Olen silloin tällöin kirjoittanut lieksalaisista vanhoista rakennuksista ja nyt teen sen kysymyksen muodossa.
Kuten tiedämme ja äskettäin saimme Lieksan Lehdestäkin lukea, että Lieksassa on useita arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia. On Mätäsvaaran asuinrakennuksia sekä Lieksankosken ja Pankakosken vesivoimalaitosrakennukset.
Yhtä Lieksassa sijainnutta Alvar Aallon suunnittelemaa rakennusta ei voida enää mainita nähtävyydeksi, koska se on purettu. Mielestäni se olisi ollut säilyttämisen arvoinen ja sopinut hyvin ympäristöönsä.
Purkukuntoisia, rapistuneita ja suojelemattomia rakennuksia säilytetään nähtävyyksinä jopa Pielisentien varrella eivätkä ne todellakaan sovi sellaisenaan enää kyseisille paikoille.
Kuka muistaa Lieksasta puretun Alvar Aallon suunnitteleman rakennuksen ja missä se sijaitsi.
Wanha lieksalainen ja Aallon purettu rakennus
129
2932
Vastaukset
- muistelua
Yritän arvata. "Kutsetin tähtitalo". Sijaitsi nykyisen Lidl`in tontilla.
- ruskisoldat
Minäkin olisin ehdottanut tähtitaloa.
Hirrestä rakennettu tähtitalo ei ollut Alvar Aallon suunnittelema, mutta sekin purettiin ja hirsistä tehtiin kesämökki Lieksan alueelle.
Minä en kyllä muista ollenkaan.
Yhtä taloa muistelen Lieksan sairaalan lähellä, en muista tarkemmin.Lieksan sairaalan lähellä on vielä jäljellä muutama vanha talo, nimismiehen talo lyseon vieressä ja Iikka Hämäläisen talo Termässä. Lyseon vierestä purettiin Dybergin talo, mutta se oli peräisin 1800-luvulta.
Olisiko sitten ollut se tähtitalon vieressä ollut iso hirsitalo Keskon nykyisellä pysäköintipaikalla? Tokmannin ja Lidlin välissä oli. Koivikko jätettiin osittain pystyyn, nyt on nekin kaadettu ja laajennettu pysäköintipaikaksi.
Ja jatkokysymys. Mikä on alunperin ollut se iso talo myös, joka edelleen on siinä Matkahuollon ja Lidlin välissä?
Siinäkin oli talo Sarkalan takana Mönninkadun varrella. Se purettiin ja myös viereiset talot kaupparakennuksen tieltä. Kyseinen talo ei ollut aivan kauppalan/kaupungin keskustassa.
Helpotan hieman. Kun vesitorni keskipisteenä piirretään ympyrä, jonka säde on noin 1,8 km, rakennus oli ympyrän kehällä.nomikäänsheriffi kirjoitti:
Ja jatkokysymys. Mikä on alunperin ollut se iso talo myös, joka edelleen on siinä Matkahuollon ja Lidlin välissä?
Se oli Metsähallituksen konttori, jossa päällikkönä toimi mm. Pentti Stenberg. Hän oli hieman erikoinen mies. Hänen vaimonsa Airi oli epäpätevänä opettajana Lieksan yhteislyseossa 60-luvulla. Hänen koulutuksensa oli aina ja ikuisesti arkkitehtiylioppilas.
- ruskisoldat
Vielä jatkoa.Mistä/mikä keskustan rakennus on ollut Matovaaran mahdin Kisapirtti ennen siirtoa Matovaaraan?
Tuota en tiedä, mutta Aallon suunnittelema talo se ei ollut. Kisapirtin historia on varmaankin selvitettävissä.
- muistelua
Kaukas Oy:n talo. On ollut Sarkalan takana.
muistelua kirjoitti:
Kaukas Oy:n talo. On ollut Sarkalan takana.
Pitää paikkansa. Sarkala sijaitsi Kaukas Oy:n ja Enso-Gutzeit Oy:n omistamalla maa-alueella. Ennenkuin Sarkala tontteineen voitiin myydä, Lieksan kauppala lunasti kyseiset tontit, joiden yhteinen pinta-ala oli 3092 m2. Ostajaehdokkaina olivat Osuusliike Pielinen ja Gunnar Öystilä, joka vei lopulta suuremmalla tarjouksellaan voiton julkisessa huutokaupassa 16.11.1970. Sarkala purettiin kesällä 1972 ja Öystilän liikerakennuksen avajaisia pidettiin 8.12.1972. Liikerakennus tuli Sarkalan ja Vilkalan talon väliin.
Vielä yksi helpotus. Rakennus sijaitsi lähellä tietä, jota lenkkeilijät hyvin usein käyttivät. Puretun rakennuksen tilalle ei rakennettu koskaan mitään.
- muistelua
Vihje viittaa Alakanavan lenkin varrelle, mutta mikä rakennus?
- rotestimökinpoika
Olisiko Pokronlammen ympäri menevä tie ja siinä Rajavartioston lähellä?
- ruskisoldat
Oisko Kevätniemen kirjasto?
Ei ollut sekään, mutta se olisi pitänyt säilyttää samoin kuin koko Harjulan asuinalue.
Rakennus on luetteloitu Alvar Aallon rakennusten luetteloon ja jossakin ulkomaisessa tietolähteessä on esitetty sen pohjapiirroskin. Laitan huomenna linkin rakennuksen kuvaan.
Olette kaikki varmaankin sen nähneet, mutta tuskin yhdistäneet sitä Aallon luomukseksi.
En ole tietoinen, onko se purettu täysin luvallisesti, koska Aallon säätiö ja Aalto -museo ovat varsin tarkkoja Aallon suunnittelemista kohteista.- rotestimökinpoika
Aallon suunnittelemia ikkunapenkkejä meni uusien tilalta Otaniemestä Ämmässuolle. Proffat kyselivät niiden perään, mestari sanoi niiden olevan
kaatopaikalla. Tosipuheessa sain ottaa ne jätelavalta ja harrastetallissani
on Alvar Aaltoa hyllyinä. Pistäkääpä paremmaksi.
Arvaan. PKKY:N koulurakennus Rauhalantiellä ruokaloineen.
- PaaliMuovi
Jaa.Korpinen heräsi. Meni arvaus vituilleen.
- ruskisoldat
Lieksankosken voimalaitoksen vieressä ollut asuin rakennus?Ja nyt, hyvää yötä.
- partalanmäki
Mitä höpiset eihän siellä kosken takana ole ikinä ollut mitään taloa.
TRuskisodatin mainitsema rakennus se oli.
Kuvassa talo näkyy talvisessa maisemassa:
https://museot.finna.fi/Record/lusto.M011-21374
Talo on laitoksen vasemmalla puolella:
https://museot.finna.fi/Record/lusto.M011-21374
Luettelo:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Alvar_Aallon_suunnittelemista_rakennuksistaKyllä! Tuon luettelon kävin jo läpi kun etsin sitä rakennusta, mutta en ollut tarpeeksi tarkka. Siinähän luki että, LISÄKSI laitoksen valvojien asuintalo.
