5kk aralle/epävarmalle pennulle vinkkejä?

Yritä löytää joku ystävä kenellä on vanhempi, kokeneempi, rauhallisempi koira. Käytte ensin heidän kanssaan usein lenkillä jossain rauhallisissa ympäristöissä pelloilla, metsissä tms. missä ei ole kovasti hälyä ja koirat voivat vaikka välillä juosta yhdessä vapaana. Kun koirasi löytää luottamuksen itseensä, nii yritätte siirtyä vähitellen ihmisten ilmoille tämän vanhemman kokeneemman koiran avustuksella. Koirasi saa tukea ja turvaa vanhemmasta koirasta ja oppii samalla sosiaalista käyttäytymistä. Itse omistan vanhemman koiran ja meillä oli hoidossa viikon verran yhden sukulaisen koira, koska lähtivät matkoille. Tämä koira vaikutti ensin todella aralta ja sulkeutuneelta toimimaan toisten koirien kanssa, mutta loppu viikossa näki todella selvästi, kuinka tämä koira otti oppia meidän koirasta ja oli luottavaisempi, sosiaalisempi, rentoutunut ja iloinen, koiruudet tekivät yhteistyötä! :)

Vielä silloin kun oma koirani oli pentu se tuli toimeen muiden koirien kanssa ihan hyvin, mutta joskus saattoi tulla kausia, jolloin pentu ei sietäny muita lajitovereitaan ollenkaan. Silloin pyrin tekemään koirien näkemisestä mahd. mukavaa koiralle esim. Kun ohitimme toisen koiran annoin pari namia ja kehuin koiraa. Nyt kun Mikki on puolitoista vuotias sen on oikein reipas muiden koirien läheisyydessä. Koiran sosialistumisikä on kestää kuitenkin teillä vielä muutaman kuukauden ja koira ehtii vielä tottumaan muihin koiriin!

Koirasi lähestyy teini-ikää, joten on tässä iässä on täysin luonnollista että epävarmuus herää. Koira huomaa itsessään muutoksia, niinkuin ihmisetkin. Se kokee koirat, saman ja toisen sukupuolen edustajat eri tavalla kuin ennen.

Koirapuistoon mentäessä koira "omii puiston" tekee siitä omaa reviiriään. Jos siellä on toisia koiria, se pyrkii eliminoimaan alueen kilpailijat tai muodostamaan lauman niiden kanssa. (joidenkin lähteiden mukaan omistajan liikkuminen alueella tekee koiralle vaikutelman, että olette ohikulkumatkalla, jolloin se ei omisi aluetta...) Monet koirapuistossa käyvät koirat tulevat hyvin toimeen toisten koirien kanssa, kun ne ovat aitauksessa ennen sitä, mutta jos tämä tietty yksilö saapuu ensimmäisenä, voivat jopa tutut koirat joutua hyökkäyksen uhriksi.

Tärkeää on tunnistaa koiran elekieli. Haukkuja on erilaisia: innokas haukkuminen esim. kavereita kohdatessa, vahtihaukkuminen (älä tule reviirilleni tai täällä minä olen), jahtihaukkuminen (tapetaan se), ikävähaukku (muistuttaa ulvontaa, yleistä nuorilla koirilla..)... Eli jos koirasi on suhtautunut epäilevästi haukkuvaan koiraan, se ei välttämättä tunnista elekieltä riittävästi tai sitten siihen on syynsä. Lisäksi kehon ja hännän asennolla on suuri merkitys, liikkuuko koira, hyppiikö vai onko ihan paikallaan. Tuijottava häntä suorassa haukkuva koira on aina paha enne.

Koirat käyttävät myös leikkiessään elekieltä; ne ilmaisevat rajulle koiralle että "rauhoitu", "en tykkää", "lopeta", "lisää!" jnejne... On myös tärkeää huomata milloin pentusi "leikkialistuu" ja milloin se alistuu tosissaan! Jos pentusi selvästi pelkää tai ei tykkää leikistä, sinun on omistajana puututtava tilanteeseen ja osoitettava pennullesi että suojelet sitä. (otat sen vaikka hetkeksi luoksesi, etkä päästä toisia koiria lähelle.) Noin pieni pentu on vielä kykenemätön/osaamaton puolustautumaan isompia koiria vastaan, joten se käyttää elekieltä tai pakenee. Väärin tulkittu elekieli ja omistajan puuttumattomuus saattaa aiheuttaa pennulle jopa traumat toisista koirista, ja näin ollen myöhemmin ongelmakäyttäytymistä. Mikäli et ole varma tykkääkö koirasi vai ei, vie se varmuuden vuoksi pois tilanteesta. Elekielen tunnistaminen ja laumakäyttäytyminen ovat kaikkien koiranomistajien A ja O... (vaikka valitettavasti harvat ottavat aiheesta selvää liian vähän...) Pelkästään näiden osaamisella voidaan ratkaista monta ongelmaa.

Ei koiraa kannata väkisin kuljettaa julkisissa/ ihmisjoukkioissa. Jos se ei tykkää tai selvästi pelkää tai pelästyy, harjoituksesta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Harjoittelu pitää lopettaa aina silloin, kun sinulla ja koirallasi on kivaa, se vahvistaa teidän välistä suhdettanne ja lisää sekä sinun että koirasi motivaatiota.

Et maininnut aloituksessasi onko koira uros vai naaras, minkä rotuinen on ja millaisia kohtaamiset ovat olleet. Nämä ovat tärkeitä tietoja.

Ensisijainen hoitokeino murrosikäisen koiran epävarmuuden hoitamiseksi on itseluottamuksen ja laumadynamiikan vahvistaminen. Yksinkertaisesti: vietä koirasi kanssa enemmän aikaa. Pyydä siltä enemmän, vahvista omaa johtajuuttasi. Sinun on pystyttävä osoittamaan koirallesi, että johtajana pystyt suojelemaan sitä. Ole luja -mutta lempeä, vie kaikki käskysi loppuun ja keksi uusia aktiviteetteja. (esim. laita koirasi etsimään käskystä vaikka vanhaa sukkaa, jonka sisälle on piilotettu nameja..) Koirapuisto ei ehkä ole tässä vaiheessa ole sovelias paikka harjoittelulle, jos koirasi on epävarma ja mahdollisia huonoja kokemuksia on. Ja etenkin, jos et ole varma elekielestä.

Mikäli murrosikäisen koiran itseluottamusta ja laumadynamiikkaa vahvisteta, on riskinä että aikuisena se alkaa "suojella" laumaansa uhkana pitäviltä asioilta esimerkiksi maahanmuuttajilta tai toisilta koirilta. Se saatta myös yrittää syrjäyttää sinut, jos ei pidä sinua luotettavana ja vahvana johtajana.

Vielä nyt yksi rautalankakommentti: älä ikinä käytä minkäänlaista väkivaltaa. Se ei ratkaise mitään, mutta pahentaa niin monia asioita... Uskon että olet hyvä omistaja, sillä olet huomannut koirasi epävarmuuden, ja nyt pystyt myös tekemään asialle jotain. Ota selvää kaikki mahdollinen, mitä elekielestä on saatavilla (mm. teos pentuneuvola on oivallinen!) niin uskon että saat koirasi itsevarmuuden kohdilleen ja teidän suhteenne paranee :)

Bat 2.0. on ratkaisu ;)