Suzanne Humphries ja vaikeneva Suomi
Viime vuoden marraskuussa Suomeen saapui tohtori Suzanne Humphries, munuaislääkäri ja kirjailija, luennoimaan rokotuksista, niiden historiasta, väitetystä tehosta ja haittavaikutuksista. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan.
Hänet kutsui maahan kolmen lapsen äiti Iittalasta, etsittyään vuoden ajan internetviidakosta lääkäriä joka olisi asiantuntija rokotuskysymyksissä ja vapaa taloudellisista kytköksistä lääketeollisuuteen. Hän löysi neljä sopivaa ehdokasta ja valitsi heistä tri Humphriesin.
Tri Humphries piti neljä luentoa, kaksi Tampereella, yhden terveysalan ammattilaisille ja toisen suurelle yleisölle, kaksi Helsingissä, samalla kaavalla. Kuulijoita oli runsaasti, yhteensä 250.
Suzanne Humphries puhui omasta kokemuksestaan. Hän näki työssään sairaalassa, miten hänen munuaispotilaidensa kunto yhtäkkiä romahti. Syyksi paljastui yhä uudestaan potilaiden äskettäin, usein 24 tunnin sisällä saama flunssa- tai keuhkokuumerokotus. Esimies piti tri Humphriesin havaintoja mahdottomuutena, kun hän kertoi niistä, samoin moni kollega. Toiset kollegat alkoivat myös esittää potilailleen kysymyksen: Koska sinut on viimeeksi rokotettu? ja havaitsivat saman johdonmukaisuuden. Munuaispotilaiden tila huononi yhtäkkiä ja osa kuoli rokotusta seuranneina tunteina tai päivinä. Tri Humphries ei voinut enää luottaa lausumaan, johon hän oli aina uskonut ja joka väittää että rokotukset ovat turvallisia kaikille. Hän alkoi ottaa asiasta selvää.
Hän kohtasi myös työssään lapsiryhmiä, jotka olivat harvinaisen terveitä, lapsilla ei ollut infektioita, autoimmuunisairauksia eikä mielialahäiriöitä. Kävi ilmi, että näitä lapsia ei ollut rokotettu. Tri Humphries paneutui ottamaan selvää rokotuksista laajemmin. Hän tutki rokotusten historiaa ja vertasi sitä eri maiden väestön yleiseen kansanterveyden kehitykseen. Hänen löytönsä oli, että kuolleisuus tauteihin laski 1900-luvulla kaikissa teollistuneissa maissa elintason kohoamisen myötä ja että rokotusten aloittaminen merkitsi yleensä sairastumisen ja kuolleisuuden lisääntymistä uudelleen. Rokotukset eivät siis vähentäneet sairastumista, joka oli jo vähentynyt luonnollista tietä, vaan yleensä lisäsivät sitä.
Suzanne Humphriesilla on edeltäjiä. Kanadalainen lääkäri Guylaine Lanctot haastettiin vuonna 1996 oikeuteen, kun hän oli kirjoittanut rokotuksia arvostelevan kirjan The Medical Mafia. Oikeudenkäynnissä Lanctot´n asiantuntijatodistajana esiintyi saksalainen tri Gerhard Buchwald (kirja Vaccination: Business Based on Fear). Buchwald sanoi lausunnossaan: ”Brittiläinen sosiaalilääketieteen professori Thomas McKeown todisti, ettei tarttuvien tautien vähenemisellä teollisuusmaissa ollut mitään tekemistä rokotusten kanssa, vaan se johtui köyhyyden ja nälän vähenemisestä.” Esimerkiksi tulirokkoa vastaan ei yhtä epäonnistunutta venäläistä kokeilua lukuun ottamatta ole kehitetty rokotetta, ja se on vähentynyt pois itsestään. Sama pätee lavantautiin, jota vastaan ei ole ollut systemaattisia rokotuksia.
Entä muut? Tri Buchwald uskoi rokotusten suojaavaan vaikutukseen kuten useimmat muut kollegansa, kunnes hän sattui vilkaisemaan sairaalassa tiettyjä potilaspapereita. Toisen maailmansodan jälkeen aina vuoteen 1974 Saksassa oli 11 isorokkoepidemiaa. Papereista hän näki, että kaikki sairastuneet olivat saaneet rokotukset. Tämä oli Buchwaldille järkytys, joka sysäsi hänet perehtymään rokotuskampanjoihin ja niiden vaikutuksiin.
