Nuori kirjailija etsii vastauksia ikä kysymykseen?

Ikä ei ole este, mutta on eri asia saada joku kustantaja julkaisemaan kirja. Voit joutua kirjoittamaan kirjan 5-10 kertaa uudesta ja uudestaan, tarjoamaan kymmenelle kustantajlle ja sitten lopulta onnistuu- jos onnistuu. itseltä meni 25 vuotta ekan kirjan julkaisuus, siis ekasta hylsystä painokoneelle pääsyyn. Saman tekstin eri versioita on 12 kpl tallessa. ja toista kirjaa tehnyt 10v, (eka hylystä, nyt painossa) joten kirjallisuus on kestävyyslaji. Onnea ja sitekyttä matkaan.

Ikä kiinnostaa lähinnä kypsyys mielessä; alle kolmekymppinen on julkaisseiden kirjailijoiden joukossa harvinaisuus.

Kirjoittajan nuoruus näkyy kerronnassa negatiivisessa mielessä. Ongelmakohtia on monia, tässä muutamia:
- osataan kenties kirjoittaa mutta ei osata kertoa tarinaa; ne ovat eri asioita
- ei paneuduta henkilöhahmoihin, jolloin henkilöistä tulee yksiulotteisia tai tylsiä
- näkökulmahenkilöä ei ole valittu kunnolla
- lauseissa on liian vähän merkitseviä sanoja ja liikaa täytehuttua
- kerrotaan auringonlaskuista ja säästä monta kappaletta, kun saman voisi tiivistää lauseeseen: Tihutti. ja jatkaa tarinaa.
- tarinassa ei ole syvyyttä ja monikulmaisuutta; on vain yksi juonen kaari eikä useita
- ensimmäistä lukua ei osata aloittaa keskeltä tarinaa
- tarinaa ei ole suunniteltu edeltä käsin vaan kirjoitetaan mitä mieleen juolahtaa
- jokaista lausetta ei ole mietitty ja korjattu yli kymmeneen kertaan
- liikaa toistoa, ei tiedetä milloin pitää toistaa (eli muistuttaa lukijaa)
- liian vähän kiinnostavia asioita ja mielikuvia
- kirjoitetaan puoliksi fanficciä eli kopioidaan kuuluisten teosten asiat ja kerrotaan ne tylsemmin ja ennalta-arvattavasti
- ei osata pohjustaa asioita tai pohjustetaan liian aikaisin ja liikaa
- kertomuksesta ei ole mietitty premissiä tai tiivistelmää
- tarinan kannalta vääriä asioita kuvaillaan liikaa; käytetään liikaa adverbejä ja adjektiiveja
- teksti vilisee kirjoitusvirheitä
- aloitetaan minäkertojana, siirrytään hänkertojaksi ja koukataan kaikkitietävään kertojaan
- näytä, älä kerro
- tarinassa ei käy selville mitä henkilöhahmot haluavat

Käsikirjoituksen saaminen julkaisukuntoon on sen verran pitkä projekti, että vaikka kustantamo ilmoittaisi tänään kiinnostuksestaan, ehtisit todennäköisesti täyttää 18 ennen kuin kirja olisi kaupoissa.

Ei julkaisemiselle tai kustannussopimukselle ole alaikärajaa.

Kustannussopimuksen allekirjoittaminen on kuitenkin sopimusoikeudellinen toimi, ja ikä vaikuttaa oikeustoimikelpoisuuteen. Esim. työsopimuksen voit allekirjoittaa itsenäisesti jo 15-vuotiaana. Kustantamolla en sijaan on oikeus vaatia myös huoltajasi kirjallinen suostumus kirjasi julkaisuun, jos et ole täysi-ikäinen. Kyse on sekä sinun että kustantajan oikeusturvasta. Se ratkaisee, minkä ikäinen olet kustannussopimusta allekirjoittaessasi, ei kirjan ilmestymisajankohta.

Moro Nuorikirjailija

Olet saanut täällä hyviä neuvoja, mutta siitäkin huolimatta heitän oman lusikkani soppaan. Oman esikoisteokseni kirjoittamisessa meni n. 5 vuotta, jota tein epäsäännöllisen säännöllisesti, viimeiset vuodet hyvinkin aktiivisesti. Tässä ajassa tarina, hahmot ja pitkälti koko paketti muutti jatkuvasti muotoaan sitä kirjoittaessani uudestaan ja uudestaan monia kertoja vain siksi, koska tarina sekä tekstin laatu ei tyydyttänyt itseäni. Useat hahmot karsiutuivat pois, juonen sivuhaarat muututivat toisiksi ja niin eteenpäin.

Ongelma esikoisteoksen kirjoittamisessa minulla oli se, että mitä enemmän kirjoitin ja pidemmälle kirjassani pääsin, sen paremmaksi jatkuvasti kehityin kirjoittamisessa. Tämän myötä uudemmat tekstit ja juonenkäänteet olivat paremmin muotoiltu ja kuvailtu, hahmot syvempiä, kuin alussa. Hyväksi kirjoittajaksi oppiminen onkin elinikäinen prosessi. Veikkaan, että monilla esikoiskirjailijoilla on sama ongelma, ja tämän vuoksi se ensimmäinen teos on kaikista vaikein.

Kun olet kirjoittanut tarinaasi aktiivisesti 8kk, ja _jos_ se ei mene kustantamoissa lävitse, niin jätä teos pöytälaatikkoon, haali kokemuksia ja ärsykkeitä maailmasta, lue mahdollisimman paljon, kehitä uusia tarinoita joiden kanssa painit ja palaa takaisin esikoiskirjan pariin hieman myöhemmin ja lue se lävitse uudella innolla. Voit mahdollisesti huomata tällöin paljon uusia asioita, joita työstää / parantaa.

Ja kustantamojen maailma on ihan oma lukunsa. Itse sain hyväksiä päätöksiä, suoria hylkyjä ja hylkyjä kehujen kanssa. Sopimukset oli otettu suoraan raiskauksen ABC - oppikirjaa, jotka tietysti itse hylkäsin. Tästä keskustellessani kirjailija ystäväni kanssa, hän löi oman kustantamon pystyyn, jonka kautta kirjat painatettiin ja nyt omaa teostani myydään meidän verkkokaupan lisäksi Prismassa, Ablibriksessä, Suomalaisessa ja niin eteenpäin.

http://yritykset.suomalainen.com/kaunokirjat/romaanit/pintasotilaat-sku-p9789529366040

Ja hänellä on itseasiassa kaikkien teoksien suhteen sellainen idealogia, että pääosa kirjan tuloista tulee jäädä kirjailijalle itselleen. Mielestäni varsin hyvä idealogia.

Tsemppiä paljon!
/ Danes

Ihan nappaava kansi tuossa teoksessa. Pani vaan ihmettelemään miksi romaanissa, jonka ymmärsin suomenkieliseksi, on englanninkielinen mainoslause?