Ujouteni ahdistaa

Olen luonteeltani todella ujo. Iän myötä olen hieman rohkaistunut, mutta saatan sanoa jotain "tyhmää", jota sitten mietin todella kauan jälkikäteen. Olen todella ahdistunut tämän vuoksi. On todella vaikea jutella outojen ihmisten kanssa. Olen todella epävarma, vaikka oltaisiin tavattu useammankin kerran. En vain saa juttua aikaseksi, en löydä puheenaiheita.

Olen myös kuullut asiasta ja jotkut ihmiset eivät ymmärrä, että olen vain todella ujo. Joku joskus ajatellut, että se johtuisi muka siitä, että pidän itseäni parempana kuin hän. En tiedä mitä voisin asialle tehdä, haluaisin niin kovasti olla vapautunut ja huoleton. Mutta en vain onnistu.

Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia. Tiedän että tehtyä ei saa tekemättömäksi eli mitä sanon, mutta silti mietin kaikkea ja muistan kaikki "virheeni".
2213
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Kerroit juuri mun nuoruudestani, ihan samanlaista, paljon pahempaakin.
Ei tästä ujoudesta mihinkään pääse, olen jopa jossain terapiassakin käynyt.
Sinä olet vielä nuori, sulla on vielä mahdollisuuksia "sosiaalistua"
tai erakoitua pakollisen duunin jälkeen kotiin, niinkuin minä.

Äänestä

Täällä kans entinen ujopiimä tai no ujo voi olla tilanteiden mukaan vieläkin.Ensiks älä mieti niin kauheesti ja jos mokaa mitä siitä, naurat vaan kommelluksille.Ujoudesta voi päästä sitten iän myötä mut näin ei kaikille tapahdu.Ujoudessa ei tosiaan ole mitään vikaa saa olla se mitä on, muita se ei niin haittaa mut itseä kyllä,tiedän.Epämukavuusalueet on yks asia esim.esitelmän pito voi tuntua kamalalle mut kun sellasen on pitänyt olo on kuin voittajalla ja rohkaistuu taas pikkuisen.Kantsii miettiä että mitä menetettävää mulla nyt on jos otan asian rennosti tai sanon oman mielipiteeni,vain sinä itse estät itseäsi,ole siis sellainen kuin haluat olla:)

Äänestä

Kommentoi aloitusta


ujoudestaeroon kirjoitti:

Olen luonteeltani todella ujo. Iän myötä olen hieman rohkaistunut, mutta saatan sanoa jotain "tyhmää", jota sitten mietin todella kauan jälkikäteen. Olen todella ahdistunut tämän vuoksi. On todella vaikea jutella outojen ihmisten kanssa. Olen todella epävarma, vaikka oltaisiin tavattu useammankin kerran. En vain saa juttua aikaseksi, en löydä puheenaiheita.

Olen myös kuullut asiasta ja jotkut ihmiset eivät ymmärrä, että olen vain todella ujo. Joku joskus ajatellut, että se johtuisi muka siitä, että pidän itseäni parempana kuin hän. En tiedä mitä voisin asialle tehdä, haluaisin niin kovasti olla vapautunut ja huoleton. Mutta en vain onnistu.

Olisi mukava kuulla muiden ajatuksia ja kokemuksia. Tiedän että tehtyä ei saa tekemättömäksi eli mitä sanon, mutta silti mietin kaikkea ja muistan kaikki "virheeni".

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu