Tämä on oikeastaan ollut niin kummallinen matka itseen, etten ole vastaavaa ikinä kokenut. Ehkäpä tien päässä on vapaus.. Vapaus kuvitelmista ja turhista toiveista. Luulen, että se on tasapaino ja kaiken koetun ymmärtäminen oman kasvun valossa. Ikävä lakkaa ja jäljelle jää hyvä ja hyväksyvä mieli.
Sisäisesti uloskasvanut
RimpuiluLakkaa
6195
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tää vastaa ihan sitä mantraa jota kaikenmaailman ihmissuhdekouluttajat, hihhulit tai psykoterapeutit hokevat. Silti ihmisen ei anneta rauhassa oman tarpeen mukaan etsiä itseään ja omakuvaansa vaan siihen yritetään ohjeistaa ja ohjailla. Ei itsen etsimiseen voi sotkeutua muut ihmiset. Vaikka kuinka ammattilaisia olisivat. Tulee jos on tullakseen tai sit ei. Naurettavaa että joku uskoo tietävänsä toisen ihmisen loppupisteen mihin pitäisi pyrkiä. Ehkä se ihminen löytää pidemmälle kuin toinen osasi katsoakaan. Ehkä se oli jo lähtöviivalla maalin yli juossut.
Hyvin omakohtainen kommentti, ei aloittajalle. Oma kokemus matkasta jonka joku yritti omia.
Jos voi huonosti kaivatessaan niin eipä siinä montaa vaihtoehtoa ole.
Ei sitä itse voi huonosti välttämättä kaivatessaan. Joku vain haluaa estää kaipaamisen yrittämällä osoittaa sen aiheuttavan muka huonoja seurauksia. Tosi asiassa tuo osoittaja on se huono seuraus, ei se oikea kaivattu tai kaipuu.
Kyllä tosiasiat pitää hyväksyä. Täällä helposti kuvittelee vaikka mitä. Todellinen elämä kertoo sen, oliko hänellä tunteita vai ei. Kyllä se ihminen mun elämässä olisi ollut silloin kun se oli mahdollista tai ainakaan se tarina ei ois mennyt niin kuin se meni jos olisi tippaakaan minusta välittänyt
https://m.youtube.com/watch?v=SDJ_ALN_skw ___
Että tämmöisen kappaleen sitten tähän ajattelit..