KT-asunno arvo rempatussa ja eirempatussa yhtiössä

Kävin katsomassa paria yksiötä, jotka sijaitsee samalla alueella ja lähes samanlaisissa kerrostaloissa. Eri taloyhtiöt mutta sama firma rakentanut samaan aikaan. Erona yhtiöissä on se, että toisessa on rempattu aktiivisesti ja yhtiöllä eli osaketta päälle on otettu raskaat velat, rahoitusvastiketta noin 40%. Myös toisessa yhtiössä on tehty remppaa mutta paljon maltillisemmin ja tarpeen mukaan. Rahoitusvastiketta noin 5%. Molemmissa putkiremppavaihe edessä (10-20 v sisällä).

Huoneistot ovat vastaavassa kunnossa, molemmissa ph-rempat tehty hiljakkoin. Kokonaishinnassa ei ole isoa eroa.

Miten tämä näin voi olla? Eikö nuo isot ja kalliit remontit vaikuta rempatun yhtiön asuntojen hintaa nostavasti? Sen tiedän, että jatkossa tähän remppaamattomaan yhtiöön tulee pari aika hintavaa rempaa jossain vaiheessa jotka on rempattuun yhtiöön jo tehty. Rempatussa on tosin perusvastikekin reilusti korkeampi mikä tietysti varmnaan vaikuttaa kokonaishintaan, mutta sillekin on selityksenä, että perusvastikkeellakin tehdään kokoajan pienempiä remppoja, muut kulut samaa luokkaa.

Tulee väkisinkin mieleen kannattaako remontoida, ennakoida remppoja ja millä volyymillä. Mielestäni tämä vähemmän rempannut yhtiö on toiminut järkevämmin osakkaiden omaisuuden arvon säilymisen kannalta: Kokonaishinta - rahoitusvastike = asunnon arvo. Luultavasti tässä reilusti remontoidussa yhtiössä on maksettu kovempia vastikkeita kopko ajan enemmän. Jos senkin vielä huomioi voi olla, että osakkaan koko alkuperäinen investointi on mennyt remontteihin.
585
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Kyllä se niin on että varsinkin nykyoloissa pitäisi tarkkaan harkita sitä minkälaisia remontteja kannattaa tehdä, eikä välttämättä aina yhtään ylimääräisiä remppoja ja ennen aikojaan niitä kannata tehdä. Ja tää siis koskee erityisesti näitä jo vanhempia kerrostaloja. Varmasti joitakin näistä taloista menee purkuunkin, ja silloin kannattaa vaan hyödyntää asuntoa käytössä niin kauan kuin sille kysyntää on eikä juoksevat hoitokulut ole liialliseksi kasvaneet.
Se vaan näissä taloyhtiöiden kokouksissa tahtoo mennä niin, että niiden mukaan mennään jotka kaikkein suurimpia törsäilyjä remontteihin ehdottelevat. Näitä sitten perustellaan omaisuuden arvon säilymisellä ja nousulla, mikä siis ei välttämättä suinkaan pidä paikkaansa ainakaan siinä mielessä kun osakkaiden olisi viisaampaa sijoittaa varansa enemmin johonkin muualle kuin mitä sen vanhan talonsa isoihin hintaviin remppoihin.

Äänestä

Ehkä nykyisten osakkaiden rahankäytön kannalta remonttien lykkääminen on ollut järkevää. Se toinen talo on kuitenkin nyt paremmassa kunnossa ja siihen on tulossa vähemmän remonttia lähiaikoina. Jos asuntojen hinnat ovat yhtiöissä samat eikä vastikkeen ero riitä selittäjäksi, hinnoittelussa on virhe, jota tarkka ostaja voi käyttää hyväkseen.

Ainakin minä ostaisin samalla hinnalla mieluummin siitä toisesta, enemmän korjatusta talosta. Siinä nimittäin asuu seuraavat 30 vuotta halvemmalla. Menneisyys ei ostajaa hyödytä.

Äänestä

Kun ympärillä olevia taloja remontoidaan ja niistä sen jälkeen pyydetään korkeampaa hintaa, myös remonttipommien hinnat nousevat. Koska yleinen hintataso.

Kiva juttu remonttipommien myyjille, jotka saavat ansiotonta arvonnousua.

Vähemmän kiva typeryksille, jotka eivät ota talon kunnosta selvää. Pahimmillaanhan se ostettava kämppä voi olla remontoitu, kylpyhuonetta myöten, mutta talon korjauksista tulee silti pitkä penni maksettavaksi saattaa se juuri rempattu kylppärikin räjähtää...

Milloinkaan, ikinä, koskaan ei pidä uskoa välittäjän sössötyksiä siitä, miten "remontissa vain uudet putket liitetään valmiiksi tehtyihin".

Toisaalta, on moraalisesti väärin antaa typerysten pitää rahansa!

Äänestä
  • Itse katson tarkkaan, mitä remppoja on tehty ja mitä on tulossa. Issari ei kerro valttämättä mitään tulossa olevista, vaan ne pitää muuten selvittää. Ja ihan varmasti kiinnostaa enemmän se, jossa on niitä remppoja jo tehty. Remonttipommin myyjälle kannattaa selvittää mistä on kyse, ja tehdä tarjous jossa se on huomioitu. Jos sitten on kiinnostunut siitä...

    Äänestä

  • Olenpa käynyt sellaisissakin taloyhtiöissä, joissa on muutaman vuoden sisällä tehty kylppäriremppoja useampaan huoneistoon, ja sen jälkeen alettu suunnittelemaan täydellistä lvis-remppaa. Ainakin itse kannatan päinvastaista järjestystä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


ZimBeam kirjoitti:

Kävin katsomassa paria yksiötä, jotka sijaitsee samalla alueella ja lähes samanlaisissa kerrostaloissa. Eri taloyhtiöt mutta sama firma rakentanut samaan aikaan. Erona yhtiöissä on se, että toisessa on rempattu aktiivisesti ja yhtiöllä eli osaketta päälle on otettu raskaat velat, rahoitusvastiketta noin 40%. Myös toisessa yhtiössä on tehty remppaa mutta paljon maltillisemmin ja tarpeen mukaan. Rahoitusvastiketta noin 5%. Molemmissa putkiremppavaihe edessä (10-20 v sisällä).

Huoneistot ovat vastaavassa kunnossa, molemmissa ph-rempat tehty hiljakkoin. Kokonaishinnassa ei ole isoa eroa.

Miten tämä näin voi olla? Eikö nuo isot ja kalliit remontit vaikuta rempatun yhtiön asuntojen hintaa nostavasti? Sen tiedän, että jatkossa tähän remppaamattomaan yhtiöön tulee pari aika hintavaa rempaa jossain vaiheessa jotka on rempattuun yhtiöön jo tehty. Rempatussa on tosin perusvastikekin reilusti korkeampi mikä tietysti varmnaan vaikuttaa kokonaishintaan, mutta sillekin on selityksenä, että perusvastikkeellakin tehdään kokoajan pienempiä remppoja, muut kulut samaa luokkaa.

Tulee väkisinkin mieleen kannattaako remontoida, ennakoida remppoja ja millä volyymillä. Mielestäni tämä vähemmän rempannut yhtiö on toiminut järkevämmin osakkaiden omaisuuden arvon säilymisen kannalta: Kokonaishinta - rahoitusvastike = asunnon arvo. Luultavasti tässä reilusti remontoidussa yhtiössä on maksettu kovempia vastikkeita kopko ajan enemmän. Jos senkin vielä huomioi voi olla, että osakkaan koko alkuperäinen investointi on mennyt remontteihin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu