Kolmioita laskettu

Suomessa on kautta viime vuosikymmenten menty petoasioissa perse edellä puuhun. Kaikkia petoja pitää saada paljon ja suurinosa rauhoitetaan kokonaan kun taas petojen verottamaa riistaa sitten ihmetellään mihinkä ne katoaa. Silloin kun petoelukoista ei ollut tietoakaan ja osasta maksettiin tapporahaakin oli suomessa mitä parhain metsäkana sekä vesilintu kanta hirvistä puhumatta. Nyt elätetään vain petoja niiden ruuan kustannuksella ja metsästäjä organisaatioiden lampaat ihmettelevät kuinka metsästys vaikuttaa niin paljon kaikkeen. Eiköhän sekin kerro jotain kun 80-90 luvulla et nähny syksyssä lainkaan kanahaukkoja ja jos joskus näit oli se oikein ihmetyksen aihe. Nyt jokatoisella teeren kuvastus reissulla vähintään iskee kanahaukka teerenkuvaan kiinni. Samoin ilveksen kanssa. Samaisina vuosikymmeninä piti oikein kauaskin lähtee ilveksen jälkeä ihmettelemään kun joku ilmoitti nähneensä. Nyt kun haet ajokoiralle jäniksen jälkiä näkyy enimmäkseen ilveksen jälkijonoja ja polkuja jokapaikassa. Pedot huipussaan ja syömäriista minimissä. Jokainen päätelkööt missä vika.

Täällä härmålandissa taitaa petoasioissa vallita samat systeemit, kuin russlandiassa. Meinaan tässä joku vuosi sitten, kun russian ministerit laukkauttivat susen tapporahan, niin susenmehtuu loppui kertalinttuulla. Vaan sitten kun mm. Karjalan alueella susikanta kasvoi räjähysmäisesti ja peurat sekä pienriista, (lähinnä lintukannat). syötiin sukupuuton partaalle, niin jo vain ministerit havahtuivat ja päättivät uuelleen asettaa susille tapporahasysteemin käytäntöön. Susen tapporaha on 4000 ruplaa, n. 50 euroa/susi.
Ja nyt Karjalan salomailla esim. peurakanta ja metsäkanalintukannat ovat alkaneet elpyä. Ei niitä ehkä vielä aivan jokaisen kyysenkäkkyrän tai räkämännyn oksalla istu, mutta elpyvät kuitenkin.

Olen kysynyt aivan asiallisesti susikannan kasvun vaikutuksista riistakantoihin, mutta kun riistantutkimuslaitoksilla aivan yleisesti on kielteinen suhtautuminen mahdollisiin petokannan lisääntymisen vaikutuksiin riistan hävikeissä, niin vastaus on tällainen stantardi vastaus: Että olevinaan kylymät kesät ja halla vie munat ja kuoriutuneet poikueet. Ja ettei varsinkaan esim. susikannan kasvu yms. pedot vaikuta asiaan.
On se vaan kumma asia, ettei täälä härmåandissa vaikuta, vaikka esim. naapurissa vaikuttaa.

Niitä lintuja ei enää riitä Lapin selkosille, kun kannat ovat vähentyneet keski- ja etelä-suomessakin. Asiantuntijat sanovat, että kylmä kesä verottaa metsäkanalintujen poikastuotantoa. Mutta lämpimistä keleistä ei samassa hengenvedossa ole tullut mainintaa, jos ne säätilat nyt jollakin tavalla vaikuttaa pesimisiin ja poikueisiin.

Pienpetokannat ja petolinnut kuriin, niin jo vain metsäkanalinnut vapaasti lentelee ja jäniksen poijat hyppelee jokaisen luonnossa liikkuvan iloksi.

Kanalintukadon ja mahd rajoitusten takiahan ne nosti lupien hintojakin. Jollainhan se on kompensoitava mahdollinen metsästäjä kato tai rauhoitukset. Eikä varmasti hinnat alene koskaan kuten ei muukaan suomessa. Sähkönsiirtoja korotetaan jatkuvasti muka maakaapeloinnin kustannusten kattamiseksi. Kattokaa vaan kun viimeisetkin linjat on maan alla niin hinnat nousee vaikka ei tarvi enään maahanlaittoja kustantaa. Kaikki täällä perustuu tyhmien kusetukseen.

Elähän hättäele torrakkos myynnin kansa. Eläkä hättäele aenakkaa metästykses lopettamisessa. Se pittää katella muita elläinpopulaatioita, jos metsäkanalintuja ei suurissa parvissa lentele tai istuksi puissa oksat notkuen.

Onhan monilla aluveilla ylisuureksi paisunu hirvikanta. Metänomistajat ovat vain mielissään, kun joku kaataa rumauttaa muutaman hirven taimikoitaan tuhoamasta.
Ja kuulostaahan nuita susiahi juoksentelevan immeisten ilimoilla ja hättyyttelevän itekunnii koiria ja elinkeinonharjoittajan lihakarjaa ja lehmiä ja lampaita. Jotta ee kun vuan susia kenttään ja nahkat nahkurin orsille parkittavaksi ja siitä sitte pukuompelijalle, nii eepä ihtiä ja vaemmoa ja penskoja palele pakkasilla. Ja kun viriili metästäjä kerkiää lahata kymmeniä susia vuosittain, nii jo vain siitä tolokku roti löytyy susien aiheuttamiin ongelmiin.
Nii. Ja onhan niitä muitahi haitallisia elukoita, jotka uhkaavat metsäkanalintujen poikastuotantoa. Esim. kettu, supikoira, minkki, yms. Ja saattaahan se villisikakin syyä märsytä metsäkanalinnun munat ja poikasetki, kun kohalle osuu. Sikahan on kaikkiruokainen.
Van sitä villisikaa ei kyllä parane millään viispilikkuseiskalla ampua. Vaikka olisi ns. hyvä osuma, niin luodin teho ei riitä villisian tappoon, van se usseimmiten osumasta suuttuu. Ja sitte on, niinku savolaeset sannoo, ne vitsit vähissä eekä naarata. Villisialle pittää olla vähintään seittemän millinen, jotta se kertalinttuulla kellistyy..

Justiinsa nuin, jotta tyhjän saapi pyytämätäkki..

En ole meinaan maksanu vielä tään 2019 pyyntikauen metästyslupamaksuva. Ja kun olen seurannu noita kolmio-, yms. laskelmia, niin tuo lupamaksu on vielä harkinnassa..

Ja vaikka sitä rahhaa mennee turhempaankin, niin se vajaat neljäkymppiä tuntuu kyllä turhalta kulungilta, ellei tule lähettyä metille. Van tietenkin jos maksettu kortti on valamiina lompsassa, niin eipä tarte siitä luvan puuttumisesta ennee rupista, jos joku päivä kuitenkin tullee lähettyä..

Ettäkö ennätyskorkeat lintukannat. Ja sen seurauksena metsästysaikoja pidennettiin monilla paikkakunnilla joulukuun loppuun saakka. Van mitenkähän tuollainen örveltäminen mahtaa vaikuttaa seuraavaan 2020 metsästyskauteen, kun lehtien pudottua puun latvasta on helppo lasautella lintuja aivan könttähintaan..