Talon tarkka purkamisajankohta ei ole tiedossani, mutta kaikessa hiljaisuudessa silloinen voimalaitosten omistaja Enso-Gutzeit Oy on sen tehnyt joskus 1990-luvulla. Näkemäni pohjapiirroksen mukaan rakennuksessa oli kaksi asuntoa ja kellarikerros saunoineen ja muine taloustiloineen.
Ilmeisesti purkamispäätöstä ei ole kyselty Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten suojelijataholta. Näin lienee vältytty suuremmalta älämölöltä. Varmaan joskus Aalto -säätiö käy tarkastamassa kyseistäkin arvorakennusta ja sen kuntoa. Voi siinä professorien huulet pyöristyä!- onkirjoitettuOIKEA
Ei ollut mitään taloa sillä puolen jokea.se on varma
- voetokkiisa
Onhan siellä vieläkin purkamattomia taloja Lieksankosken voimalaitoksen lähellä Saavanniemeen mentäessä.
- sinä.valehtelet
Siellä ei ole ikinä ollut yhtään taloa miksi pitää trollata ja valehdella
- rotestimökinpoika
Eikös siinä riippusillan kupeessa ollut huussi josta jätökset tippuivat suoraan jokiuomaan. Eli kun mennään Partalanmäeltä päin sillalle ja voimalaitos jää oikealle niin huussi oli vasemmalla jokirinteessä. Näin muistelen.
Puolen tunnin päästä lähden ajelemaan Lieksaa kohti.Riippusillan lähellä Partalanmäen puolelta mentäessä, vasemmalla Lieksan puoleisella rannalla oli lähiasukkaiden vedenottamokoppi puutarhojen kastelua varten. Riippusillan yli mentäessä oikealla puolella rantatörmässä oli voimalaitoksen porakaivorakennus käyttövettä varten. Muita rakennelmia en muista rannalla olleen.
- rotestimökinpoika
En ihan vielä lähtenytkään, mutta kohta kunhan jälkikasvu joutuu. Siitä huussista oli muistaakseni kuvakin Lieksan Lehdessä joskus -60-70 lukujen taitteessa.
- reppuusi
rotestimökinpoika kirjoitti:
En ihan vielä lähtenytkään, mutta kohta kunhan jälkikasvu joutuu. Siitä huussista oli muistaakseni kuvakin Lieksan Lehdessä joskus -60-70 lukujen taitteessa.
Kummalla puolella koskee huussi oli.
rotestimökinpoika kirjoitti:
En ihan vielä lähtenytkään, mutta kohta kunhan jälkikasvu joutuu. Siitä huussista oli muistaakseni kuvakin Lieksan Lehdessä joskus -60-70 lukujen taitteessa.
Huussin olemassaolo on todellakin mahdollinen. Saattoi olla voimalaitoksen rakennusaikainen vesiklosetti. Asukkaiden vedenottamo oli rakennettu 70-luvulla ja porakaivo laitoksen valmistumisen aikoihin. Voimalaitokseen rakennettiin oikea WC, mutta siitäkin putki johti suoraan jokeen.
- rotestimökinpoika
reppuusi kirjoitti:
Kummalla puolella koskee huussi oli.
Huussi oli riippusillan vasemmalla puolella kun tullaan Merilästä päin. Eli sillan yli katsottaessa voimalaitos jää oikealle ja huussi sillan vasemmalle puolelle.
- kamera.ajelulla
Vaan on kauniita taloja jäljelläkin Kulma ja Serppari esimerkiksi. Georg Jägerroos on ollut Kulman arkkitehtina, mutta liekö niin myös Serpparin kohdalla. Ehkä ei.
Myös Serpparin kohdalla oleva kadun toisen puolen talo on kaunis.
https://www.google.com/maps/@63.3197489,30.0212711,3a,75y,309.74h,69.9t/data=!3m6!1e1!3m4!1su_1ebh7Q0XlK-7Td-c6wVg!2e0!7i13312!8i6656!6m1!1e1Vuonna 1934 riehuneen Lieksan suurpalon jälkeen täysin tuhoutunut puinen Seurahuone rakennettiin seuraavana vuonna uudelleen samalla paikalle, mutta tällä kerralla tiilestä. Seurahuoneen ensimmäinen omistaja oli Heikki Rouvinen.
Myös palaneen puisen työväentalon raunioille valmistui seuraavaksi uusi kivinen rakennus eli Kulma.
Vuoden 1938 tienoilla valmistui Pekka Maurasen funkistyylinen kivitalo Seurahuoneen vastapäätä pääkadun toiselle puolelle. Kolme upeata rakennusta antoivat uutta toivoa pahoin tuhoutuneen uuden kauppalan alueella.
Välirauhan aikaan ja pitkään sen jälkeenkin Kulman tienoo oli tuon ajan Lieksan kauppalan ydinkeskusta kivitaloineen, kymmenine liikehuoneistoineen ja monenlaisine palveluineen.- kamera.ajelulla
Noiden lisäksi komeita rakennuksia ovat Keskuskansakoulu (nyk.lukio), vanha sairaala ja teknisen viraston talo. Puurakennuksista hienoja ovat ainakin Pehkosen ja Lyl:in talot. Iikka Hämäläisen talo ei näy missään löytämässäni kuvassa kunnolla, mutta muistan sen kouluajoilta. Se täytyy olla myös hienolla paikalla.
Uusista kirkko on hyvin onnistunut. Yksi Pietilöiden hienoista rakennuksista. (Tekisi mieli käydä siellä ehkä pienimmässä eli Klovharussa Tove Janssonin kesäkodissa.)
Positiivinen yllätys oli myös "Tinatähden" talo.
- ruskisoldat
Eikä sovi unohtaa rantalansahan paloasemaa joka tosin kaipaisi muutakin huomiota.
Onko se vielä pystyssä?
Aikoinaan sen yläkerrassa asui palopäällikkö Kekarainen perheineen.
Muistelisin sen olleen Pielisjärven kunnan paloasema.
Tornissa oli sireeni ja yksi punainen paloautokin oli.
Voimalaitoksen aluetta katselin vuosia melkein päivittäin.
Kun alueen halki pääsi, niin juoksin siitä iltaisin kierrosta kylältä Rantalan kautta riippusillalle, ja siitä takaisin kylälle.
Muistelen matkan olleen jotain 11 km.
Toisinaan poikkesin Alakanavan tieltä Piiroislouhen yli Yläkanavalle ja takaisin.- ruskisoldat
Kyllähän se paloasemantiellä vielä nököttää.Pienenä ja sievänä.
- ruskisoldat
Piiroslouhi?Onko se ala ja yläkanavan yhdistävä mäki?
- Hiihtäjäpoju.partsikalla
Olet oikeassa wanha. Moni talvinen hiihtohiki on otettu, ja toivottavasti monet vastakin sieltä vielä saan. Minä kutsun sitä Saavan lenkiksi;)
Tosiaan sen vaaran nimi on Heinävaara, mutta pieni alue (alle 1/2 ha) siitä on nimeltään Piiroislouhi.
Se pieni alue sattuu juuri siihen missä tie ylittää Heinävaaran.
Piiroislouhen keskus on noin 20 m tien sivussa, mutta koko se louhikko on sen niminen.
Sen nimellä on historia.Hiihtäjäpoju.partsikalla kirjoitti:
Olet oikeassa wanha. Moni talvinen hiihtohiki on otettu, ja toivottavasti monet vastakin sieltä vielä saan. Minä kutsun sitä Saavan lenkiksi;)
Eikös sen virallinen nimikin ole Saavan lenkki.
kamuttaja kirjoitti:
Tosiaan sen vaaran nimi on Heinävaara, mutta pieni alue (alle 1/2 ha) siitä on nimeltään Piiroislouhi.
Se pieni alue sattuu juuri siihen missä tie ylittää Heinävaaran.
Piiroislouhen keskus on noin 20 m tien sivussa, mutta koko se louhikko on sen niminen.
Sen nimellä on historia.Siinähän se on Piiroislouhi. Selvittelin joskus Heinävaaran maa-alueen omistussuhteita ja sain selville, että vaaran yli kulkeva tie ei ole voimalaitosyhtiön omistama, vaan se on yksityishenkilön (E.O.) maalla.
Voimayhtiö omistaa voimalaitoskanavan ja tunnelin sekä vaaran yli johtavan sähkölinjan kapean johtokadun, joka sijaitsee tarkalleen tunnelin päällä.
Tien on rakentanut voimalaitostyömaan aikaan Enso-Gutzeit Oy työmaiden yhdystieksi alakanavalta yläkanavalle maanomistajan luvalla.
Alakanavantie ja Yläkanavantie ovat yksityisteitä, joiden osakkaita ovat teiden varsilla asujat sekä vesivoimayhtiö.kamuttaja kirjoitti:
Tosiaan sen vaaran nimi on Heinävaara, mutta pieni alue (alle 1/2 ha) siitä on nimeltään Piiroislouhi.
Se pieni alue sattuu juuri siihen missä tie ylittää Heinävaaran.
Piiroislouhen keskus on noin 20 m tien sivussa, mutta koko se louhikko on sen niminen.
Sen nimellä on historia.Täydennän kommenttiani.
Piiroislouhen ydin joka oli luola tuhoutui rakennustyössä.
Sen olemassaolon tiesi vain hyvin harva.
Kävin joskus luolassa, mutta en päässyt kovin syvälle fyysisten ominaisuuksieni vuoksi.- Hiihtäjäpoju.partsikalla
kamuttaja kirjoitti:
Eikös sen virallinen nimikin ole Saavan lenkki.
Niin varmaan onkin, siis hiihtäjille. Olin ehkä liikaa Piiroislouhen lumoissa ja Heinävaaran korkeuskäyrissä:) Mäenlaskussakin.
kamuttaja kirjoitti:
Täydennän kommenttiani.
Piiroislouhen ydin joka oli luola tuhoutui rakennustyössä.
Sen olemassaolon tiesi vain hyvin harva.
Kävin joskus luolassa, mutta en päässyt kovin syvälle fyysisten ominaisuuksieni vuoksi.Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla on ollut vaativa työ. Tunnelin kokonaiskorkeus on 13 m ja leveys 10 m. Tunnelista saadun louhoksen määrä on näillä luvuilla helppo laskea. Louhosta saatiin lisäksi molemmin puolin tunnelia olevista avokanavista.
Louhintatyössä Heinävaaran kallioperän rakenne on viitannut tunnelin yläpuolella olevaan jonkinlaisen luolaston olemassaoloon, koska kallio ei ole ollut yhtenäistä, vaan tietyltä kohdin se on ollut rikkonaista ja runsasrakoista.
Vielä käytössä ollessaankin tunnelin kattoa on jouduttu näiltä osin injektoimaan, jolla estettiin putoilevat kallionlohkareet. Syntynyt louhos käytettiin vaaran yli kulkevan tien rakentamiseen, jolloin myös mystinen Piiroislouhos piilopaikkoineen peittyi.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla on ollut vaativa työ. Tunnelin kokonaiskorkeus on 13 m ja leveys 10 m. Tunnelista saadun louhoksen määrä on näillä luvuilla helppo laskea. Louhosta saatiin lisäksi molemmin puolin tunnelia olevista avokanavista.
Louhintatyössä Heinävaaran kallioperän rakenne on viitannut tunnelin yläpuolella olevaan jonkinlaisen luolaston olemassaoloon, koska kallio ei ole ollut yhtenäistä, vaan tietyltä kohdin se on ollut rikkonaista ja runsasrakoista.
Vielä käytössä ollessaankin tunnelin kattoa on jouduttu näiltä osin injektoimaan, jolla estettiin putoilevat kallionlohkareet. Syntynyt louhos käytettiin vaaran yli kulkevan tien rakentamiseen, jolloin myös mystinen Piiroislouhos piilopaikkoineen peittyi.Kerron tässä louhen historiaa.
Aikoinaan on jostain syystä ollut vainon kohteena Piiroinen niminen mies, ja hän piileskeli tuon louhen luolastossa useita vuosia.
Paikkakuntalaiset jättivät hänelle metsään, sovittuihin paikkoihin ruokaa, josta hän nouti sen itse.
Myöhemmin Piiroisen kuoltua joku hyvin pienikokoinen mies kävi tutkimassa luolia, mutta ei ollut uskaltanut mennä läheskään joka koloon.
Piiroinen oli tehnyt sinne erilaisia ansoja, esim. kepin varaan jonkun ison kiven joka vierähtää takana tunnelin eteen, niin ettei sitä saa pois.
Mies onneksi huomasi nämä ja jätti kesken.
Hänkin oli päässyt oman kertomuksensa mukaan kymmeniä metrejä sokkeloisessa luolassa.
Minä en uskaltanut mennä, enkä päässyt kuin korkeintaan kymmenkunta metriä.
Olin liian iso siihen luolastoon.
Vanhojen ihmisten kertomaa arkistostani.- ruskisoldat
No nythän aivan uutta tietoa!Koskaan kuullut edes huhuja moisesta luolastosta.Monesti ihaillut ja miettinyt kuinka jylhä ja jyrkkä seinämäinen kallio ennen kun pilattiin..
- muistanjotakin
kamuttaja kirjoitti:
Kerron tässä louhen historiaa.
Aikoinaan on jostain syystä ollut vainon kohteena Piiroinen niminen mies, ja hän piileskeli tuon louhen luolastossa useita vuosia.
Paikkakuntalaiset jättivät hänelle metsään, sovittuihin paikkoihin ruokaa, josta hän nouti sen itse.
