Jep, roskiinhan se meni. Isä kuittasi asian sanoin "aikuisiahan tässä ollaan. Kun sulla ei ole tuota miestä niin ajattelin..". Juu, minä olen se tytär ja jotenkin tilanne hävettää minua aivan hirveästi. Sanoin toki hänelle, että vaikka avoimia ollaan niin jossain menee raja ja nyt se ylitettiin. Tiedän, ettei hän pahaa tarkoita ja on ehkä vähän vanhuudenhupsukin... mutta silti. Miten päästä tästä ylitse? Asun kuitenkin isällä vielä parisen vuotta yliopisto-opiskelujen vuoksi.
Älkääkä pliis nyt peloteltko, en millään muotoa ajattele, että isäni haluaisi minusta jotain. Se oli vain hölmö teko, eikä hän tajunnut ajatella loppuun asti. Mahdollisesti häntä hävettää aivan yhtä paljon; tomerasti sanoin, etten halua puhua tuosta osasta elämääni isäni kanssa. Kaipa välimme ovat liian kaverilliset sitten...
Älkääkä pliis nyt peloteltko, en millään muotoa ajattele, että isäni haluaisi minusta jotain. Se oli vain hölmö teko, eikä hän tajunnut ajatella loppuun asti. Mahdollisesti häntä hävettää aivan yhtä paljon; tomerasti sanoin, etten halua puhua tuosta osasta elämääni isäni kanssa. Kaipa välimme ovat liian kaverilliset sitten...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.