Suomalaisen tangon pelastaja, vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäkimattila ja samana vuonna tangolaulukilpailussa toiseksi sijoittunut Yona ovat pohtineet yhdessä, miten tanssimusiikki tavoittaisi nuoret ja saisi myös muuta uutta yleisöä.
– Tanssimusiikista pitää tehdä trendikästä, ettei sitä koettaisi nurkkakuntaisena ja kantaisi ummehtunutta junttileimaa. Tanssimusiikissa pitää olla jotakin kiinnostavaa, Kyösti sanoo.
– Tanssimusiikkia esittävien artistien pitäisi olla myös paremmin brändättyjä. Kaikilla niillä artisteilla, jotka ovat pärjänneet tässä leikissä, on ollut sisäsyntyisesti jokin oma ajatus tai näkemys, jota he ovat osanneet lähteä toteuttamaan.
Pois nurkkakuntaisuus ja ummehtunut junttius."
Tanssimusiikin ympärillä toimivat organisaatiot ovat niin pieniä, että esimerkiksi levy-yhtiöistä ei löydy tähän ongelmaan ratkaisua.
– Tämä bisnes on niin pieni, että ei ole mahdollista, että artisti saisi tuekseen ihmisen, joka keskittyisi häneen 100-prosenttisesti, hän kuvailee.
– Se voi toki olla mahdollista joskus myöhemmin, mutta ennen sitä artistin on pitänyt tehdä joitakin asioita oikein, joko tuurilla tai uutteruudella. Viittaan tällä niihin muutamiin ihmisiin, jotka ovat tehneet hienon oman näköisensä uran ja ponnistaneet julkisuuteen tangokuninkaallisina. Heillä on käynyt hyvä tuuri, he ovat olleet riittävän ahkeria ja uteliaita ja ympärille on löytynyt oikeita ihmiset – koska yksin kukaan ei ole mitään.
Mäkimattila haluaisi, että iskelmämusiikki menisi samaan suuntaan kuin pop-musiikki. Hänen mukaansa markkina on vain niin pieni, eikä iskelmä ole enää mainstream-musiikkia vaan marginaalia.
– Se takia en liene ainoa, joka on hakeutunut konserttisaleihin ja etsinyt sitä kautta uutta yleisöä musiikilleen. Uusi yleisö, kun ei tunnu tulevan tänne tanssilavoille, missä minä olen. Uskon, että kaikki ne joilla rahkeet riittävät, tekevät saman tempun.
Lavoilla tanssitaan paremmin kuin koskaan."
Kyöstin mukaan lavatanssi voi Suomessa paremmin kuin koskaan.
– Suomessa ei ole ikinä tanssittu niin makeasti kuin nyt. Mutta tanssilavakulttuuri ei voi hyvin ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Meidän suuri haasteemme on se, miten me saamme ”kaljamukifestivaalit” siirrettyä joko tänne tanssilavoille, tai onnistumme tekemään tanssilavoista niin kiinnostavia, että ne voittavat festivaalit.
– Tanssilavat kilpailevat tällä hetkellä juuri festivaalien kanssa ja nykyisten yli 50-vuotiaiden ikäluokassa festivaalit ovat aina kuuluneet elämään. Tanssilavaorientoitunutta massaa ei enää ole ja tanssiravintolatkin ovat kokeneet romahduksen.
– Harvoissa aikuisten yökerhoissa käy silloin tällöin iskelmä-esiintyjiä, mutta tanssiravintoloiden aika on jo ohi. Se on mennyttä aikaa, valitettavasti, Mäkimattila arvioi.
– Onneksi Helsingissä ja Turussa on kuitenkin isoja tanssiravintoloita, jotka tosin irtoavat rannasta. Eli Ruotsin- ja Tallinnan-laivat ovat lisänneet tanssimusiikkitarjontaansa, ja se on hyvä asia meille esiintyjille.
– Tanssimusiikista pitää tehdä trendikästä, ettei sitä koettaisi nurkkakuntaisena ja kantaisi ummehtunutta junttileimaa. Tanssimusiikissa pitää olla jotakin kiinnostavaa, Kyösti sanoo.
