Oonko ainoo joka ei tykkää lihasta. En oo ainakaa puoleen vuoteen syöny possua. Mut nyt söin ku maistoin et millasta se on ja tuli hirveen semmone ällö olo ku se on niin lihaisaa (tietenki liha on lihaisaa XD) ja rasvasta. Kanan koivet menee ja pekoni (sehän on sikaa) mut sit kaikki tommoset filee ja suikaleet ym. Ni en tykkää. Ja en ole vegaani vaikka siltä kuulostaa kun lihatuotteet menee pois ruokavaliostani juon kyllä maitoa :D
En tykkää lihasta, Oonko ainoo? :D
WeirdEmoXD
1<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Itselläni oli diagnosoimaton syömishäiriöjakso teininä. Ensimmäisenä jätin makkarat ja myöhemmin kaikki lihat. Laktovegetaristi olin joitain vuosia. Sen jälkeen olen ollut vegaani, yli 20 vuoden ajan. Joskus saatan nähdä unta lihansyönnistä, mutta ajatus on hereillä vastenmielinen. Itse en olisi toipunut nk. sekasyöjänä. Tietyllä tapaa rajoitetulla dieetillä annoin itselleni paremmin luvan syödä.
Tässä on sekin hyvä puoli, että sosiaalista syömistä ei juurikaan tule, kun harvoin murkinat ovat vakaumukseni mukaisia. Olen säilyttänyt koko aikuisiän normaalipainon. Ja lihominenhan on se, mitä jokainen anoreetikko kuollakseen pelkää. Normaalipaino koko elämän on siis mahdollista ylläpitää, ja se on paljon helpompaakin kuin yrittää pitää anoreettista alipainoa. Sen verran pienikokoinen olen, että perusaineenvaihdutani on reilut 1200 kcal. Jos söisin "tavanomaisella" tavalla, lihoisin taatusti sen n. 1 kg vuodessa minkä ihmiset yleensä lihovat. Eli ylipainoa olisi tällöin 20 kg, enkä jaksaisi enää liikkua. Eli itse kannatan kasvissyöntiä myös syömishäiriöisille. Sen voi aina perustella vakaumuksella, vaikka vakaumus ei olisi ainoa syy.
Erilaisista kasviksista, vihanneksista, juureksista, hedelmistä, yrteistä ym. oppii ajan myötä oikeasti tykkäämään. Ja koko ajan tulee kaikkea uutta tarjolla kasvissyöjille. Makujenkin kannalta tämä on hyvä vaihtoehto.