Myöhemmin Piiroisen kuoltua joku hyvin pienikokoinen mies kävi tutkimassa luolia, mutta ei ollut uskaltanut mennä läheskään joka koloon.
Piiroinen oli tehnyt sinne erilaisia ansoja, esim. kepin varaan jonkun ison kiven joka vierähtää takana tunnelin eteen, niin ettei sitä saa pois.
Mies onneksi huomasi nämä ja jätti kesken.
Hänkin oli päässyt oman kertomuksensa mukaan kymmeniä metrejä sokkeloisessa luolassa.
Minä en uskaltanut mennä, enkä päässyt kuin korkeintaan kymmenkunta metriä.
Olin liian iso siihen luolastoon.
Vanhojen ihmisten kertomaa arkistostani.-----Aikoinaan on jostain syystä ollut vainon kohteena Piiroinen niminen mies, ja hän piileskeli tuon louhen luolastossa useita vuosia.----
Pakoili joutumista Venäjälle sotaväkeen. Sieltä kun ei ollut juurikaan takaisintulijoita. wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla on ollut vaativa työ. Tunnelin kokonaiskorkeus on 13 m ja leveys 10 m. Tunnelista saadun louhoksen määrä on näillä luvuilla helppo laskea. Louhosta saatiin lisäksi molemmin puolin tunnelia olevista avokanavista.
Louhintatyössä Heinävaaran kallioperän rakenne on viitannut tunnelin yläpuolella olevaan jonkinlaisen luolaston olemassaoloon, koska kallio ei ole ollut yhtenäistä, vaan tietyltä kohdin se on ollut rikkonaista ja runsasrakoista.
Vielä käytössä ollessaankin tunnelin kattoa on jouduttu näiltä osin injektoimaan, jolla estettiin putoilevat kallionlohkareet. Syntynyt louhos käytettiin vaaran yli kulkevan tien rakentamiseen, jolloin myös mystinen Piiroislouhos piilopaikkoineen peittyi.Louhoksesta kiroittaessani on mukaan lipsahtanut sana Piiroislouhos. Pitää tietenkin olla Piiroislouhi.
- ärkky-örkki
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla on ollut vaativa työ. Tunnelin kokonaiskorkeus on 13 m ja leveys 10 m. Tunnelista saadun louhoksen määrä on näillä luvuilla helppo laskea. Louhosta saatiin lisäksi molemmin puolin tunnelia olevista avokanavista.
Louhintatyössä Heinävaaran kallioperän rakenne on viitannut tunnelin yläpuolella olevaan jonkinlaisen luolaston olemassaoloon, koska kallio ei ole ollut yhtenäistä, vaan tietyltä kohdin se on ollut rikkonaista ja runsasrakoista.
Vielä käytössä ollessaankin tunnelin kattoa on jouduttu näiltä osin injektoimaan, jolla estettiin putoilevat kallionlohkareet. Syntynyt louhos käytettiin vaaran yli kulkevan tien rakentamiseen, jolloin myös mystinen Piiroislouhos piilopaikkoineen peittyi."Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla"
Oikeastaan se louhittiin vasta 1960-luvun alussa. Tietä voimalaitokselle alettiin tehdä 1958 loppuvuodesta muistaakseni. Tunnelin teko on päästy aloittamaan aikasintaa 1959 ja se työ kesti ainakin kaksi vuotta. ärkky-örkki kirjoitti:
"Lieksankosken 465 metriä pitkän tunnelin louhiminen 50-luvun lopulla"
Oikeastaan se louhittiin vasta 1960-luvun alussa. Tietä voimalaitokselle alettiin tehdä 1958 loppuvuodesta muistaakseni. Tunnelin teko on päästy aloittamaan aikasintaa 1959 ja se työ kesti ainakin kaksi vuotta.Kommentoin ketjun lopussa.
Huomasin käyttäneeni preesensiä vahingossa imperfektin sijasta eilisillan uteliaisuudessani.
No, väliäkös sillä sitten on.
Aallon rakennuksilla on ehkä suuriakin merkityksiä täällä Lieksassa. Aloittaja on aika vahvalla, sanoisin, jopa tyynen vakaalla pohjalla.
Siksi tohdin tuoda esille Mätäsvaaran. Lieksan Lehtikin sivusi aihetta, mutta törmäsin täällä lisätietoon.
http://yle.fi/uutiset/alvar_aallon_perinto_matanee_unohduksiin_lieksassa__katso_kuvat/8160114
Lieksako on arvokkaan perinnön lahottaja? Jatkakaa!- ruskisoldat
Eikös E.O omista maita myös voimalaitoksen toiseltakin puolelta?Uutta oli että tie ei voimayhtiön kontolla ole.
Ainakin vielä silloin omisti, kun karttoja tutkin. Suuren osan koko Saavanniemestä omistaa A.O. ja oma osuutensa lienee ollut heidän edesmenneellä sisarellaan R.O.:lla. Olen tavannut heidät kaikki, mutta eri aikoihin ja vuosikymmeniä sitten.
wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ainakin vielä silloin omisti, kun karttoja tutkin. Suuren osan koko Saavanniemestä omistaa A.O. ja oma osuutensa lienee ollut heidän edesmenneellä sisarellaan R.O.:lla. Olen tavannut heidät kaikki, mutta eri aikoihin ja vuosikymmeniä sitten.
Tiedän ja tunnen/tunsin henkilöt joista puhut.
Myös koko suvun, ja suvun eri haarojen menneisyyden, mutta en kerro niistä mitään.kamuttaja kirjoitti:
Tiedän ja tunnen/tunsin henkilöt joista puhut.
Myös koko suvun, ja suvun eri haarojen menneisyyden, mutta en kerro niistä mitään.Vielä sen verran, että vanhemmat elossa olevat, ovat hyviä ystäviäni, nuoremmat kuitenkin niin nuoria, että eivät ole ystäväpiirissäni.
Kukaan heistä ei varmaan osaa arvata kuka olen, vaikka lukisivat tätä palstaa.wanha_lieksalainen kirjoitti:
Ainakin vielä silloin omisti, kun karttoja tutkin. Suuren osan koko Saavanniemestä omistaa A.O. ja oma osuutensa lienee ollut heidän edesmenneellä sisarellaan R.O.:lla. Olen tavannut heidät kaikki, mutta eri aikoihin ja vuosikymmeniä sitten.
Korjaan tekstiäni: Saavanniemen kohdalla pitää tietenkin lukea Koskenniemi. Iltamyöhällä tulee väsyksissä sekoiltua.
- olette.mahtavia
Täällä näköjään liikkuu todelisia tietäjiä useampia. Minusta on tullut suorastaan intohimoinen lukija.
- kuka.muistaa.mökin
Kerran marjareissulla eksyttiin Saavanniemen kylää ihailmeaan ja siellä oli sellainen musta hirsimökki, pieni kuin mikä ja sellainen jännä aitta. Liekö se mökki tai aitta nyt sitten purettu, jompikumpi oli varmaan Alvarin itsensä piirtämä.
