Oon 16-vuotias poika ja sairastanut koko vuoden bulimiaa ja anoreksiaa ja nyt taas retkahdin ku päädyin syömään karkkia ja ihan hirvee olo tuli, pelkään et oon viikonlopun päättyessä hirvee pullero mut en voi mennä oksentaa koska perheeni kuulisi ja oksensin jo tänään enkä halua että poskeni turpoaa enempää. Miten selviätte tästä tilanteesta? Mitä teette että saatte ittenne paremmalle fiilikselle kun tää hirvee omatunto soimaa mua taas?
Hirvee fiilis
56kg175cm
7344
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Sä oot mun tavotepainossa! Jos yhtään tsemppaa, niin oon kateellinen sulle! Mene nukkumaaan ja ajattele, että 178/60 muija ajattelee sua samaan aikaan kadehtien <3
1) Pakenen todellisuutta liikkumalla
2) syön hedelmiä ja koetan olla oksentamatta
3) katson sivustoja ja videopätkiä läpi koskien bulimian yms. haittavaikutuksia.Koetan kerrankin toimia "vastuulisemmin" elämässä.
4) kerro jollekkin luotettavalle tarvitsevasi apua..
Oma elämä ollut tuota samaa rumbaa 4v, ja kukaan ei tiedä mitään (eivät kiinitä huomiota). Rahat ruokiin, pillereihin tulee "suggardaddyltä" .. menee neitsyyskin sille kait kohtapuolin.
ps: posket saattavat ajan mennessä jäädä (hieman) turvonneiksi.
...joku kateelinen muija afrikassa ajattelee kadehtien näkemiään reheviä* turisteja :DD
Väitän et meen ulos ja si meen jonnekki metsää itkee ja oksentaa, ja rankaisen itteeni olemalla syömättä ja välillä fyysisesti
En tiiä auttaako yhtään mutta, älä oo liian ankara ittelles jokainen tekee virheitä ja se on okei. anna ittelles anteeks jos vain mahdollista
Mulla koko viikko on mennyt ihan älyttömän huonosti. Oon vaan ahminut kauheet määrät ruokaa ja oksentanut monta kertaa päivässä. Naama ihan turvonnut ja koko kroppaa turvottaa. Ällöttävää. Kyllä se siitä, syömiskausia tulee kaikille.
Sä olet jo alipainoinen... mulla itsellänikin on ollut ongelmia painoni kanssa ja on vieläkin. Kaikki alkoi noin 1,5 vuotta sitten kun päätin alkaa laihuttamaan. Noh sehän onnistui mutta sittenkun olin ns "tavoitepainossani" en ollut vieläkään tyytyväinen. Heikko olo oli joka ikinen päivä...Kun sitten älysin tilanteeni että olin liian laiha ja halusin oikeasti alkaa parantumaan niin sithän sitä alettiin ahmimaan... painoo tullut on ainakin 5kg mistä olen oikeasti iloinen. Näytän terveemmältä. Mutta nyt kun olisin tyytyväinen nykyiseen itseeni niin huomaankin että en pysty lopettamaan ahmintaani. Haluaisin lopettaa painon katsomisen ja itseni arvostelun, koska elämäs on paljon tärkeämpiäkin asioita. Ja tää vaa pilaa mun elämää. Mutta pelko painon noususta tai tippumisesta saa mut ahmimaan...ja sit seuraava päivä taas paastotaan ja sit kaikki alkaa alusta. Sulle 16-v poika sanon että LOPETA PUNTARILLA KÄYNTI JA ITSESI ARVOSTELEMINEN! Minä aijon tehdä saman tästä päivästä lähtien... uskon että se on ensimmäinen askel parempaan. Ja usko pois... tuut tunteen ittes paljon energisemmäksi ja naisena voin sanoa että itse pidän paljon enemmän miehistä jotka eivät ole kuin kukkakeppejä. Sä pystyt lopettaan tän..ja minä pystyn myös. Ja kulkaa tää.. lihominen ei tapahdu yhdessä yössä. Sä voisit syödä 10 000 kaloria päivässä etkä seuraavana päivänä näyttäis 50kg painavammalta. Se ei tapahdu niin... vain jatkuva ylensyönti tuo rasvaa kehoomme. Siksi elkää pliis olko niin ankaria itellenne jos joskus tekee mieli esim karkkia tai muuta epäterveellisempää ruokaa. Silloin tällöin kun herkuttelee niin se tekee vaan hyvää mielenterveydelle!
Te kaikki jotka kärsitte minkäänlaisista syömishäiriöistä niin tietäkää että se mitä puntari sanoo ei määrittele teitä. Rakastakaa itseänne ja nauttikaa elämästä!
hahah oon 21v mies ja 9cm pidempi ja samanpainoinenkuin sä, mutta ilman anoreksiaa sun muuta (voi olla jokin syömishäiriö) , mutta en halua mitään muuta kuin että saisi 15kg lisää. Tuntuu ettei sitä tule vaikka jäätelöä, sipsiä ja lihapiirakoita söisi