En tiedä kun et kerro.
Oletko hänen kanssaan onnellinen
Kysymyssinulle_
22511
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
En ole.
Miksi sitten vaikutat siltä?
Kulissia. Kaipaan jotain minkä kadotin.
En ole..
Olen onnellinen ja kiitollinen hänestä. En voisi enään koskaan häntä loukata. Olen sen nyt oppinut. Paha olo on edelleen siitä kun sotkin asiani lähes täysin. Toisaalta tuo juttu auttoi näkemään mitä haluan. En enään koskaan halua rakkaintani menettää koska se oli niin lähellä.
Miksi olet ikävä-palstalla?
Vastasin kysymykseen jota kysyttiin. Ei sen ihmeempää! Ei tämä niin ikävää ole!
Miksi sinä? Eksyin kerran tänne vahingossa ja ymmärsin, että täällä oli
muutama tuttukin:) Ei se minulle kuulu toisten tekemiset.
No rakastathan minä kuplaani, enkä muusta tiedä kun en ole sen ulkopuoliseen maailmaan tutustunut.
Kysymys on kokonaisuudesta eikä pelkästään onnellisuudesta. Mitä se sitten pitää sisällään, onkin jo toinen juttu...kukaan
tervejärkinen ei ala omia asioitaan julkisesti puimaan täällä.
kukaan ääliö ei nimimerkin "enainakaanminänainen" takaa voi kuvitellakaan että tunnistaisi joku. anonyyminä ei voi puhua mutta naamallaan töissä voi louskuttaa leukojaan elämästään ja somessa tai baarissa myöskin siis omalla nimellään ja naamallaan????
Nyt olen nimetön, naamaton ja se onkin yhtäkkiä ihan kamalaa kertoa elmästään siis niinku ilman henkilöllisyyttä!!!! Siis ihan kauheeta kyllähän sitä nyt vähinkään oma naama pitää olla näkyvissä kun asioitaan levitellään kylillä!
Juu tuota logiikkaa minäkään en ihan ymmärrä. :D
se on niin ikävä tyyppi.
tutusta ja turvallisesta on vaikea luopua. Onhan meillä riitamme, mutta suht perusonnnellisia ollaan.
Minä en oo onnellinen. Tyhmyyteni takia menetin hänet joten en aio olla onnellinen enää ikinä.
En ole onnetonkaan. Ei toki enää mitään alkuhuumaa näiden vuosien jälkeen.
Tosinaan olen ja toisinaan en, en tiedä. Ehkä vaaka kallistuu ennemmän tuonne "onneton" puolelle koska eräs pyörii jatkuvasti mielessä.
Sellaistahan se eroaminen on, se oman aikansa ottaa jokaiselta.
Itse olen aina ollut yksin eron jälkeen, koska ei se uusi ihastus tai ihminen ole se ratkaisu siihen, että pääsisi irti entisestä, vaan niiden omien tunteiden käsittely ja läpikäyminen, jotta eheytyisi ihmisenä ja olisi todella valmis uuteen suhteeseen. Rikkinäisenä ei ole sitä energiaa panostaa siihen uuteen, vaikka kuinka se toinen osapuoli sitä tahtoisi.
Hän on kunnon mies. Ihan kaikessa. Silti ikävöin toista.
Onko kysymys miehelle vai naiselle?
No naisena vastaan rehellisesti, että en elä ihmisen kanssa, jota rakastan. Silti elän elämääni, en kutsu sitä onnettomaksi. Mutta jos saisin elää sen miehen kanssa, jota rakastan, olisin superonnellinen. En kuitenkaan aio sotkea hänen hienoa elämäänsä ja suunnitelmiaan, joten näillä mennään.
Tuo on aitoa rakkautta sitä tiettyä miestä kohtaan, kun tahdot hänelle hyvää. Muista joskus kuitenkin kysyä siltää tietyltä, sillä tilanteet muuttuu ja ihmisten ajatukset elämän varrella. Ehkä joskus olette vielä superonnellisia yhdessä, kun elämä on täynnä yllätyksiä.
Mukavaa perjantaita.