- lumoutunut-harhailija
Saavanniemen kylän yllä leijuu satumainen lumo. Pieniä hirsimökkejä nököttää aittoineen siellä täällä vehreiden lehtojen keskellä. Monet aitoista ovat jo vuosisatoja vanhoja ja ajan patinoimia. Piiroislouhen asukkaat muuttivat kylään melkein 60 vuotta sitten turvaan maailmanmenolta ja elävät nyt onnellisina omassa rauhallisessa niemessään. Alvari Tuohivirsu on melkoisella varmuudella piirtänyt mökkien mallit ilmaan vuoden 1734 keskivaiheilla. Paikalliset asukkaat pitävät piirroksia pyhinä. Vain harva tietää piirroskokoelman paikan.
- vastarannalta
Miun ukki kertoili joskus olleensa ongella Saavanniemen luona lammella ja siellä rannalla oli hyvin pieni musta mökki jossa oli asukkaat.
- ärkki-örkki
vastarannalta kirjoitti:
Miun ukki kertoili joskus olleensa ongella Saavanniemen luona lammella ja siellä rannalla oli hyvin pieni musta mökki jossa oli asukkaat.
Se on eri mökki kuin tuo kuka.muistaa.mökin tarkoittama.
- Juuret.Sorsalassa
Luulen tietäväni mistä mökistä on kysymys. Viime kesänä kävin Lieksassa ja poikkesin Saavanniemelläkin kuljin läpi kun menin kallioille ottamaan selfietä. Huomasin mökin ja todella erikoisen aitan hajotetun ja tilalle oli rakennettu talo. Koko paikka oli pilattu.
- laho.se.mörskä.oli
Miten se oli pilattu ja mitä erikoista siinnä aitassa oli oliko Aallon piirtämä.
- en.tiijä
Mikä se rannassa ollut mökki oli sitten?
- höpisit.omiasi
Wanhaliesainen alias kamuttaja jakoi täysin väärää tietoa maan omistussuhteista päivitä tietosi.
- kekkulat
Kuka ja kekä ovat A.O ja E.O ea tiedä niitä vanhoja askkaita.
- Tupu-Hupu-ja-Lupu
Turhaan kyselet. Eivät komuttaja tai wanha_lieksalainen sorru nimien kertomiseen.
- varamoottori
Tupu-Hupu-ja-Lupu kirjoitti:
Turhaan kyselet. Eivät komuttaja tai wanha_lieksalainen sorru nimien kertomiseen.
Eivät tiedä nimiä ja siksi laittaa vain kirjaimia ja leikkii tietäjiä jos aliotte olla uskottavia niin laittakaa vakka vain pri nimeä joista on nimikirjaimet
- ärkki-örkki
Silloin kun voimalaitosta varten on tehty maakauppoja ovat maanomistajinan kaiketi olleet VO ja IO.
Olen kirjoittanut tämän tarinan tänne jo aikaisemminkin.
Historiasta kiinnostuneena olen koonnut itselleni vuosikymmenien aikana runsaasti Lieksaa ja Pielisjärveä koskevaa aineistoa. Nyt edessäni on Enso-Gutzeit Oy:n henkilökunnan lehti nro 1 vuodelta 1961, jossa kerrotaan Lieksankosken vesivoimalaitoksen rakennusvaiheista ja valmistumisesta. Koska täsmällisiä tietoja on hyvin vähän löydettävissä googlen avulla, laitan tähän tärkeimmät yksityiskohdat Lieksankosken laitoksesta kaikkien kiinnostuneiden tietoon.
- Laitos suunniteltiin Enson vesirakennusosastolla Ilmari Ruoslahden ja Kalle Laaksosen johdolla
- rakennesuunnittelun suoritti DI Esko Jukarainen edellä mainitulta osastolta
- koneaseman ulkoasusta vastasi Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto
- työpäällikkönä toimi Ensosta DI Martti Sokka
- ensimmäinen rakennelma oli vuonna 1958 riippusilta joen yli työmaalle pääsyä helpottamaan. Siltapiirustuksessa lukee "väliaikainen silta Lieksanjoen yli".
- seuraavaksi rakennettiin maanteitä 6,7 km ja tarvittavat työmaarakennukset
- 1,1 km pitkän kanavan louhintatyöt saatiin käyntiin vuoden 1959 alussa
- kanavasta tunnelin osuus on pituudeltaan 465 m, poikkileikkaus on (korkeus) 13 x (leveys) 10 m
- tunnelista poistetun louhoksen määrä oli 58894 m³
- koneaseman rakennustyö aloitettiin elokuussa 1958 ja työ valmistui marraskuussa 1960
- laitos käynnistettiin yhdellä koneistolla ja liitettiin valtakunnan sähköverkkoon 13.12.1960 klo 23:46
- toinen koneisto käynnistettiin seuraavana vuonna.
Lieksankosken rakennustyömaalla oli parhaimmillaan noin 800 työntekijää töissä yhtä aikaa. Muistan hyvin työmaan ja työmaan äänet – olin rakennusvaiheiden aikana Lieksan yhteislyseossa, josta teimme voimistelunopettajamme Sulo Revon kanssa hiihtolenkkejä Saavan maastoon. Repo toimi myöhemmin hiihtovalmentajana. Hiihtäen nousimme entisen hyppyrimäen aukkoa pitkin ja kävimme Heinävaaran laella ihailemassa Pielisen suuntaan avautuvaa kauppalan maisemaa. Hyppyrimäki olikin mukava mäenlaskupaikka 50-luvulla. Siihen aikaan jäätilanne oli parempi, koska hiihdimme koululta joen jäätä pitkin suoraan hyppyrimäen alle. Joella uimalaitoksen kohdalla pidimme joskus myös kansakouluaikaan hiihtokilpailuja. Nykyjäillä ei taitaisi enää uskaltaa!
Kerrotaan Lieksankosken laitoksen ulkoasuun vaikuttaneen Assuanin padon voimalaitoksen julkisivu, jossa myös on samanlaiset ”sälekaihtimet” suojamassa liialta lämmöltä kuin Lieksankoskella. Tosin Lieksankoskella ne ovat vaakasuorassa asennossa. Aalto vieraili Egyptissä 50-luvun puoli välissä.Huomasin tekstissäni näppäilyvirheen vuosiluvun kohdalla. Pitää olla:
- koneaseman rakennustyö aloitettiin elokuussa 1959 ja ...
(ei siis vuonna 1958). Muut ajankohdat pitävät paikkansa.
- ruskisoldat
Sulon poika Sami oli hiihto maajoukkuessa,taas aiheesta sivuun...
- Voltteja.tuottava.Amp
Mitä tehdä kun lapset ovat liian fiksuja ja filmaattisia opetussuunnitelmalle? Valmistaudutaan voittamaan Oscarit!
https://www.youtube.com/watch?v=z-WWLtgWhRc&list=PLhfd1Z_fLY28eaydJMyBVoJHl9eou9Ddw
Mielenkiintoista. Tuon kun luin, tunnen pikkupojasta hieman kasvaneeni. Säästelen minäkin hieman vanhoja lehtiä, kirjoja enemmän. Ovat vain eri alalta, ja ikäni ei anna tilanteeseen sopivaa karismaa, mitä Wanhalla on.
Mukana kuitenkin potkiuvuttaan;)
Kuten kaikki nikkevarkaatkin;)Lisää koskenvarren historiaa.
Aikoinaan oli hyppyrimäestä koskelle päin lähellä rantaa pieni tasainen aukio, jota sanottiin "nurmiaukeeksi", koska se kasvoi lyhyttä nurmea.
Nuoriso kävi 20- luvulta alkaen siellä pitämässä pieniä rientoja.
Viimeisiä pidettiin vielä 40- luvulla.
Siinnä on aikoinaan ollut talo jossa viimeiset asukkaat asui 1800- luvulla.
Talon kulmakivet, ja jokunen laho hirsi oli vielä 40- luvulla nähtävissä.
Aukio hävisi voimalaitosta rakentaessa.- muistihirviöLieksasta
,,,,,Aukio hävisi voimalaitosta rakentaessa. ,,,,
Ei hävinnyt, ei se ollut niin lähellä koskea vaikka melko lähellä olikin, muistaakseni.
- jypykkä
On sinulla melkoiset arkistot ja samoin wanhalla, mutta kummallakin eri asioista.
- varamoottori
Mihin se nurmiaukee muka hävisi keksit koko jutun ei siellä migätole
- klonkskiskot
Hetken mietin, migätoleeta, nurmea_
Oivallukseni mukaan ilmeiesti tarkoittaa:"mitään ole?" On on ja kyllä lähtee. Ja olikin. Tiedän.
Ja mistä helekutin Fazerin keksistä toden rinnalla oliona olet öljyrenkaatkin katkonut, männään kiinnileikannut omin avuin, saati moottorisi tuhon partaalle saattanut. Aito moottori odottaa kohteliasta mielen remonttia.
Häpeäisit jo lopulta tyhmyyttäs ja tuhmuuttas. Hullujenkin kanssa pareemmin toimeen tulloo kui hölömöjen.
Aalto aaltojesi mieleen.
- sekylläjoutikin
Se voimalaitoksella oliut talohan oli täysi pskarottelo, asuinkelvoton ja huonosti lämpöeristetty. Kuka sen olisi museoinut ja miten ja millaisin kustannuksin? Haloo, herätkää ei kaikkea roskaa voi museoida. Tosin siitä olisi kannattanut ottaa valokuvia sisältä ja ulkoa ennen purkamista ja jos haluttu niin rakentaa Aallon oikeudenomistajien luvalla samanlainen mutta paremmin.
- arvot-kohdilleen
Monolan aittakin kunnostetaan suurella rahalla, vaikka ei olekaan minkään arkkitehdin suunnittelema, koska vain yksi säveltäjä on pistäytynyt siellä. Lieneekö aitta hyvin lämpöeristetty? Sähköt siellä näkyy olevan kuvista päätellen. Eihän sitä pimeässä ole nähnyt säveltää! Onko aitta paremmassa kunnossa kuin Alvar Aallon suunnittelema Lieksankosken asuinrakennus oli?
Kun Aallon rakennuksi on remontoitu, raha ei ole siinä merkinnyt mitään. Luulen, että muutamalla vaivaisella sadalla tuhannella eurolla talon olisi saanut jopa eristettyä.
Hirmuisen summan Suomi laittoi Viipurin kirjastotalon remonttiin monen vuoden aikana kun venäläisillä ei ollut rahaa ja hyvähän siitä tuli. Toivottavasti venäläiset osaavat arvostaa Suomen uhrauksia.
En usko, että rakennuksen omistajankaan olisi tarvinnut laittaa Lieksankosken talon remonttiin penniäkään. Mielestäni Lieksankosken voimalaitoksen valvojien asuinrakennus on/oli samassa asemassa Mätäsvaaran talojen kanssa. Lieksankosken talo oli vuosikymmeniä nuorempi, enkä usko sen olleen Mätäsvaaran taloja huonommassa kunnossa. Talossahan asuttiin tietääkseni viime vuosituhannen loppupuolelle saakka. Tuskin sitä lämpöeristyksen huonouden takia purettiin. Koska rakennuksen tilalle ei rakennettu mitään, purkamisen kiire arveluttaa.
Rakennuksen haikailu on kuitenkin turhaa, sillä tapahtuneelle ei voi enää tehdä mitään. Kannattaisi kuitenkin selvittää, kenen rohkeus riitti talon tuhoamiseen. Vai pitäisikö ilmaista, että kenen ymmärtämättömyys. Kiinnostavaa olisi nähdä myös Alvar Aalto -säätiön ja/tai Alvar Aalto -museon kanssa käyty kirjeenvaihto. Onko purkulupa saatavissa jossakin nähtäväksi?
Alvar Aalto -museon rakennusperintöosasto seuraa Aallon suunnittelemien rakennusten suojelutilannetta ja ylläpitää niistä valtakunnallista suojelutilanneluetteloa. Rakennus on luetteloitu ja piirustuksineen taltioitu. Uskon sen olleen suojeltu samoin kuin viereinen voimalarakennus ja Mätäsvaaran talot. Milloin kyseinen rakennus poistetaan luetteloista, koska sitä ei enää ole?
Ehkä kyseinen rakennusperintöosasto jossakin vaiheessa huomaa tapahtuneen ja asiat valkenevat. On ehkä mahdollista, että vaikka rakennus on luetteloitu, sitä ei ole suojeltu! Vai onko?- enepäileyhtään
arvot-kohdilleen kirjoitti:
Monolan aittakin kunnostetaan suurella rahalla, vaikka ei olekaan minkään arkkitehdin suunnittelema, koska vain yksi säveltäjä on pistäytynyt siellä. Lieneekö aitta hyvin lämpöeristetty? Sähköt siellä näkyy olevan kuvista päätellen. Eihän sitä pimeässä ole nähnyt säveltää! Onko aitta paremmassa kunnossa kuin Alvar Aallon suunnittelema Lieksankosken asuinrakennus oli?
Kun Aallon rakennuksi on remontoitu, raha ei ole siinä merkinnyt mitään. Luulen, että muutamalla vaivaisella sadalla tuhannella eurolla talon olisi saanut jopa eristettyä.
Hirmuisen summan Suomi laittoi Viipurin kirjastotalon remonttiin monen vuoden aikana kun venäläisillä ei ollut rahaa ja hyvähän siitä tuli. Toivottavasti venäläiset osaavat arvostaa Suomen uhrauksia.
