Yhdistän ruuan rakkauteen

Noloa

Kauhean häpeällisiä tunteita mulla ruokaa kohtaan. Olen lapsuudesta tai ties mistä kehittänyt sellaisen päähänpinttymän, että jos esim. kyläillessä mulle tarjoillaan herkkuja, olen odotettu ja mieluisa vieras. Jos taas ei, asia päin vastoin. Loukkaannun verisesti (sitä kellekään näyttämättä) jos vaikka vieraillessani toisessa kaupungissa ystävän luona hän ehdottaa, että mennään jonnekin ulos syömään. Tulee olo että no kiitos vaan, maksoin tänne kalliit junaliput ja nyt pitää vielä itse ostaa omat ruokansa. Itse aina saadessani vieraita huolehdin siitä, että he saavat terveellistä ja herkullista kotiruokaa. Tämän jutun pointti on havainnollistaa, millainen symboliarvo mulle ruualla on. Ruuan antaminen on osoitus ystävyydestä ja välittämisestä. Tiedän että ihan sairasta. En koskaan kehtaisi myöntää tätä kellekään ääneen...

0

74

    Vastaukset

      Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

      Luetuimmat keskustelut

      1. Sedu Koskinen aikoo järjestää isot juhlat

        Näihin julkkiksiin ei näköjään päde mitkään lait tai korona tartu. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637821.html Kyllä esim. taviksen ylioppilas
        64
        4017
      2. Vapaavuorelle tuli kiire - Kaikki yleisötilaisuudet kielletään, mutta mites juottolat?

        Pelimies Vapaavuoren loppupeli Helsingin johdossa meni kimuraiseksi koronakriisin vuoksi. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000007637875.html "Vapaavuori
        Maailman menoa
        69
        2331