

Tuossa artikkelissa oli myös tämä Tiihosen heitto. "Siviilirohkeutta" vai ylimielisyyttä?

" Totesin myös, että skitsofreniarelapsit ovat kansanterveydellisesti merkittävä seikka. Koska yhtenä tärkeimpänä esteenä ylläpitohoidolle ovat olleet ekstrapyramidaaliset sivuvaikutukset, voidaan loogisesti otaksua, että uudet paremmin siedetyt lääkkeet ovat merkittävä edistysaskel skitsofrenian hoidossa. Tämä päätelmä ei perustu hypoteeseihin vaan empiirisistä tutkimuksista saatuun moneen kertaan varmistettuun tietoon. Mikäli jollakulla on esitettävänä edes jossakin määrin rationaalisia tieteelliseen ajatteluun perustuvia vasta-argumentteja edellä esitettyjä väittämiä kohtaan, otan ne iloisena vastaan. Lehtisen ja Räkköläisen kirjeestä en löytänyt yhtään sellaista."

Läketehtaat ei anna lääkkeiden väityä. Lisää massia ajatusvaikuttajien taskuun. Keksivät taas uuden tutkimuksen joka näyttää että lääkkeet toimii.

Matti Huttunen, psykiatri:

"Itse olen tästä uhasta huolimatta Jari Tiihosen kanssa samaa mieltä, että risperidoni ja sitä lähitulevaisuudessa seuraavat uudentyyppiset psykoosilääkkeet tuovat nykytiedon valossa merkittävää edistystä skitsofrenian lääkehoitoon"

Eivät tuoneet! Todella paljon rahaa lääketehtaille toivat kyllä. Onneksi nykyään on Internet.

Minusta konservatiivisuus on tervettä, jos nämä "laajat kontrolloidut" tutkimukset ovat lääkeyhtiöiden rahoituksen varassa, kuten ovat osin myös vertaisarvioidut tiedejulkaisut. Ja jos tutkija on yhtä "hedelmällisesti" yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa kuin Jari Tiihonen, niin kyllä skeptisyys on ihan terveellistä. On se kumma, kun ihmiset epäilevät näiden tukijoiden tulkintoja tosiaan, kun koko ala on rakenteellisesti täysin riippuvainen lääkeyhtiöiden rahoituksesta. Mitään sivillirohkeutta ei todellakaan vaadi suositella injektiolääkitystä marginalisoiduille ihmisryhmille, joilla on asemansa vuoksi heikot mahdollisuudet puhua puolestaan ja puolustaa oikeuksiaan.

Siviilirohkeutta vaatii sen sijaan olla eri mieltä lääkeyhtiön rahoittaman "konsensuksen" kanssa. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Teppo Järvinen sai julkisen varoituksen Lääkäriliitolta, kun kehtasi puhua tästä julkisesta salaisuudesta nimeltä rakneteellinen korruptio suomalaisissa käypä hoito -suosituksissa. Monet ovat menettäneet työnsä sen takia, että ovat kehdanneet kritisoida näiden "laajojen ja kontrolloitujen" tutkimusten laatua, esimerkkinä tansalainen professori Peter Gøtzsche ja psykologi Aku Kopakkala. Jos jokainen kriittinen ääni menettää työnsä ja uransa sen takia, että ovat väärää mieltä tämän "konsensuksen" kanssa, niin jokainen normaalijärkinen kansalainen alkaa suhtautua vähän kriittisesti näihin tutkimuksiin ja niiden tekijöihin. Eivät ihmiset täysin yksinkertaisia sentään ole. Ovathan käypä hoito -suositusten kirjoittajat itsekin myöntäneet, että yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa on kyse liikesuhteiden hoitamisesta. He eivät vain myönnä, että sillä olisi mitään vaikutusta heidän suosituksiinsa, vaikka kukaan reaalitodellisuudessa elävä ja tutkimusnäyttöön tutustunut ihminen ei tätä usko. Esimerkiksi Sami Pirkkola sanoi eräässä Ylen Mot-ohjelman haastattelussa seuraavasti:

"Ei todellakaan. Kysymys ei ole korruptiosta. Me ollaan täs keskusteltu näist sidonnaisuuksista jotka on tämmöstä liike-elämään ja tän tyyppiseen toimintaan luontaisesti kuuluvaa yhteistyötä, jota tarvitaan yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa tarvitaan. Sil ei oo mitään tekemistä korruption kanssa.""
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/13/luulosairaan-kaypa-hoito-kasikirjoitus

Ajatteleppa, jos joku ravintosuosituksia kirjoittava heppu sanoisi, että tekee yhteistyötä lihateollisuuden ja maitoteollisuuden kanssa ja että hänen ammattiliittonsa on riippuvainen näiden teollisuudenhaarojen rahoituksesta, mutta sillä ei varmastikaan ole mitään vaikutusta suosituksiin..Kuka on niin helvetin yksinkertainen, että uskoo tuollaisen selityksen nielemättä?

Psykiatri Jari Tiihonen, siviilirohkeuden suuri puolestapuhuja! :D

Anonyymi kirjoitti:

Minusta konservatiivisuus on tervettä, jos nämä "laajat kontrolloidut" tutkimukset ovat lääkeyhtiöiden rahoituksen varassa, kuten ovat osin myös vertaisarvioidut tiedejulkaisut. Ja jos tutkija on yhtä "hedelmällisesti" yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa kuin Jari Tiihonen, niin kyllä skeptisyys on ihan terveellistä. On se kumma, kun ihmiset epäilevät näiden tukijoiden tulkintoja tosiaan, kun koko ala on rakenteellisesti täysin riippuvainen lääkeyhtiöiden rahoituksesta. Mitään sivillirohkeutta ei todellakaan vaadi suositella injektiolääkitystä marginalisoiduille ihmisryhmille, joilla on asemansa vuoksi heikot mahdollisuudet puhua puolestaan ja puolustaa oikeuksiaan.

Siviilirohkeutta vaatii sen sijaan olla eri mieltä lääkeyhtiön rahoittaman "konsensuksen" kanssa. Tästä on lukuisia esimerkkejä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston professori Teppo Järvinen sai julkisen varoituksen Lääkäriliitolta, kun kehtasi puhua tästä julkisesta salaisuudesta nimeltä rakneteellinen korruptio suomalaisissa käypä hoito -suosituksissa. Monet ovat menettäneet työnsä sen takia, että ovat kehdanneet kritisoida näiden "laajojen ja kontrolloitujen" tutkimusten laatua, esimerkkinä tansalainen professori Peter Gøtzsche ja psykologi Aku Kopakkala. Jos jokainen kriittinen ääni menettää työnsä ja uransa sen takia, että ovat väärää mieltä tämän "konsensuksen" kanssa, niin jokainen normaalijärkinen kansalainen alkaa suhtautua vähän kriittisesti näihin tutkimuksiin ja niiden tekijöihin. Eivät ihmiset täysin yksinkertaisia sentään ole. Ovathan käypä hoito -suositusten kirjoittajat itsekin myöntäneet, että yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa on kyse liikesuhteiden hoitamisesta. He eivät vain myönnä, että sillä olisi mitään vaikutusta heidän suosituksiinsa, vaikka kukaan reaalitodellisuudessa elävä ja tutkimusnäyttöön tutustunut ihminen ei tätä usko. Esimerkiksi Sami Pirkkola sanoi eräässä Ylen Mot-ohjelman haastattelussa seuraavasti:

"Ei todellakaan. Kysymys ei ole korruptiosta. Me ollaan täs keskusteltu näist sidonnaisuuksista jotka on tämmöstä liike-elämään ja tän tyyppiseen toimintaan luontaisesti kuuluvaa yhteistyötä, jota tarvitaan yhteistyötä lääketeollisuuden kanssa tarvitaan. Sil ei oo mitään tekemistä korruption kanssa.""
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/13/luulosairaan-kaypa-hoito-kasikirjoitus

Ajatteleppa, jos joku ravintosuosituksia kirjoittava heppu sanoisi, että tekee yhteistyötä lihateollisuuden ja maitoteollisuuden kanssa ja että hänen ammattiliittonsa on riippuvainen näiden teollisuudenhaarojen rahoituksesta, mutta sillä ei varmastikaan ole mitään vaikutusta suosituksiin..Kuka on niin helvetin yksinkertainen, että uskoo tuollaisen selityksen nielemättä?

