Jos asetetaan ihastus yhteen ääripääähän ja rakkaus toiseen, ei voida osoittaa missä yksi muuttuu toiseksi. Rakkaudessa varmaan on enemmän kiintymystä, tai sitten ei! Ihastunut voi olla yhtä kiintynyt kuin pitkään naimisissa ollut.
Ihastuksella ja rakkaudella ei ole eroa
Rakkausonsuurinta
40404
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Kuule, ihastus ei kedtä kun pyhättömän viikon, rakkaus kestää kuolemaan saakka.
Totta tuo, nyt vasta tiedän, mitä rakkaus on. Tunne ei katoa mihinkään.
Miten niin rakkaus kestää kuolemaan saakka? Kuulun milleniaalien sukupolveen. En usko mihinkään pääministeri Kalevi Sorsan aikakaudella Seurasta luettuihin iskuluseisiin.
Ei se katoa.
Näin se menee, on ihan sama mitä minä ihmisenä teen, tulen rakastamaan viimeiseen hengenvetooni halusin tai en.
En olisi koskaan uskonut että tällaisia tunteita voi olla olemassa, niin kokonaisvaltaisia ja muuttumattomia. Jistain kirjoista niistä luin mutta ei sitä ymmärrä ennen kuin kokee.
Ihminen pieni, rakkaus suuri.
Eikä sillä ole mitään väliä saatko vastarakkautta tai et, tämä ylittää kaiken järkevyyden rajan.
Eipä ihme että ihminen meinaa tulla täysin hulluksi kun tällaista tapahtuu. Se tietää joka kokee.
Ei sitä kukaan usko ennekuin itse kokee.
Valitettavasti rakkaus on kuin löysä paska, sitä ei voi estää tulemasta. Jos sen voisi estää, se olisi tehty jo.
Kyllä niillä eroa on mulle ainakin. Rakkaus on tunne että voit tehdä tuon ihmisen eteen kaikkesi. Ihastus voi kasvaa rakkaudeksi, rakkaus harvemmin muuttuu ihastukseksi. Ei kai ne kuitenkaan ole toistensa ääripäitä.. no jokaisella on oma mielipiteensä ja maailmankatsomuksena.
Rakkaus on siis kuolemanvakava tunne? Olet koko ajan kuin helvetin tulessa? Jätetäänkö nyt tämä rakkausromaanien, romanttisten elokuvien ja viihdejulkaisujen luoma hevonpaska pois tästä keskustelusta?
Minä voisin sanoa että ensireaktio oli kauhistus, sitten ärtymys, vuosikausien kieltäminen, koko viheliäinen skaala alusta loppuun.
Olen samaa mieltä että tämä oli aika kaukana Hertta-sarjasta.
Järki oli sitä mieltä että kohde on väärä.
Kohde on ja pysyy varattuna, siksi se oli väärä.
Muuten varmaan sitten oikea.
Tuliko samalla ilmaistua se ärtymys kohteelle?
Ei, kiukuttelin tänne.
Toivottavasti ei osumut kohteeseen.
Ai toivottavasti? Oliko siihen mahdollisuus?
No en tiedä, välillä tuntuu että olisi, välillä että se ei ole mitenkään mahdollista.
Ovela stalkkeri saisi kyllä ne tiedot esiin . Jos viitsisi vaivautua?
Mulla on sellainen lääkitys että se tekee myös aika ajoin todellisuuden ja kuvittelun rajan hämäräksi. Ja sitten mielikuvitus sotkee lisää. En ole aina oikein kartalla vaikka välillä luulen että oon ihan fiksu ja järkevä.
Nyt on tuntunut välillä että onko se ihminen tullut tänne mutta sitten että ei vsrmaan oo tullut.
Täällä kummiskin on seuraa ja aika hauskoja ihmisiä.
Ok. Hienoa, hienoa.
Niin minustakin.
Uskoithan varmasti kaiken?
En uskonut mitään.
No se stalkkerihomma on minustakin aika epäuskottava juttu, mutta kyllä täällä muutkin valittaa että seurataan. Ja millä sinä muuten selität sen että tänne tulee koko ajan paljoa minun elämästä?
No mikäs sinun selitys sitten on?
No täällä on paljon ihmisiä jotka jossain vaiheessa tunnistivat.
Joo mutta ne ovat sellaisia juttuja jotka ovat minun sähköposteistani, ainakin osa.
Eihän niitä muuten voi tänne postailla jos ei ole niitä varastanut?
Sinä vastaat täsmälleen niin kuin hänkin vastaisi, sillä hän saa kaiken kaiveltua esiin.
Joku voi tietää sun elämästä muutenkin. Siis ne sun kaverit joita täällä mahdollisesti on.
Miten saa kaivettua?
Ja tämäkin on kuin samasta suusta.
En+tiedä.
Ja tuollaisen selityksen minä olen keksinyt. Eikö se muka ole järkevä?
Etusivulla jo yksinkertaisesti on parikymmentä seuraajaa, kaupallisia ja ei-kaupallisia. Aller on myynyt oikeudet seuraamiseen vaikka mille yrityksille. Ja mitähän lienevät nämä muut sitten.
Minä en uskaltanut koskaan valehdella hänelle irl, koska tiesin että se olisi turhaa. Harkitsin kyllä kerran.
Kerran sain hänet auttamaan minua ilman tarvetta, halusin vaan hänet lähelle. Typeräähän se oli ja sen hän tajusi välittömästi mutta oli liian hybä ihminen suuttumaan.
Ei ne minun sähköpostia kaivele ne firmat.
Ja jos alan uskoa että fb kaverit tänne postailee juttuja niin minustaham tulee täysin vainoharhainen. Jossain vaiheessa kyllä epäilin vaikka ketä.
En tiedä, joka tapauksessa rakkaus on syvä tunne, ja vaikket olisi täydellinen etkä erikoinen niin tunteet voivat olla hurjan suuria.
Muitakin kuin kaupallisia, mitähän lienevät.
Miksi yksittäisen ihmisen horinat kiinnostaisivat ketään? Se minua ihmetyttää, siksi se stalkkeriin törmääminen tuntuu aika epäuskottavalta.
Ai pujitko sinä tämän paikan seriffeistä, niistä jotka sensuroivat näitä jorinoita?
Ei ne facebookin keskusteluja voi napata nekään, vaikka täällä voisivatkin postia tunkia.
Sanopa se. Miksi tosiaan kiinnostaisivat. Mitä nyt ventovieraan ihmisen stalkkaamisesta stalkkeri saa.
Niin. Kai sen tajuaa. Onko siinä sitten suuttumista? Ei kai sentään.
Mitä olisit valehdellut? Hehehe :D
Joka tapauksessa oli selitys mikä hyvänsä niin minä yritän elää aina eteenpäin. Jos jostain asiasta ei saa selkoa niin olkoon sitten.
Ei pidä antaa ulkoisten asioiden vaikuttaa sisäisiin asioihin.
Mikäs sinua naurattaa?
Mimä olisin valehdellut että lukisin työajalla kirjaa vaikka pomo olisi paikalla. Mutta sitten hokasin että ei mene läpi.
Ei sitä liikaa kannata kuitenkaan miettiä.
Joo, ei. Ei asiat siitä muutu.
Tunteilla ole eroa.
On positiivisia ja negatiivisia.
Miten vaikuttaa, kuka ja mistä syystä, ainoastaan ja miltä niiden jälkeen tuntuu.
Toivotaan että hyvälle, rakkaudelliselle, vaikka elämässä kaikki putkeen aina menisi
Paras fiktio rakkaustarina https://www.youtube.com/watch?v=R4vkklf96jo