– Tanssimusiikkia esittävien artistien pitäisi olla myös paremmin brändättyjä. Kaikilla niillä artisteilla, jotka ovat pärjänneet tässä leikissä, on ollut sisäsyntyisesti jokin oma ajatus tai näkemys, jota he ovat osanneet lähteä toteuttamaan.
Pois nurkkakuntaisuus ja ummehtunut junttius."
Tanssimusiikin ympärillä toimivat organisaatiot ovat niin pieniä, että esimerkiksi levy-yhtiöistä ei löydy tähän ongelmaan ratkaisua.
– Tämä bisnes on niin pieni, että ei ole mahdollista, että artisti saisi tuekseen ihmisen, joka keskittyisi häneen 100-prosenttisesti, hän kuvailee.
– Se voi toki olla mahdollista joskus myöhemmin, mutta ennen sitä artistin on pitänyt tehdä joitakin asioita oikein, joko tuurilla tai uutteruudella. Viittaan tällä niihin muutamiin ihmisiin, jotka ovat tehneet hienon oman näköisensä uran ja ponnistaneet julkisuuteen tangokuninkaallisina. Heillä on käynyt hyvä tuuri, he ovat olleet riittävän ahkeria ja uteliaita ja ympärille on löytynyt oikeita ihmiset – koska yksin kukaan ei ole mitään.
Mäkimattila haluaisi, että iskelmämusiikki menisi samaan suuntaan kuin pop-musiikki. Hänen mukaansa markkina on vain niin pieni, eikä iskelmä ole enää mainstream-musiikkia vaan marginaalia.
– Se takia en liene ainoa, joka on hakeutunut konserttisaleihin ja etsinyt sitä kautta uutta yleisöä musiikilleen. Uusi yleisö, kun ei tunnu tulevan tänne tanssilavoille, missä minä olen. Uskon, että kaikki ne joilla rahkeet riittävät, tekevät saman tempun.
Lavoilla tanssitaan paremmin kuin koskaan."
Kyöstin mukaan lavatanssi voi Suomessa paremmin kuin koskaan.
– Suomessa ei ole ikinä tanssittu niin makeasti kuin nyt. Mutta tanssilavakulttuuri ei voi hyvin ja ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Meidän suuri haasteemme on se, miten me saamme ”kaljamukifestivaalit” siirrettyä joko tänne tanssilavoille, tai onnistumme tekemään tanssilavoista niin kiinnostavia, että ne voittavat festivaalit.
– Tanssilavat kilpailevat tällä hetkellä juuri festivaalien kanssa ja nykyisten yli 50-vuotiaiden ikäluokassa festivaalit ovat aina kuuluneet elämään. Tanssilavaorientoitunutta massaa ei enää ole ja tanssiravintolatkin ovat kokeneet romahduksen.
– Harvoissa aikuisten yökerhoissa käy silloin tällöin iskelmä-esiintyjiä, mutta tanssiravintoloiden aika on jo ohi. Se on mennyttä aikaa, valitettavasti, Mäkimattila arvioi.
– Onneksi Helsingissä ja Turussa on kuitenkin isoja tanssiravintoloita, jotka tosin irtoavat rannasta. Eli Ruotsin- ja Tallinnan-laivat ovat lisänneet tanssimusiikkitarjontaansa, ja se on hyvä asia meille esiintyjille.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kyöstillä on nyt puurot ja vellit sekaisin. Tietääkseni hänenkin lavakeikoillaan on väkeä riittänyt kiitettävästi.
Jep, eilenkin Pavilla oli ihan hämmentävän täyttä, myöhään paikalle tulleena auton sai kilometrin päähän parkkiin. Vaikuttaa, että tangokuninkuuden myötä hänen esiintymisensä on saanut paljon lisää varmuutta, samoin panostettu show-fiilikseen melkoisen paljon keskivertoa enemmän, tai siis hyvin harvahan vetää muuta kuin pakolliset setit.
Mutta sitä en ihan ymmärrä, miksi käsitteinä erotellaan tanssimusiikki jostain muusta. 99 prosenttia musiikista on vähemmän tai enemmän tanssittavaa, ja se loppukin menee jollain avantgardijatsilla. Kyllä nuo festareilla tai konserttisaleissa esitettävät musiikit olisivat tanssittavia ihan siinä missä niin sanottu "oikeaoppinen" lavamusiikki, joka käsitteenä on jo ihan peestä.
Samaa+mieltä.
Tuohon en usko, että veivajat aiheuttavat tuon ettei lavalle tulla.
Raha, se on monella tiukassa , joten ollaan siellä mökillä vaan
muijan/makkaroiden kera.
https://www.youtube.com/watch?v=vZWthl_ydCU
p.s Lavoilla on ollut porukkaa, kun ollut ilmaiset kemut, niillä pienilläkin !
Kyöstin puurot ja vellit tulee tässä : Lavakulttuuri saadaan näin kukoistamaan !
Iloista huumoria kuunnellen tanssi-illassa.
https://www.youtube.com/watch?v=6cDEZKUKknk
Minä+varoitin+jo+alkutalvesta,+kuinka+tänä+kesänä+tulee+käymään,+jos+tanssiharrastuslippumyyjät+korottavat+viimekesäisiä+lippuhintojaan+täksi+kesäksi+EU-alueella+tapahtuneesta+voimakkaasta+Euron+(1€)+arvonnoususta+huolimatta!+Tänä+kesänä+olisi+siis+pitänyt+saada+20%+enemmän+tanssiharrastuslippuja+Eurolla+kuin+viime+kesänä,+mutta+taloustieteistä+mitään+ymmärtämättömien+tanssiharrastuslippumyyjien+käsittämättömän+aivoituksen+takia+tänä+kesänä+saisi+lähes+30%+vähemmän.
Ensi lauantaina on luvassa jonoa Riutalle. Toivottavasti molemmat kassat on käytössä.
Kahden+kassan+systeemistä+jo+jonkin+aikaa+poissa+käytöstä+ollut+toinen+kassa+on+kiistaton+osoitus+siitä,+että+toista+kassaa+ei+ole+enää+tarvittu.+Tästä+voidaan+päätellä,+että+kävijämäärät+ovat+ennen+EU-alueella+tapahtunutta+euron+(1€)+voimakasta+arvonnousua+olleet+ainakin+tuplasti+suuremmat.+Reaaliarvoltaan+lähes+50%+viime+kesästä+nousseet+tanssilippujen+hinnat+lienevät+pätevä+selitys+yhden+kassan+kehitykseen?
Alkuperäinen juttu:
http://www.turkulainen.fi/artikkeli/419233-kyosti-makimattila-tanssilavat-haviamassa-kisan-kaljamukifestareille
Buahhah hahaaaa, kökkö provo. Ruuhkaa on pukannut lavoilla, en tiedä missä perähikiällä sinä sitten käyt? Noloo kirjoittaa tuollaista jos otanta rajoittuu esim. pariin eläkeläispaikkaan esiintyjinä hanuri ja hattu tms.
Ei ainakaan Bacaksessa ole ollut ruuhkaa niinä kertoina kun olen käynyt hyvinkin väljää
Kyllähän ne nykynuoret löytävät, sitten myöhemmin kun ikääntyvät, lavalle. Miksi olla niin kovin huolissaan lavojen tulevaisuudesta kun musiikkimaku ym. tarpeet meillä muuttuvat viimeistään vanhetessa. Riittää kun vaalimme tätä hienoa tanssikulttuuriamme.
Kyllä niitä nuoria vaan käy lavoilla. Varjokuva Kyösteineen enempi liikuttaa iäkkäämpää pariskuntaa, mutta Hurma, Taikakuu, Sinitaivas ja Neljänsuora vetävät kiitettävästi nuorta porukkaa lavoille ainakin Varsinaisessa Suomessa, Pirkanmaalla sekä Uudella maalla.
Höpö höpö!
Nuorten lajina markkinoidussa West Coast Swingissäkin joudutaan jo järjestämään Jack'n'Jill-kisoja senioreille (50 ). Musiikissa vika ei ainakaan tuossa ole.
Siis tämän ajan tanssilavojen seniorit olivat nuoria silloin kun lavoilla kävi kymmeniä tuhansia ihmisiä, tällä hetkellä lavoilla käy 1/10 siitä. Niin että paljonkohan lavoille jää tulevaisuudessa?
Pikkuisännät hakevat sitten tyyliin ihan tosissaan puolisoa naama nurinperin kun niin totista touhua.
Ymmärrät kai että ikäluokat ovat aikas paljon pienemmät tänäpäivänä, ei ole vertailukelpoista sun faktas..
