Jos kiusaamista tapahtuu, se on mahdollista vain, koska pohjimmiltaan kaikki ovat siitä samaa mieltä (tai riittävän suuri enemmistö). "Kiusaamisen" kohde ansaitsee sen olemalla poikkeava, epäilyttävä, ja/tai "toisten" joukkoon kuuluva ja siksi vihollinen. Tämä on kiusaamisen salattu logiikka ja siksi sitä on melkein mahdotonta kitkeä pois. Koulussakin opettajat ovat usein kiusaajien kanssa samaa mieltä ja juonessa mukana, vaikka eivät voi roolinsa vuoksi sitä näyttää ja myöntää.
Suomalainen kulttuuri on erittäin ahdas, rajoittava, epäluuloinen, juntti, kateellinen ja kostonhimoinen. Suomessa on tutkitusti maailman eniten työpaikkakiusaamista. Kiusaaminen on yksi suomalaisen kulttuurin kantava voima. Sen keskeisin periaate. Kun lukee tavallisten lehtien kommenttiosioita, niin ne ovat pikkusieluisen tuulipukukansan järjetöntä ja harhaista älämölöä. Kiusaamista usein, joskin kohteena olevat julkimot ja poliitikot eivät siitä välitä, sillä he tietävät sen olevan suomalaisuuden ytimessä. Sille ei voi mitään.
Jokainen poikkeava joutuu Suomessa kiusatuksi. Jokainen. Aina ja ikuisesti. Sana "kiusaaminen" on sisällöltään väärä ja harhaanjohtava. Se nimittäin antaa ymmärtää että kyseessä on jokin häiriö ja selittämätön ilmiö, joka on kitkettävissä. Niin ei ole. Oikeampi sana voisi olla syrjintä, tai vaino. Ilmiö ei ole häiriö, vaan meidän kulttuurissamme vallitsevana oleva normaalitila. Suomi ei ole sivistysmaa sillä tavalla kuin esimerkiksi Ruotsi tai Britannia, jotka molemmat ovat kohteliaita kulttuureja. Suomi on karkea, repivä, primitiivinen kulttuuri jossa rikkinäiset ihmiset elävät turhauttavaa ja puutteenalaista elämää. Poislukien yhä harvemmaksi käyvä ylempi keskiluokka, eli ne ainoat hyväosaiset.
Kiusaamista ei koskaan pidä ihmetellä. Se on suomalaisuuden ydin. Muiden poissulkeminen. Sen kanssa oppii elämään, eivätkä ne "toiset" välttämättä niin kovasti haluakaan ineen, eli sisälle. Tuulipukukansan sauvakävelyyn. Joku voi jopa ajatella, että pitäkööt tunkkinsa.
Helsinki on siitä syystä hieno kaupunki, että se on ainoa paikka Suomessa, jossa armollinen anonymiteetti kätkee kymmenet tuhannet poikkeavat. Eurooppalainen menestyskulttuuri toimii pakopaikkana monille. Kaupunkulttuuri ei kysele kuka, tai mikä sinä olet. Täällä ihmisiä on niin moneen junaan. Se on sekä hyvä, että huono asia. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Suomalainen kulttuuri on erittäin ahdas, rajoittava, epäluuloinen, juntti, kateellinen ja kostonhimoinen. Suomessa on tutkitusti maailman eniten työpaikkakiusaamista. Kiusaaminen on yksi suomalaisen kulttuurin kantava voima. Sen keskeisin periaate. Kun lukee tavallisten lehtien kommenttiosioita, niin ne ovat pikkusieluisen tuulipukukansan järjetöntä ja harhaista älämölöä. Kiusaamista usein, joskin kohteena olevat julkimot ja poliitikot eivät siitä välitä, sillä he tietävät sen olevan suomalaisuuden ytimessä. Sille ei voi mitään.
