Haluaisin parantaa veneeni luovimiskykyä kallistamalla mastoa lisää taaksepäin. Kuinka paljon raken tulisi olla luovimiskykyä ajatellen? Jokatapauksessa kokeilen nyt lisäkallistusta.
Veneessäni on perinteinen osatakila suorilla saalingeilla, barduunoilla ja pitkällä vapaalla topilla. Olen huomannut, että osatakilaisissa luokkaveneissä maston ovat sangen paljon kallistettuja esimerkiksi H-vene, Albin Express, Melges 24, X-99, jne.
Avotuuliin spinnulla vene kulkee hyvin, mutta luovilla on tahmea.
Veneessäni on perinteinen osatakila suorilla saalingeilla, barduunoilla ja pitkällä vapaalla topilla. Olen huomannut, että osatakilaisissa luokkaveneissä maston ovat sangen paljon kallistettuja esimerkiksi H-vene, Albin Express, Melges 24, X-99, jne.
Avotuuliin spinnulla vene kulkee hyvin, mutta luovilla on tahmea.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Mahdotonta sanoa paljonko on paljon tai liian paljon. Jos näet jossain samalla venetyypillä kilpailevan veneen niin kysy ja/tai katso mallia. Täältäkin saatat saada vinkkiä jos kerrot venetyypin. Suorilla saalingeilla varustetussa veneessä kokeileminen on onneksi helppoa. Rohkeasti vaan kokeilemaan.
Nimimerkin+perusteella+kyse+on+tästä+veneestä:+http://www.sailguide.com/batfakta/1256
Luulisin, että homma menee paljolta niin, että mitä matalampi osatakila sitä suurempi rake. Nykyisin yleisessä 9/10-19/20 osatakilassa rakea on varin maltillisesti (n. 2 astetta tyypillisesti). Suurimmat raket taas ovat jollissa ja perinteisissä luokkaveneissä, joissa osatakilat ovat yleensä 3/4:n paikkeilla eli matalampia kuin IOR-veneissä tai muissa 70- ja 80-luvun veneissä. Aika monessa näissä sitten nostetaan masto pystyyn lenssille, jolla rakesta on vain haittaa.
Rakella haetaan sekä optimaalista purjeiden "hyötysuhdetta" että sopivaa peräsinpainetta. Tässäkin taitaa mennä niin, että matalalla osatakilalla raken lisääminen ei välttämättä muuta peräsinpainetta, koska purjepinnan siirtyminen taakse kompensoituu muutoksilla virtauskenttään. Rake on aina kompromissi kryssin ja lenssin välillä ellei mastoa voi nostaa pystyyn.
Aika paljon asiasta täällä: http://cdn2.hubspot.net/hub/209338/file-31401493-pdf/docs/wb-news05.pdf?t=1470324037898
Varmaan muissakin WB-Newseissä.
Kaipa tuo nimimerkki jo paljastaa venetyypin, joka on Suomessa niin harvinainen, että juuri sille tuskin löytyy tietoa.
WB-sailsin+470-jollan+mallilla+tekemissä+tuulitunnelikokeissa+rakea+lisäämällä+venettä+tuuleen+kääntävä+momentti+pieneni+jopa+25+%:
Itse+lähtisin+liikkeelle+50-60cm+4%,+siis+vesiämpäri+tms.+roikkumaan+ison+falliin+ja+siitä+rauhoitettu+mitta+mastolle.+Itse+olen+pähkäillyt+kahden+eri+ostamani+veneen+kanssa+alkuvaiheessa+saman+ongelman+kanssa,+ja+molemmilla+kerroilla+on+rakea+lisätty+edellisen+omistajan+säätöihin+verrattuna,+ja+tulosta+on+tullut.+Samoin+olen+lisännyt+vanttien+kireyttä,+kun+molemmissa+veneissä+on+ollut+taaksepäin+suunnatut+saalingit,+osatakila+ehkä+7/8,+ja+toisessa+lisäksi+barduunat+joilla+kryssi+parani+oleellisesti.
Joissain kilpaveneissä rake "otetaan" lenssille pois vetämällä mastoa ylimääräisellä fallilla reilusti eteenpäin siten että keulastaagi on aivan löysä.
Erästä+X-99+(ehkä+Suomen+nopein),+kun+valokuvasta+mittaa,+niin+päätyy,+että+meidän+veneessä+se+vastaa+noin+2+metriä+rakea.+Mutta+kokeilen+hiukan+maltillisemmin+n.+1.4+metriä,+etustaagiin+jatkoa+n.15+cm.
Tarkoitatko+nyt+rakea+purjehdittaessa+(barduunat,+hekki+tai+ison+skuutti+kireällä)+vai+levossa+(mahdollisesti+jopa+vantit+löysällä)?+Noissa+on+helposti+varsin+merkittävä+ero.+Esimerkiksi+tässä+on+X-99:n+trimmiohjeita:+http://www.xtreme-sailing.com/download/download-x-99/
Luovikisassa hankalassa aallokossa ja loppua kohden heikkenevässä tuulessa jäätiin X-99:stä aika paljon ja A40:stä vielä enemmän. Pienemmistä veneistä paremmin tulivat Siesta ja SW30. Muut pysyivät kuitenkin takana. Yhden startin perusteella ei varmaan huonontunut, mutta aivan mullistava ei parannus ollut. Odotamme uusia testitilaisuuksia ja virittely...