Lue lisää

Kirjassa 'Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa' viitataan hyvä veli -verkoston määritelmässä seuraaviin kohtiin:

1) se on salainen, jäseniään suojeleva ja suljettu ulkopuolisilta

2) verkostossa jäsenten lojaalisuus perustuu vastavuoroisuuteen, kiitollisuudenvelkaan ja suosintaan

3) turmeltuneessa verkostossa julkinen etu korvautuu yksityisellä edulla

4) verkosto ajaa ja jakaa kohtuuttomia keskinäisiä etuja

5) verkosto jakaa muiden varoja omiin tarpeisiinsa

Kirjasta vielä sitaatti: "... verkoston jäsenet pyrkivät peittelemään toimiaan jälkikäteen, mikäli joitain asioita on joutumassa päivänvaloon. (...) Suojelun ja peittelyn kulttuuri johtaa helposti - vaikka ilman syyttäkin - epäilyksiin ja epäluottamuksen ilmapiiriin."

Minusta tuntuu siltä, että Suomen Lääkäriliiton ja Suomen Psykiatriyhdistyksen yhteispeli edellä mainitun T. Järvisen tapauksessa on rapauttanut Lääkäriliiton ja Psykiatriyhdistyksen uskottavuutta ja luotettavuutta suuresti ja sellaisella tavalla, jota nuo tahot eivät tuolloin joko halunneet tai kyenneet edes ymmärtämään. Ja olenkin varma, että nykyään jäisi tuo julkinen varoitus antamatta, koska yleinen asenne korruption kaikkiin muotoihin on ankaroitunut, ja siksi jokaisen maineestaan välittävän instituution on huomiotava myös se, että niin on miltä näyttää (vrt. suojelun ja peittelyn kulttuuri).

Ylipäätänsä: Jos oikeasti joku Käypä hoidon suositusryhmän puheenjohtajalääkäri kokee joutuneensa asemassaan kunnianloukkauksen kohteeksi, niin eikö silloin pidä tehdä asiasta rikosilmoitus sen sijaan, että kutsuu etujärjestönsä, Suomen Lääkäriliiton, ammattiliiton! tuomaroimaan väitettyä kunnianloukkausasiaa kollegiaalisuustunnusmerkistön avulla! Järkyttävän lapsellista touhua tuommonen.

Luin linkkaamasi Duodecim-lehden artikkelin. JulkiTerhikin tietojen (25.2.2023) mukaan tuon tieteellisen artikkelin kirjoittaneen psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutin Matti Olavi Huttusen ammatinharjoittamisoikeutta on rajoitettu, lisätietoja antaa valvira.

Oliskohan tuossa ammatinharjoittamisen rajoittamisessa jotain sellaista asiaa mukana, mikä pitäisi kertoa julkisestikin potilasturvallisuuden nimissä?

Psykiatri-psykoterapeutti Huttunen on kuitenkin ollut vaikutusvaltaa omaava asiantuntija terveydenhuollon sektorilla. Duodecimin Terveyskirjastossakin monta hänen kirjoittamaansa artikkelia, joihin moni potilas varmastikin turvautunut hakiessaan luotettavaa terveystietoa, ja sitten lääkäri-asiantuntijan kertomiin asioihin uskonut.

Anonyymi kirjoitti:

Luin linkkaamasi Duodecim-lehden artikkelin. JulkiTerhikin tietojen (25.2.2023) mukaan tuon tieteellisen artikkelin kirjoittaneen psykiatrian erikoislääkäri, psykoterapeutin Matti Olavi Huttusen ammatinharjoittamisoikeutta on rajoitettu, lisätietoja antaa valvira.

Oliskohan tuossa ammatinharjoittamisen rajoittamisessa jotain sellaista asiaa mukana, mikä pitäisi kertoa julkisestikin potilasturvallisuuden nimissä?

Psykiatri-psykoterapeutti Huttunen on kuitenkin ollut vaikutusvaltaa omaava asiantuntija terveydenhuollon sektorilla. Duodecimin Terveyskirjastossakin monta hänen kirjoittamaansa artikkelia, joihin moni potilas varmastikin turvautunut hakiessaan luotettavaa terveystietoa, ja sitten lääkäri-asiantuntijan kertomiin asioihin uskonut.

Lue lisää

Tuo artikkeli sinällään on vuodelta 1996. Huttunen on luultavasti oikeasti uskonut tuohon asiaan siihen aikaan, eikä hän sinällään ole ajanut myöhempinä vuosina näiden uudempien neuroleptien ja injektioiden käyttöä samalla tavalla kuin tuo Jari Tiihonen. Hän on myöhemmin julkaissut myös kriittisiä kommentteja kollegoitaan kohtaan, esimerkiksi https://www.duodecimlehti.fi/duo13032

Tuo "Uhattu uskottavuus" on kuitenkin aika mielenkiintoinen ajankuva siitä ajankohdasta, jossa psykiatria/lääketehtaat alkoivat luoda tarua uusista atyyppisistä neurolepteista. Tänä päivänä se taru liittyy sitten esimerkiksi atyyppisten neuroleptien injektioihin, joissa on nyt uusi patentti voimassa. Noista vanhoista atyyppisistä neurolepteista on patentti mennyt umpeen, joten psykiatrit tunkevat esimerkiksi Abilifyn injektiota.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo artikkeli sinällään on vuodelta 1996. Huttunen on luultavasti oikeasti uskonut tuohon asiaan siihen aikaan, eikä hän sinällään ole ajanut myöhempinä vuosina näiden uudempien neuroleptien ja injektioiden käyttöä samalla tavalla kuin tuo Jari Tiihonen. Hän on myöhemmin julkaissut myös kriittisiä kommentteja kollegoitaan kohtaan, esimerkiksi https://www.duodecimlehti.fi/duo13032

Tuo "Uhattu uskottavuus" on kuitenkin aika mielenkiintoinen ajankuva siitä ajankohdasta, jossa psykiatria/lääketehtaat alkoivat luoda tarua uusista atyyppisistä neurolepteista. Tänä päivänä se taru liittyy sitten esimerkiksi atyyppisten neuroleptien injektioihin, joissa on nyt uusi patentti voimassa. Noista vanhoista atyyppisistä neurolepteista on patentti mennyt umpeen, joten psykiatrit tunkevat esimerkiksi Abilifyn injektiota.

Lue lisää

Eli mielestäni monet Huttusen myöhemmistä kirjoituksista ovat ihan asiallisia ja tavallaan neutraaleja. Huttusen mainostama lupaava tutkija Tiihonen on sitten mennyt kokonaan mukaan tuohon psykiatrian kehitykseen viime vuosikymmeninä, eikä vain hyvällä tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo artikkeli sinällään on vuodelta 1996. Huttunen on luultavasti oikeasti uskonut tuohon asiaan siihen aikaan, eikä hän sinällään ole ajanut myöhempinä vuosina näiden uudempien neuroleptien ja injektioiden käyttöä samalla tavalla kuin tuo Jari Tiihonen. Hän on myöhemmin julkaissut myös kriittisiä kommentteja kollegoitaan kohtaan, esimerkiksi https://www.duodecimlehti.fi/duo13032

Tuo "Uhattu uskottavuus" on kuitenkin aika mielenkiintoinen ajankuva siitä ajankohdasta, jossa psykiatria/lääketehtaat alkoivat luoda tarua uusista atyyppisistä neurolepteista. Tänä päivänä se taru liittyy sitten esimerkiksi atyyppisten neuroleptien injektioihin, joissa on nyt uusi patentti voimassa. Noista vanhoista atyyppisistä neurolepteista on patentti mennyt umpeen, joten psykiatrit tunkevat esimerkiksi Abilifyn injektiota.