Ei ikäluokat ole kymmenenteen osaan pudonneet. Porukat ei vaan enää käy tansseissa, varsinkaan nuoret
Kyösti jättää sanomatta että myös osa perinteisestä suomalaisesta tanssimusiikista ja musiikkiin kytkeytyvistä tanssilajeista olisi syytä kuopata mikäli lavoille halutaan uutta yleisöä.
Humppa sekä musiikkina että tanssilajina tulisi ensimmäisenä poistaa. Musiikkina rappeutunutta, ala- arvoista ja liikkumisena rujoa.
Bugg tanssina trendikäs kunhan tanssitaan ruotsalaisittain ( erit. viejät) ja musiikiksi valitaan ruotsalaiset tuotannot tai anglosaksinen nelitahtinen rock- country. Suomalaiset bugg- musiikki tekeleet a la Pekkaniskan poikien bugit pois.
Suomalainen tango musiikkina voi jäädä mutta suomalainen tango tanssina tulisi korvata argentiinalaisella. Erityisesti tulisi poistaa ns pohjalainen tangotyyli missä perse pitkällä, selkä kaaressa ja päät yhdessä hiiviskellään pitkin lattiaa. Rahvaanomainen degeneroitunut hikinen tapa liikkua mikä aiheuttaa nuorissa lähinnä hilpeyttä ja myötähäpeää.
Kaikki persjalkaset ja itäisiä rotu- ja kasvopiirteitä omaavat pois lavoilta. Ylipäänsä kaikki rujot ihmiset joiden kasvojen ja vartalon mittasuhteet eivät täytä keski- ja länsieurooppalaista keskiarvoa pois lavoilta. Sopusuhtaisia, pitkäraajaisia ja pitkäkalloisia tilalle.
Mutta eihän Suomessa ole ulkomaalaisia lukuunottamatta kuin paksukalloisia! Eikä pitkällä kallolla tee mitään: kallon sisälmykset ovat tärkeämmät.
Argenttiinalainen tango päättyisi tanssilavoilla kyyneliin muutoinkin kuin argenttiinalaisen tangon sanoituksissa: ilman argenttinalaista tangoakin on tanssimellakka ollut tanssipaikalla hyvin lähellä, kun joku on jäänyt muitten eteen ottamaan hapaneeroa tai muuten vaan kuhnimaan.
Argentiinassakin argenttiinalainen tango on marginaalilaji, jota harrastavat eivät kuhnimiselleen jalkapallostadionin kokoista parkettia tarvitse, koska kuhnijoita on niin vähän, ettei heistä ole kenellekään haittaa argenttiinalaisen tangokapakankaan pikkuruisella parketilla.
Vähän samoilla linjoilla mutta uskon että muutos tapahtuu itsestään. Esimerkiksi humppa on helppo tanssia buggina, niin minä nykyään aina teen.
Bugg on todella hauska laji, ja uskon, että Nordic Dance Cup -tyyppistä buggia tullaan nuorten osalta näkemään https://www.youtube.com/watch?v=kPkNNK6SVik
Ei kaikki kävelytanssi ole buggia. Kyllä humppamusiikkiin tanssittu kävelytanssi on humppaa - johan musiikkikin sen määrittää. Ja myös se yleistynyt tapa tanssia paikallaan kädenalikuvioita humppamusiikkiin on humppaa vaikka sitä jotkut hustleksikin nimittää. Kädenalihumppa on kuvaava ja hyvä nimitys kädenalikuvioin tanssitulle humpalle, buggia SE EI OLE.
Ainakin tuon videon perusteella bugg on suoraan jenkkilästä lainattu hustle. Jos toi on nykyinen tyyli niin silloin bugg on sama tanssi kuin kansainvälinen hustle.
Ulkomailla konserteissa ja festareilla on usein esiintymislavan tuntumassa, yleensä sivulla tanssilattia. Olisikohan Suomessakin aika kokeilla tanssimahdollisuuksien järjestämistä konsertteihin ja festareille. Ainakin swing-, blues-, rock-, rockabilly-, rock 'n' roll-, jazz-, country- bandien konserteissa myös tanssitaan yleisesti. Miksi ei Suomessa, kuin joskus poikkeustapauksissa.