Polion torjuntatoiminnalla on mielenkiintoinen historia. Ennen poliorokotusten aloittamista Saksassa jokaisen, jonka ulosteessa oli poliovirus, katsottiin sairastuneen polioon. (Nykyään tiedetään, että täysin terveilläkin voi olla ulosteessa polioviruksia.) Näillä perusteilla arvioitiin, että poliotapauksia oli vuosittain 4000. Kun poliorokotukset käynnistettiin, tilastointitapaa muutettiin. Nyt polioksi laskettiin vain tapaukset, joissa potilas halvaantui vähintään kuudeksi viikoksi. Näin saatiin poliotapaukset vähenemään 400:an! ”Vuodesta 1978 Saksassa ei ole ollut ainuttakaan poliotapausta, mutta vuosittain on 50 poliorokotusten aiheuttamaa halvaantumista. Tämä on saanut Saksan terveysviranomaiset harkitsemaan rokotuskäytännön muuttamista, koska ei ole järkevää jatkaa rokotuskampanjaa, joka aiheuttaa 50 halvaantumista vuosittain, kun itse sairaus ei ole aiheuttanut niitä yhtään”, tri Buchwald sanoi (1996).
Jonas Salk, poliorokotteen keksijä, todisti vuonna 1977 muiden tiedemiesten kanssa Yhdysvaltain senaatin komisssion kuulemana, että lähes kaikki polioepidemiat vuoden 1961 jälkeen ovat suurmittaisten rokotuskampanjoiden aiheuttamia. (Science 4/4/77 ”Abstracts”) Mitä mahtaakaan tapahtua Filippiineillä ja Syyriassa Unicefin nyt aloittamien miljoonarokotusten seurauksena? Sen voi ennustaa: tulee lisää poliosairastumisia, jotka johtavat uusiin rokotuskampanjoihin. Tämä on neroka
http://elinahytonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158249-suzanne-humphries-ja-vaikeneva-suomi
Viime vuoden marraskuussa Suomeen saapui tohtori Suzanne Humphries, munuaislääkäri ja kirjailija, luennoimaan rokotuksista, niiden historiasta, väitetystä tehosta ja haittavaikutuksista. Hän on kirjoittanut aiheesta myös kirjan.
Hänet kutsui maahan kolmen lapsen äiti Iittalasta, etsittyään vuoden ajan internetviidakosta lääkäriä joka olisi asiantuntija rokotuskysymyksissä ja vapaa taloudellisista kytköksistä lääketeollisuuteen. Hän löysi neljä sopivaa ehdokasta ja valitsi heistä tri Humphriesin.
Tri Humphries piti neljä luentoa, kaksi Tampereella, yhden terveysalan ammattilaisille ja toisen suurelle yleisölle, kaksi Helsingissä, samalla kaavalla. Kuulijoita oli runsaasti, yhteensä 250.
Suzanne Humphries puhui omasta kokemuksestaan. Hän näki työssään sairaalassa, miten hänen munuaispotilaidensa kunto yhtäkkiä romahti. Syyksi paljastui yhä uudestaan potilaiden äskettäin, usein 24 tunnin sisällä saama flunssa- tai keuhkokuumerokotus. Esimies piti tri Humphriesin havaintoja mahdottomuutena, kun hän kertoi niistä, samoin moni kollega. Toiset kollegat alkoivat myös esittää potilailleen kysymyksen: Koska sinut on viimeeksi rokotettu? ja havaitsivat saman johdonmukaisuuden. Munuaispotilaiden tila huononi yhtäkkiä ja osa kuoli rokotusta seuranneina tunteina tai päivinä. Tri Humphries ei voinut enää luottaa lausumaan, johon hän oli aina uskonut ja joka väittää että rokotukset ovat turvallisia kaikille. Hän alkoi ottaa asiasta selvää.
Hän kohtasi myös työssään lapsiryhmiä, jotka olivat harvinaisen terveitä, lapsilla ei ollut infektioita, autoimmuunisairauksia eikä mielialahäiriöitä. Kävi ilmi, että näitä lapsia ei ollut rokotettu. Tri Humphries paneutui ottamaan selvää rokotuksista laajemmin. Hän tutki rokotusten historiaa ja vertasi sitä eri maiden väestön yleiseen kansanterveyden kehitykseen. Hänen löytönsä oli, että kuolleisuus tauteihin laski 1900-luvulla kaikissa teollistuneissa maissa elintason kohoamisen myötä ja että rokotusten aloittaminen merkitsi yleensä sairastumisen ja kuolleisuuden lisääntymistä uudelleen. Rokotukset eivät siis vähentäneet sairastumista, joka oli jo vähentynyt luonnollista tietä, vaan yleensä lisäsivät sitä.
Suzanne Humphriesilla on edeltäjiä. Kanadalainen lääkäri Guylaine Lanctot haastettiin vuonna 1996 oikeuteen, kun hän oli kirjoittanut rokotuksia arvostelevan kirjan The Medical Mafia. Oikeudenkäynnissä Lanctot´n asiantuntijatodistajana esiintyi saksalainen tri Gerhard Buchwald (kirja Vaccination: Business Based on Fear). Buchwald sanoi lausunnossaan: ”Brittiläinen sosiaalilääketieteen professori Thomas McKeown todisti, ettei tarttuvien tautien vähenemisellä teollisuusmaissa ollut mitään tekemistä rokotusten kanssa, vaan se johtui köyhyyden ja nälän vähenemisestä.” Esimerkiksi tulirokkoa vastaan ei yhtä epäonnistunutta venäläistä kokeilua lukuun ottamatta ole kehitetty rokotetta, ja se on vähentynyt pois itsestään. Sama pätee lavantautiin, jota vastaan ei ole ollut systemaattisia rokotuksia.
