kuin ennen, vai onko ikä ja kokemus supistanut "näkökenttääsi"?
Oletko nykyään laajakatseisempi
O-oO0o-O
27326
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Mutu-tuntumalla sanoisin et laajakatseisempi ja samalla armollisuus omaa itseäänkin kohtaa on ehkä pikkasen lisääntynyt.
Avara on maisema ja kaukokatseinen vähän likinäköinen.
Näinhän se on. Eletään ja annetaan toistenkin elää. Kun nyt edes näkisi siihen liki :).
Väitän että lapset ja elämä eri-ikäisten kanssa tekee minusta laajakatseisempi.
Mutta elämä noin muuten on tehnyt kovemmaksi. Olen joissakin asioissa hyvin ehdoton ja suppeakatseinen. Tiettyjä moraalikäsitteitä on seurattava, tai heittäydyn ymmärtämättömäksi ja tuomitsevaksi.
Tuo on muuten hauska tuo moraalikäsitys. Minä olen tieten tahtoen koittanut löysätä siitä ymmärtämättömyydestä ja tuomitsevuudesta, jota ehkä on ollut sillain joidenkin asioiden suhteen liikaakin. Kun ei aina tarttis olla niin tiukka ja silti toimia omien moraalikäsitysten mukaan. Elämä kun kuitenkaan muutoinkaan ei aina mene niin kuin Strömsössä :D. Siis elää itse niin kuin oikeaksi kokee omantuntonsa ja arvojensa kanssa mutta ei niin hanakasti lähtisi arvostelemaan ja tuomitsemaan toisten valintoja.
Palsta on parhaimmillaan elämää.
Elämää, jonka perässä ei tarvitse juosta jos ei halua.
Minä katselen avara-katseisesti HUNKSZ:n musa-riimejä ja hänelle tulleita mukavia, ihaneja kommentteja.
Kommentteja joissa kuvastuu niin paljon elämää, jotta pieni ihminen melkein tukahtuu onnesta ja ilosta.
-
Melkeinpä kaikki muut aloitukset ovat pikku-sielujen ahdas-sieluista toistoa, minä-minää :)
Suosittelen musa-riimejä, ne avaavat katseenne niin laajaksi, kuin huumetta ne oisi.
H.
JUU! Avarakatseisuutesi vaikuttaa olevan aika rajoittunutta. Mut keiku mukana. :D
Kyllä minun näkökenttäni on laajentunut. Nykyisin näkee nuorten elämääkin erilailla.
Ennen ei nähnyt "metsää puilta".
On tullut, omasta mielestäni todella avarakatseinen, kyllä sekin pienen herätyksen ja sykäyksen tarvitsi. Älysi yhtäkkiä, ettei tartte olla päällepäsmärinä, ei tartte huolehtia ja hallita kaikkea, ei tarvitse osata, elää vaan ja nauttiiomasta elämästään. Antaa muittenkin nauttia ja elää tavallaan. Avarakatseisuus antaa sellaista hykertelevää iloa ja uskallusta arkeen ja kaikkiin muihinkin elämän hetkiin.
Vaikka täytyy sanoa, etten mä mikään kauhee tiukkapipo koskaan ole ollut, mutta paljon tiukempi kuitenkin kuinnyt.
Kyllä vain, hain uudet monitehot ja laajeni näkökenttä huomattavasti!!
Kyllä vain, hain uudet monitehot. Nyt näkyy huomattavasti paremmin kuin ennen!!
Ennen ei tarvinnut olla kovinkaan laaja-/avarakatseinen, koska ihmiset eivät käyttäytyneet niin laajalti typerästi, itsekkäästi ja riitaisesti kuin nykyään.
Kyllä typeriä, itsekkäitä ja riitaisia on ollut kautta aikojen. Se ei vaan tulut niin selkeästi esiin kun ei ollut tietotekniikkaa kuten nyt.
Näinkin, mutta mielestäni tietotekniikka ja some on lisännyt tällaisen esiintyvyyttä myös arkielämässä ihmisten kohtaamisessa.
Itse tuskin olen, maailma avautuu esille tulevat kaikki vanhat teot ja mitä on hyviä tekoja tänään vai johtavatko teot maailmaa?
Toivon olevani. Katselen elämiä ja kohtaloita sellaiselta 'näköalapaikalta', että mikään inhimillinen ei ole enää vierasta. Se jotenkin auttaa näkemään ja vähän ymmärtämään mikä tämä juttu nimeltänsä elämä on. Ehkä.
Sartre oli laajakatseinenhttps://flavorwire.files.wordpress.com/2015/01/jean-paul-sartre.jpg näkee ilmeisesti niin paljon mielenkiintoisia juttuja ettei tiiä minne katsoisi ...