Muuten sailguiden vene, mutta pinnalla, kuten kaikki yhtä yksilöä lukuunottamatta.
Puhuin vesisangolla mastolta mittaamisesta, 1.4 metriä. Etustaagi suora, muttei kiristetty. Vieressä olleeseen H-veneeseen nähden rake on vielä pienempi. Jokin on nyt Joakim väärin, kun on X-99:n rake meitä enemmän. Mutta käväsen mittaamassa tuon mitan lähipäivinä.
Voihan tuo X-99 trimmiohje olla erilainen kuin vertaamasi veneen ja siinäkin epävarmuutena on ainakin mittauspiste keulassa. En muista millainen hela siellä on. Ohjehan puhui rikipultin keskelle mittaamisesta.
Ja huomaa tosiaan, että tuo on keulakolmion keskimääräinen rake. Vapaa toppi voi olla merkittävästi enemmän takaviisto ja lisätä huomattavasti sieltä mitattavaa rakea.
Kai tuolla nyt Siestan ja SW30 vauhdissa pitäisi helposti pysyä? Vai puhutko tasoituksista?
Tasoitetuista puhuin, suorassa ajassa pienet toki takana.
rakella säädetään pääsääntöisesti purjeiden välistä solaa, joka vaikuttaa sluuppirikissä erityisesti kokonaisvoimaan. Periaate on esim. nepassa, että mastoa kallistetaan taakse kovemmassa tuulessa
http://www.tuningguides.northsails.com/tuningguides/TuningGuides/TuningGuides470/tabid/9205/Default.aspx
jolloin sola aukeaa, voima vähenee ja isoa voi slepata enemmän.
Sama periaate pätee myös köliveneisiin, mutta eri tyyppisistä rikeistä johtuen säätäminen suoritetaan eri tavalla. Tässä hauska artikkeli asiasta dynamic vs. static rake
http://www.getwetsailing.com/mastrakeandrigsetup/
Periaatteessa optimaalista olisi säätää rakea tuulen voimakkuuden mukaan kuten useissa kevytveneissä tehdään. En ole samaa mieltä artikkelin kanssa balanssin suhteen, koska eräissä tapauksissa raken lisääminen voi tosiaan vähentää peräsinpainetta vrt. WB-sailsin artikkeli - mutta tämä selviää tapauskohtaisesti trial&errorilla. Ja muutenkin ristiriitaisesti pinnapainetta halutaan yleensä lisää kevyeen keliin, jos esim. kevytveneessä on kippaava köli voi sen säätää max. eteen.
Lenssillä tosiaan vastaavasti rake eteenpäin, Scampi näyttää esimerkkiä
http://www.gransegel.com/News/skotpunkten2.html
ask Ullman, no vertical flow, no go:
http://sailinganarchy.com/2013/10/31/ask-and-yo-shall-receive/
Hyvin monessa lähteessä raken lisäämisen väitetään lisäävän pinnapainetta. Yleensä aina perusteluna on purjealan siirtyminen taaksepäin. Tämä on "helppo" selitys, joka ei välttämättä pidä paikkaansa sluuppirikissä ollenkaan. Vaikka maston huippu siirtyykin taakspäin rakea lisättäessä veneen koosta riippuen jopa kymmeniä senttejä, siirtyy purjealan painopiste taaksepäin paljon vähemmän (alle kolmanneksen topin siirtymästä). Suurempi vaikutus tuleekin esim. solan muutoksesta yms, ja kokonaisvaikutus voikin olla päinvastainen.
Kaksipurjeisissa jollissa rakea lisätään pääsääntöisesti kun tuuli nousee. Tähän lienee pääosin syynä se, että kovemmalla kelillä isopurjetta trimmataan mastoa taivuttamalla latteammaksi, kun taas keulapurjeen muotoa ei juurikaan voida latistaa. Näin purjevoima siirtyy kovemmassa tuulessa enemmän keulapurjeelle ja siten eteenpäin. Koska jollia purjehditaan pääsääntöisesti pystyssä vakio kallistuksella, ei kallistus vaikuta lainkaan balanssiin. Näin isopurjeen latistamisesta aiheutuvaa painopisteen eteenpäin siirtymistä voidaan kompensoidaan oikeastaan vain rakea lisäämällä. Pysty masto ei
Köliveneissä, joissa kallistus vaihtelee kelin mukaan vaikuttaa kallistus oleellisesti balanssiin ja paljon enemmän kuin raken muuttaminen. Suurempi kallistus lisää peräsinpainetta. Tällöin isopurjeen latistaminen toimii automaattisesti oikein, koska isoa latistettaessa purjeiden kokonaisvoima siirtyy eteenpäin kompensoiden suurempaa kallistusta.
Mikäli purjeet trimmataan raken muutoksesta huolimatta samaan muotoon (kiertymä ja pussikkuus) siirtyy purjevoiman paikka aika lailla geometrisesti maston mukana. Purjeissa voima jakautuu muodosta riippuen huomattavastikin ylemmäs kuin "kolmion" geometrinen painopiste. Solan muoto muuttu raken vaikutuksesta eniten niissä veneissä, joissa fokan etuliikki on selvästi lyhyempi kuin etustaagi. Näitä on useimissa vanhemissa jollaluokissa. Uudemmissa köliveneissä näin on hyvin harvoin, koska säännöt ovat pääosin suosineet täysimittaista etuliikkiä. Raken vaikutus solan muotoon on tällöin hyvin minimaalista.