Entä muut? Tri Buchwald uskoi rokotusten suojaavaan vaikutukseen kuten useimmat muut kollegansa, kunnes hän sattui vilkaisemaan sairaalassa tiettyjä potilaspapereita. Toisen maailmansodan jälkeen aina vuoteen 1974 Saksassa oli 11 isorokkoepidemiaa. Papereista hän näki, että kaikki sairastuneet olivat saaneet rokotukset. Tämä oli Buchwaldille järkytys, joka sysäsi hänet perehtymään rokotuskampanjoihin ja niiden vaikutuksiin.
Polion torjuntatoiminnalla on mielenkiintoinen historia. Ennen poliorokotusten aloittamista Saksassa jokaisen, jonka ulosteessa oli poliovirus, katsottiin sairastuneen polioon. (Nykyään tiedetään, että täysin terveilläkin voi olla ulosteessa polioviruksia.) Näillä perusteilla arvioitiin, että poliotapauksia oli vuosittain 4000. Kun poliorokotukset käynnistettiin, tilastointitapaa muutettiin. Nyt polioksi laskettiin vain tapaukset, joissa potilas halvaantui vähintään kuudeksi viikoksi. Näin saatiin poliotapaukset vähenemään 400:an! ”Vuodesta 1978 Saksassa ei ole ollut ainuttakaan poliotapausta, mutta vuosittain on 50 poliorokotusten aiheuttamaa halvaantumista. Tämä on saanut Saksan terveysviranomaiset harkitsemaan rokotuskäytännön muuttamista, koska ei ole järkevää jatkaa rokotuskampanjaa, joka aiheuttaa 50 halvaantumista vuosittain, kun itse sairaus ei ole aiheuttanut niitä yhtään”, tri Buchwald sanoi (1996).
Jonas Salk, poliorokotteen keksijä, todisti vuonna 1977 muiden tiedemiesten kanssa Yhdysvaltain senaatin komisssion kuulemana, että lähes kaikki polioepidemiat vuoden 1961 jälkeen ovat suurmittaisten rokotuskampanjoiden aiheuttamia. (Science 4/4/77 ”Abstracts”) Mitä mahtaakaan tapahtua Filippiineillä ja Syyriassa Unicefin nyt aloittamien miljoonarokotusten seurauksena? Sen voi ennustaa: tulee lisää poliosairastumisia, jotka johtavat uusiin rokotuskampanjoihin. Tämä on neroka
http://elinahytonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158249-suzanne-humphries-ja-vaikeneva-suomi
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mitään rokotteita ennoo ottanu kolmeentoista vuoteen, armeijasta päästyäni. Eikä oo tullu vierotusoireita.
Jos rokotuksista on saatu haittavaikutuksia, niin kumpi on helpompaa: laimentaa ja muuttaa rokotuksen vahvuus vai lopettaa rokotukset kokonan ja hoitaa tartunnan saaneet.
Rokotuksilla on kokonan hävitetty isorokko koko maailmasta, ja muutama vuosikymmen sitten vellova turberkuloosi on saatu Suomesta hävitetyksi lähes kokonaan. Vielä 40-luvulla oli useita tuberkuloosiparantoloita, jonne vastasyntyneitä lapsiakin otettiin kymmenittäin suoraan synnytysölaitokselta.
Tämän päivän tuberkuloositartunnat on saatu ulkomaanmatkoilta.
Miten selität esim. nämä kaksi kadonutta sairautta, jos et hyväksy rokotuksia etkä usko niiden tehoon?
Suzanne Humphries:))) Hörhö joka vaahtoaa mm.homeopatian tehokkuudesta.
Luotettavuus; -5 eli menee pakkasen puolelle;)
Olet lainaillut itsellesi sopivia osia;) Nämä olisi kannattanut ottaa mukaan
"Hänelle järjestettiin myös luentotilaisuus lääkäreille Espoossa pidetyn lääkärien seminaarin yhteyteen. Paikalle saapui kahdeksan lääkäriä. He kuuntelivat luentoa sanaa sanomatta, ja osa poistui ennen loppua. Kukaan ei esittänyt kysymyksiä. ....
Ainoa media joka Suomessa haastatteli tri Humphriesia oli Rock Radio. Kunnia heille siitä." Ja Jone Nikula antoi akasta sellaiset kommentit että meinasi saada potkut:)))
Tämäkin kannttaa lukea.... http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/mita_jos_ei_rokoteta