En usko, että rakennuksen omistajankaan olisi tarvinnut laittaa Lieksankosken talon remonttiin penniäkään.-----Lieneekö aitta hyvin lämpöeristetty? ----
Onko siinä tarkoitus asua ympäri vuoden, ei kai?
-----Onko purkulupa saatavissa jossakin nähtäväksi? -----
Kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt purkuluvan, näin laki sanoo. - alkaakin-selvitä
enepäileyhtään kirjoitti:
-----Lieneekö aitta hyvin lämpöeristetty? ----
Onko siinä tarkoitus asua ympäri vuoden, ei kai?
-----Onko purkulupa saatavissa jossakin nähtäväksi? -----
Kaupungin rakennusvalvonta on myöntänyt purkuluvan, näin laki sanoo.Saattaisi nousta melkoinen äläkkä, jos kaupungin rakennusvalvonta antaisi purkutuomion myös Mätäsvaaran suojelluille taloille kysymättä Alvar Aalto -museon asiantuntijoilta. Kaupungin asiantuntija lienee häärinyt hyvin omaperäisesti lakiin vedoten Lieksankoskenkin talon kimpussa.
- pysytään-asiassa
Mikä muutti Lieksankosken asuintalon kerralla asuinkelvottomaksi muutaman vuosikymmenen jälkeen? Eihän mistään rakennusten museoimisesta ole kyse, kuten nimimerkki ´sekylläjoutikin´ kirjoittaa. Ei Mätäsvaaran talojakaan ole museoitu, vaan ne on suojeltu. Niissä asutaan edelleenkin. Lieksankosken voimalaitoskaan ei ole museo, vaan suojeltu rakennus, jonka ulkonäköön ei niin vain saa tehdä muutoksia.
- kunpatietäisin
-----Mikä muutti Lieksankosken asuintalon kerralla asuinkelvottomaksi muutaman vuosikymmenen jälkeen?----
Se sama miksi suunnilleen samanikäiset koulut, virastot, seurakuntatalot yms. ovat sisäilmaongelmaisia eikä kannata korjata vaan purkaa. Sen syyn kun joku selvittäisi niin oltaisiin paljon viisaampia.
Talo kun voidaan tehty hyvin tai huonosti tai hyvin huonosti. - kannattaa-säilyttää
Onneksi Monolanniemen aitta on tehty niin hyvin, että se kannattaa vielä korjata.
Myös Osulan talo täyttänee kaikki suojeltavan rakennuksen ominaisuudet ja nähtävyyden tunnusmerkit. Se on varmaankin niitä hyvin tehtyjä rakennuksia. - eikö-kerkiä-millään
Miksi kaupungin rakennusvalvonta ei anna purkutuomiota Osulan rakennukselle lakiin vedoten. Siihen ei olisi pitkä matka kirjoituspöydän äärestä, jos vaikka kävisi kaupungin asiantuntijaväki katsomassa rakennusta ja toteamassa sen kunnon.
- kyllä-syyt-löytyvät
Eivät Lieksankosken talon asukkaat hometta pakoon lähteneet. Lieksankosken voimalaitos automatisoitiin 80-luvulla eikä lähistöllä tavittu enää jatkuvaa valvontaa. Valvojat muuttivat talosta omiin asuntoihinsa ja rakennus jäi tyhjilleen.
Kaupungin rakennuttamista rakennuksista osa lienee huonosti rakennettuja ja homehtuneet sen takia. Loput on homehtunut huonon hoidon tai remontin takia. Viimeistään niistä on tullut hometaloja poropeukaloiden suorittamien ilmastointiasennusten jälkeen. - pähkäelii
Mistä luetteloista mahtaa löytyä voimalaitokset, kun ei näissä ole? Lieksa alkaa sivulta 166.
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009)
http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/1511114/Liite 1.pdf/6a837f60-c40c-473d-b418-caf28a70f16f
Rakennussuojelulailla:
file:///C:/Users/ElgigantenDK/Downloads/Rakennussuojelulailla suojellut kohteet 6 11 2014 (1).pdf- etsivä-löytää-ja
Löytyvät ainakin täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Alvar_Aallon_suunnittelemista_rakennuksista - ja-vielä-löytää
Rakennus oli voimalaioksen vasemmalla puolella riippusillan kohdalla:
https://museot.finna.fi/Record/pielinen.M011-56298 - pähkäelii
etsivä-löytää-ja kirjoitti:
Löytyvät ainakin täältä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Alvar_Aallon_suunnittelemista_rakennuksistaTuli taas huonosti itseään ilmaistua. Tarkoitin, etten löydä sitä suojelukohteiden luetteloista. Tuossa sivulta 184 alkavat rakennussuojelukohteet, joista ei voimalaitosta löydy.
- voisiko-olla
Tässä lienee kyse kahdesta eri asiasta tai kahdesta eri suojelijatahosta. Pohjois-Karjalan maakuntakaavassa on rakennussuojelukohdemerkinnällä osoitettu yhteensä 28 kohdetta, joihin kuuluvat rakennussuojelulailla, akennussuojeluasetuksella tai asemakaavalla suojellut tai suojeltavaksi tarkoitetut kohteet. Tässä luettelossa näyttää olevan Aallon suunnittelemia suojeltuja kohteita vain Mätäsvaaran rakennukset. Myös Alvar Aalto -museo on suojellut samat kohteet. Pohjois-Karjalassa on Lieksan kohteiden lisäksi muitakin Aallon suojeltuja kohteita, joita ei ole mainittu kyseisessä luettelossa.
- kiitos.siitä
Hyvä kumminkin nähdä kuvat suojelluista ja muuten arvokkaina pidetyistä kohteista. Ei ollut kaikki ainakaan minulla tiedossa. Myös se mitä taloja keskustassa on kiinnostaa. En tiennyt metsänhoitajan ja nimismiehen virka-asunnoiksi ko taloja. Tuskin meistä nuoremmista juuri kukaan. Tämä on hyvä linkki.
http://pohjois-karjala.fi/documents/557926/1511114/Liite 1.pdf/6a837f60-c40c-473d-b418-caf28a70f16f
Muistelinkin tuolla ylempänä, että olen nähnyt jossakin puretun kohteen pohjapiirustuksen.
Lieksankosken voimalaitoksen valvojien rakennuksen pohjapiirustus löytyy Göran Schildtin englanninkielisestä teoksesta:
Alvar Aalto: a life's work : architecture, design, and art
sivulta 201.
Kirjan on kustantanut Otava vuonna 1994 ja siinä on 317 sivua.
Kirja on näköjään tehty rakennuksen purkamisen jälkeen.
Päästäkseen arvoteoksen ´elämän työ: arkkitehtuuri, suunnittelu, ja taide´sivuille, ei kohde voi olla ihan mikä tahansa rakennus. Ikävä vain, että kohdetta ei enää ole!- varamoottori
miten on wanha lieksalainen alia kamuttaja korjaatko maanomistajien nimet kun ilmiooitit ne aivn väärin
- ei-koskaan
Ei tänne mitään nimiä laiteta.
- varamoottori
korjaa ny törppö ees ne nimikirjaimet kun nekin oli päin prinkkalaa
- minä-en-tarvitse
Ei tänne mitään nimikirjaimia tarvita. Aloitus koski purettua rakennusta.
Joku väitti tuolla, että se "nurmiaukee" ei olisi jäänyt voimalaitoksen pihan alle.
En ole 100 % varma, mutta muistelisin sen olleen, aivan sen myllätyn alueen, alajuoksun puoleisessa reunassa.
Voep olla jotta oon viärässä, vaen voep olla olematakkii.Mielestäni tämä "nurmiaukee" tasanne on vieläkin samalla paikalla laitoksesta alavirtaan päin. Se ei ole enää aukee, vaan kasvanut umpeen puustoa ja pensaikkoa. Pari vuosikymmentä sitten tasanteelle oli varastoitu Lieksanjoesta poistettuja puomeja, joita nuoret yrittivät joudessaan polttaa.
Tuossa joku mainitsi metsänhoitajista.
Muistan yhden aika hyvin, metsänhoitaja Perttala.
Hän oli Jongunjoen hoitoalueen aluemetsänhoitaja.- prettala
Metsähallituksen Jongunjoen metsänhoitoalueen aluemetsänhoitaja, metsänhoitaja Perttala. Tämä taisi olla hänen koko tittelinstä.
Niin ne historialliset paikat metsittyy kuten Nurmiaukeekin.
- ruskisoldat
Eikös se puomien säilytysalue nimenomaan ollut siinä kanavan pengerryksessä mikä tehtiin voimalaitoksen yhteydessä?
Puomit sijaitsivat tasaisella alueella 350 m riippusillasta alavirtaan päin laitoksen puoleisella rannalla. Kartan mukaan tasainen alue on noin 1,5 ha. Alueen jälkeen ranta on jyrkkä ja koskematon Saavankallion kohdalla ennen Saavanniemen peltoja.
En tiedä, onko tasanne tehty voimalaitosten rakennusaikaan kaventamalla jokea. Sekin tuntuu erikoiselta toimenpiteeltä vesivoimarakentajilta, sillä kaventaminen patoaa veden virtausta eli nostaa laitoksen alapuolista veden korkeutta ja pienentää täten laitoksen putouskorkeutta.
Tasanne voisi olla ilmoikuinen nurmiaukee.
- ruskisoldat
Kummaltakin puolen jokea on "kanavoitu"louhitulla kiviaineksella.Onko ajateltu ettei muuttunut virtaus söisi rantoja.
Tuokin varmaan pitää paikkansa, koska nykyinen rantapenger muodostuu suurista teräväsärmäisistä kivenmurikoista muutaman sadan metrin matkalla molemmin puolin jokea. Nurmiaukeen kohdallakin kanavaointia on suoritettu, mutta tuskin noin 50 metrin leveydeltä vaan vain rantapenkassa. Laitoksesta tuleva virtaus sattuu Merilän puoleiseen rantapenkkaan, jota on vahvistettu myöhemminkin kivillä. Nurmiaukeen kohdalla rantaviivalla virtausta ei juuri ole, korkeintaan akanvirtaa.
Ei siellä kallioiden jälkeen ollut kuin se yksi aukea, joten sen on pakko olla se "nurmiaukee", sen tasaisen pinta-alakin sopii aika hyvin.
Talon paikka pihapiireineen oli silloin vielä puuton, kun tutustuin niihin raunioihin ja lahonneisiin hirsiin."Nurmiaukeen" paikka on todistettu.
M.O.T. kuten muinoin merkittiin matematiikan tehtävän loppuun. Sitä käytettiin enimmäkseen geometrian tehtävissä ja tutuksi se tuli.
Siitä hyppyrimäestä vielä.
Olen varmaan ainoa joka on laskenut koko mäen sen ajan liukurilla alas jäälle asti.
Ilmalento oli komea ja pelotti hirmuisesti, mutta kun olin alkuun lähtenyt en saanut pysähtymään.
Ei nuoren päässä paljon järki päätä pakottanut, kun läksin sellaiseen näyttämisen halusta.Saavankallion hyppyrin alastulorinnettä tuli lasketeltua suksilla lukuisia kertoja 50-luvulla, koska se oli lähialueen paras mäki. Timitran Pärnävaaralla oli paras hiihtolenkki. Joskus hiihdimme Timitrasta Märäjälahden yli Kiiskilänvaaralle, jossa oli todella pitkä mäenlaskurinne luonnon hyppyreineen umpihangessa. Onneksi siellä ei mitään haaverita sattunut.
- Kurapuro
Tervehdys Wanha lieksalainen.Voimalaitoksen rakennukset ovat Aallon suunittelemia,mutta Mätäsvaaran talot ovat Aallon toimiston suunnittelemat ei itse Aallon hällähän oli suunnittelutoimisto tämä on fakta tietoa ,tiedän asiasta jotakin.
Olet oikeassa. Ei Aalto yksittäisiä mökkejä piirrellyt, vaan pysytteli suuremmissa kokonaisuuksissa kotimaassa ja ulkomailla. Olen nähnyt hänen tekemiään lyijykynäluonnoksia, joiden pohjalta suunnittelutoimisto suoritti kohteiden puhtaaksipiirtämisen yksityikohtineen. Yksityiskohtiin hän kuitenkin paneutui suunnitellessaan mm. huonekaluja ja rakennusten sisustuselementtejä. Hyvin paljon hän sai vaikutteita suunnitelmiinsa lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan esimerkiksi Välimeren maihin ja Amerikkaan. Lieksankosken julkisivussa on käytetty ideoita Egyptin matkalta.
Tervehdys Kurapuro!
Ei sinusta ole pitkän aikaan kulunutkaan.
Sinulla on myös meidän muiden lisäksi paljon tietoa.- Uppaaja
Tietojen kirjoituksia kaivataan
- tuppaaja
Minäkin kaipaan
Nythän tuo Mätäsvaara on taas otsikoissa oikein kunnolla.
- Anonyymi
Rakennuksista on kerrottu!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 174346
Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin1842489Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja731627Onko muita oman polkunsa kulkijoita
Jotka ei oikein pärjää kenenkään kanssa eli on niin omat ajatukset ja omat mielenkiinnon kohteet yms. On tavallaan sella251290Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o641187- 113928
Toivoisin etten jännittäisi
niin kauheasti. Hassua tässä on se, että en varmaan olisi niin ihastunut sinuun, jos et olisi niin älykäs, ja henkisesti42922- 171904
Junan kylkeen autolla
Miten helevetissä voi ajaa auton junan kylkeen?? Puhelinta hivelöity kenties!!? Koirat vielä kyydissä on käsittämätöntä75894Oletko päättänyt
Jo varmasti että ensi vuonna keräät rohkeutesi ja sanot tunteesi vai et? Sitä odottaessa ja toivoessa72830