Jokainen poikkeava joutuu Suomessa kiusatuksi. Jokainen. Aina ja ikuisesti. Sana "kiusaaminen" on sisällöltään väärä ja harhaanjohtava. Se nimittäin antaa ymmärtää että kyseessä on jokin häiriö ja selittämätön ilmiö, joka on kitkettävissä. Niin ei ole. Oikeampi sana voisi olla syrjintä, tai vaino. Ilmiö ei ole häiriö, vaan meidän kulttuurissamme vallitsevana oleva normaalitila. Suomi ei ole sivistysmaa sillä tavalla kuin esimerkiksi Ruotsi tai Britannia, jotka molemmat ovat kohteliaita kulttuureja. Suomi on karkea, repivä, primitiivinen kulttuuri jossa rikkinäiset ihmiset elävät turhauttavaa ja puutteenalaista elämää. Poislukien yhä harvemmaksi käyvä ylempi keskiluokka, eli ne ainoat hyväosaiset.
Kiusaamista ei koskaan pidä ihmetellä. Se on suomalaisuuden ydin. Muiden poissulkeminen. Sen kanssa oppii elämään, eivätkä ne "toiset" välttämättä niin kovasti haluakaan ineen, eli sisälle. Tuulipukukansan sauvakävelyyn. Joku voi jopa ajatella, että pitäkööt tunkkinsa.
Helsinki on siitä syystä hieno kaupunki, että se on ainoa paikka Suomessa, jossa armollinen anonymiteetti kätkee kymmenet tuhannet poikkeavat. Eurooppalainen menestyskulttuuri toimii pakopaikkana monille. Kaupunkulttuuri ei kysele kuka, tai mikä sinä olet. Täällä ihmisiä on niin moneen junaan. Se on sekä hyvä, että huono asia. Kolikolla on aina kaksi puolta.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olipa hyvä kirjoitus.
Ja myös ylempi keskiluokka, hyväosaiset, voivat olla käytökseltään karkeita, repiviä, primitiivisiä, sallien sen itselleen täysin. Miten sille voikin jotkut olla niin sokeita itsestä poispäin?
Varmaankin taloudellisesti huonossa asemassa oleva ihminen helpommin "taistelee" sillä tavalla, että luovii ja myötäilee "vahvaa" manipulaattttoria, kiusaamisen alullepanijaa ja omalta osaltaa mahdollistaa ja vahvistaa kiusaamista.
Ja samoin osa taloudellisesti hyvässä asemassa olevista on tottunut siihen, että hillitön karkeus, moukkamaisuus ja ala-arvoiset henkilöhyökkäykset ovat arkipäivää itsestä pois päin.
Kyllä oli hyvä kirjoitus.
Miksi kaltaisiasi on niin vähän?
Kehutko itse omaa kirjoitustasi. Kirjoitushan oli alussa kärjistävä, provomainen ja loppuosassa taas itsestäänselvä.
Donald Trump on esimerkki ihmisestä, jolla on aina ollut ketsuppia pöydässä, ja joka onkin kasvanut valtavan empaattiseksi hyväosaiseksi ihmiseksi - omia perheenjäseniä kohtaan sekä tahoja, joista arvioi hyötyvänsä taloudellisesti.
Kuka tahansa voi käyttäytyä hillittömän karkeasti ja sortua mauttomiin, ala-arvoisiin henkilöhyökkäyksiin.
Mikään sosiaaliluokka ei myöskään suojaa ihmisiä narsismilta eli rakenteelliselta, patologiselta epäempaattisuudelta. Aivan lapsellinen ajatuskin! Tietysti jotkut tarvitsevat kun pitää siirtää spottivalo omista hämärähommista poispäin.
Tämä taas oli asiaa.
Kiusaamista ei pidä hyväksyä.
Heko heko.
Kannattaa opetella vähän ärähtämään yleensä vittuilun saa loppumaan sillä
Varakkaammat on ylpeitä
Taitavat duunarit ylpeilee itsellään ja kaikill mahdollisill sukulaisill ja ystävill
Näin se menee..
Jorinoita jos jaksaa kuunnella saa olla seurana