Lue lisää

Eli aika mielenkiintoinen ajankuva. Tuolla tavalla uusia toimimattomia lääkkeitä nykyäänkin.

"Itse olen tästä uhasta huolimatta Jari Tiihosen kanssa samaa mieltä, että risperidoni ja sitä lähitulevaisuudessa seuraavat uudentyyppiset psykoosilääkkeet tuovat nykytiedon valossa merkittävää edistystä skitsofrenian lääkehoitoon."

Anonyymi kirjoitti:

Eli aika mielenkiintoinen ajankuva. Tuolla tavalla uusia toimimattomia lääkkeitä nykyäänkin.

"Itse olen tästä uhasta huolimatta Jari Tiihosen kanssa samaa mieltä, että risperidoni ja sitä lähitulevaisuudessa seuraavat uudentyyppiset psykoosilääkkeet tuovat nykytiedon valossa merkittävää edistystä skitsofrenian lääkehoitoon."

Lue lisää

Tai no onhan tuo artikkeli tosiaan aika härksiä tekstiä Tiihoselta, Huttuselta ja lääketehtailta. :D

Anonyymi kirjoitti:

Tai no onhan tuo artikkeli tosiaan aika härksiä tekstiä Tiihoselta, Huttuselta ja lääketehtailta. :D

"Selkeän myönteinen kannanotto jonkin yksittäisen lääkkeen tai lääkeryhmän puolesta voi vaatia asiantuntijalta tavallista suurempaa siviilirohkeutta–jopa silloin, kun myönteinen kanta perustuu useisiin laajoihin kontrolloituihin tutkimuksiin. Näin tehdessään asiantuntija ottaa aina sen riskin, että hänen myönteistä kantaansa pidetään lääketehtaiden taitavan markkinoinnin, tutkimusyhteistyön tai suhdetoiminnan sokaisemana kriitikittömyytenä. Itse olen tästä uhasta huolimatta Jari Tiihosen kanssa samaa mieltä, että risperidoni ja sitä lähitulevaisuudessa seuraavat uudentyyppiset psykoosilääkkeet tuovat nykytiedon valossa merkittävää edistystä skitsofrenian lääkehoitoon."

Tuo on ehkä juuri se kaikista naurettavin kohta tuossa artikkelissa. Jari Tiihoselta vaati suurta siviilirohkeutta kertoa tuo asia lääkärilehdessä. Hänen siviilirohkeutensa on vain kasvanut tuosta vuodesta.

Kunhan nyt pidetään ketju Googlen etusivulla sopivilla hakusanoilla. ;)

Anonyymi kirjoitti:

Kunhan nyt pidetään ketju Googlen etusivulla sopivilla hakusanoilla. ;)

Tiihonen kyllä ansaitsee kaiken mahdollisen kritiikin, jota nykyistä suomalaista psykiatriaa kohtaan voi antaa. Hänen toimensa ja tutkimuksensa eivät ole mitään siviilirohkeutta.

Kiitos vinkistä mutta ainakaan tämä anonyymi ei ota vinkistäsi vihiä. Toimittajat kyllä osaavat kuukkeloida. Yleisen tiedon mukaan myös lukea niin että ymmärtävät.

Kaiken maailman nettiväitteiden vaatimat faktan tarkistus -hommatkin sujuvat ainakin niiltä tosi ärsyttäviksi leimatuilta, jotka eivät anna periksi ennen kuin kysymyksiin alkaa tulla vastauksia, järjettömyyksiin selityksiä, yhteydet linkittyä, väärinkäytösketjujen dominoefektit paljastua, minkä jälkeen asia eteneekin...

-lymyilen koska odotan :)

Ymmärsit väärin, mitä odotan :)

Onnex olkoon :)

Edellinen kommentti ei ollut minulta.:) jätän pitemmät sepustukset tältä erää.

ex-toimittaja