Ehkä olen vähän laajakatseisemmin nykyään, kun lapsuudessa ei ollut kiikareita käytettävissä.
Avarakatseisuutta ja toisten ihmisten sekä toisenlaisten arvojen ja elämäntapojen kunnioittamista opin jo lapsuudenkodissani. Erityisesti isäni oli kiinnostunut elämästä ja ihmisistä. Hän keskusteli useinkin erilaisten ihmisten kanssa ja haastatteli mielellään myös ovikelloa soittaneita kerjäläisiä.
Yksi sellainen kertoi jo joskus 1950-luvulla, että kerjääminen on hänen elämäntapansa ja se on paljon mukavampaa kuin työssä käyminen. Häntä ei paheksuttu eikä tuomittu mitenkään, tosin ei kyllä enää annettukaan mitään, koska mies oli kertonut pärjäävänsä erinomaisesti. Isä kertoi meille kuulemastaan sen kummemmin päivittelemättä. Totesi vaan, että onpa ihmisillä monenlaisia asenteita ja tapoja.
Samalla kadulla asui tunnettu romaniperhe ja näimme usein upeasti pukeutuneita romaneja lähimaisemissa. Povareita kierteli välillä, mutta heidän tarjouksensa torjuttiin kohteliaasti. Mitään rumaa en kuullut vanhempieni koskaan sanovan romaneista. Heidän hyvin hoidettuja ja kauniita asuja taisimme kaikki ihailla aina romaneja nähdessämme.
Väkivaltaa ja terrorismia en hyväksy. Muuten maailmassa on mielestäni tilaa monenlaisille ihmisille ja ilmiöille. Toivon, että kaikki oppisivat kunnioittamaan myös toisia ihmisiä, luontoa ja elämää.
alotukseen lukematta ketjua,
vanhemmuuten ihmisestä tulee enemmänki konservatiivinen,
ihminen tajuaa enemmän elämän rajallisuudesta,
ja siitä mitä saa tehdä ja mitä ei toisia ihmisiä ja ihmisryhmiä loukkaamatta,
rajat löytyy ja vaatii rajoja muiltaki,
Eri mieltä! Joidenkin kohdalla käy juuri toisinpäin. Siis yksilöllistä.
kehittyykö vanha
ja jos
niin mihin suuntaan,
luulempa alamäki on suunta,
---
Meitä on moneksi, olemme yksilöitä,
itse huomaan kuinka elämänpiiri pienenee,
vetäytyy jo mieeluummin omiin pieniin ympytöihin,
antaa maailman mennä menojaan,
huomaa oman mitättömyyden,
kukaan ei näytä tarvitsevan mua enään,
nuorena tunsin olevani kaikkivoiva,
kaikki oli itsestään selvää helppoa, jaksoi vaikka mitä,
vanhana on käyny toisinpäin,
ei jaksa eneää samoin kuin nuorempana,
uupumus yllättää monessaki asiassa,
henkinen piiri pienenee luultavasti samaan tahtiin,
vaikka itse sitä onki huonompi arvostella,
rahaaki on vähemmän kuin nuorena,
oli työtä ja aviopuoliso, matkoja maailmalle,
rahaa riitti vaikka toisille jakaa,
puolison kuoltua elämä köyhti henkisesti ja taloudellisesti
siis kaikinpuolin elämä yksin on köyhempää, ja ikävää,
-
Suru velloo kuin raivosa myrsky
aallot tyrskyinä rantaan lyö
vaahtopäiseninä kallion kylkeen
mustat pilvet salamoi
yksin kuljen rannalla tuolla
rakkaintani yhä kaivaten ,,,,,,,,
Saapa nähdä miten vielä muuttuu, laajeneeko vai supistuuko. Tämä mikä nyt olen on parasta tähänmennessä. Lepo on tehnyt hyvää sielulle ja ruumiille. Fyysisesti olin nuorena tietysti paremmassa kunnossa. Fysiikka heikkenee mutta henkinenpuoli on yllättänyt kestävyydellään, olen melkoisen vahva, vaikka herkkä. Itseään on vaikea määritellä, toisen vielä vaikeampi.
alotukseen,,,,,
jooo, supistuu supistuu sutpistuu, elämän piiri supistuu,,,,
ei nää juuri mitään
kaihi hämärtää maailman,
mersuaki saa etsiä suurennuslasilla parkkipaikalta,
joooo,
niin ja ei nää ees näläkää,
kyll tää on kauheeta jo,
alotukseen vastau:
olen laajakatseinen
toinen silmä katsoo itään ja toinen länteen,
joo,
tommosilla silmillä näkee enemmän
monipuolisesti jokapolella tapahtumia,
Kaistat ovat lyhitä.