Hei. Olen 27v nuori mies, ja olen tapaillut yhtä naista reilun kuukauden ja hän tuli nyt raskaaksi. Ehkäisy petti, ei siitä sen enempää. Vahinko sattui. Hän haluaisi sen ehkä pitää, mutta mä en ole valmis siihen lukuisista syistä. Olen siis kertonut oman mielipiteeni abortin suhteen. En halua kumminkaan naisen tuntevan tulevan painostetuksi, vaan haluan et tämän on täysin yhteinen päätös. Mitä teen?
Tulossa isäksi
whatcanido89
21216
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Olet siis tapaillut naista kuukauden?
Kuinka hyvin tunnet hänet?
Annat naisen synnyttää lapsen, et missään nimessä edes vihjaa abortista. Abortti on vakava rikos vaikka onkin Suomessa laillinen.
Noin lyhyellä seurustelulla tulee mieleen, että miten voit olla varma isyydestäsi, et tietenkään tunnusta lasta virallisesti, jos isyytesi ei ole varmaa.
Joo kuukauden. Ollaan oltu tosi tiiviisti yhteyksissä ja tekemisissä, joten tunnen kyl jo tässä vaiheessa tosi hyvin.
On se mun, se on varma juttu.
No, jos lapsi on sinun niin alat totutella isän rooliin, et sinä oikein muutakaan voi.
Sovitte sitten keskenänne onko huoltajuus vain tyttöystävälläsi vai teillä molemmilla.
Minä kuitenkin katson, että sinun tulee ottaa joku vastuu lapsestasi vähintäänkin se taloudellinen, jos et varsinaiseen isän rooliin pysty.
Joo kyllä mä vastuun otan, mihin sitten päädytäänkin. Ja olen kyllä hänen tukenaan kävi miten kävi.
Paskamainen tilanne. Oon samanikäinen kuin sä, enkä todellakaan voisi kuvitella hankkivani lasta kuukauden seurustelun jälkeen enkä varsinkaan, jos toinen osapuoli ei lasta halua. En ymmärrä tuollaisia naisia. Kuulostaa siltä, että nainen yrittää mahdollisesti sut pitää itsellään tuon lapsen avulla. Hetken nautinnosta aiheutuu nyt murhetta vuosikausiksi. Ei tossa voi muuta toiselle sanoa, kuin että et ole valmis isäksi, et ole varma haluatko edes olla kyseisen naisen kanssa ja että et halua luoda lapsia rikkoinaiseen perheeseen. Pitäisi miehilläkin olla joku oikeus lisääntyä tai olla lisääntymättä. Ei se voi yksin naisen päätettävissä olla.
Joo siis me ollaan molemmat taipumassa aborttiin, mutta toistaiseksi me ei olla siitä vielä täysin samaa mieltä. Kyse ei oo siitä, että hän pyrkii lapsen avulla pitää mut, vaan yksinkertaisesti moraalista, vaikeudesta hyväksyä aborttia. Lapsi on kumminkin nii hieno asia eikä itsestäänselvyys jokaiselle. Abortissa on myös pienet riskit tulevaisuudessa saada lapsia, kaiketi. Mä en ole siihen ite valmis nyt, mutta tulevaisuudessa haluan lapsia.
neuvonvoinantaa nimimerkille vastaan.
Että, jos lapsi on tullakseen se tulee eikä siinä vaiheessa voi tehdä muuta kuin ryhtyä vanhemmaksi tunsi itsensä valmiiksi tai ei.
En ymmärrä ajatusta, että lapsen syntymä toisi murhetta vuosikausiksi, muuttahan se varmasti suunitelmia ja joitain asioita täytyy ehkä lykätä ja asioita tarkastella toisesta näkökulmasta mutta normaali ihmisen elämänlaatu ei siitä heikkene.
Aborttia ei tosiaan ole kenelläkään oikeus tehdä vain siksi, että ehkäisy petti sellainen teko on murha.
On muuten väärin, että nainen saa halutessaan abortin vaikka lapsen isä vastustaisi sitä...siinäkin on kysymyksessä yhtälailla molempien vanhempien oikeus lapseensa.
En myöskään ymmärrä ajatustasi siitä, että naisen pitäisi tehdä abortti, jos mies ei halua lasta tai ainakin oletin sinun sitä tarkoittavan, jos lasta ei kertakaikkiaan voi pitää sen voin adoptoida pois, Suomestakin löytyy lukuisia pareja, jotka eivät keskenään voi saada lasta joten näistä lehtolapsista on sitten iloa heille.
Teille tulee sitten ero sen abortin jälkeen. Niin yleensä käy tuon tyyppisissä tilanteissa. Nainen kantaa loppuikänsä syyllisyyttä, että suostui tapattamaan oman lapsensa. :(
176:lle:
Kyllä me ollaan täysin avoimia, ja käydään kaikki mahdollisuudet läpi. Ja kyllä me tämä kestetään yhessä.
Itse en pidä aborttia murhana. Tiedän aika paljon tapauksia, joissa nuoret naiset ovat päättäneet pitää lapsen, vaikka miehet ovat heti alussa ilmoittaneet, etteivät lasta halua. Tottahan se on niin, että ken seksiin lähtee, niin vastuunsa kantaa. Hyvin moni nainen ei vain oikeasti ajattele asioita loppuun asti. On aika paljon helpompaa kasvattaa lapsi yhdessä puolison kanssa. Yh-äitiydestä on tehty jokin lähes tavoiteltava tilanne. En sano, että rikkinäisessä perheessä kasvaa saman tien kieroon. Ihan mukavia lapsia niistäkin tuntemistani tapauksista on tullut. En vain silti ymmärrä...
Itse joskus anoneena ja saaneena voin sanoa että ei ole mikään läpihuutojuttu naiselle....
Tiedän. Siksi tänne kirjoittelin. En tiiä, auttaako tää yhtään.
27 -vuotiaana et ole erityisen nuori hankkimaan lasta.. Nykyään lapset tehdään itsekkyyden tähden biologiaan nähden kovin myöhään: halutaan ensin "elää", nähdä maailmaa, bilettää ja hankkia ura. Lapsen saatua ei voi enää olka itsekäs ja joutuu ottamaan vastuuta muidenkin kuin itsensä tarpeista. Abortti on aina murha, ei ole oikein painosta toista moiseen.
Puhelimella näpyttäessä tuli muutama kirjoitusvirhe. Viesti silti sama.
Lapsi ei nyt sovi mun tilanteeseen mitenkää sitä tarkemmin analysoimatta miksi ei. En ole tässä painostamassa. Tunnen isoa syyllisyyttä itse siitä, mikäli päädymme aborttiin. Haluan vain, et me ollaan molemmat tästä täysin samaa mieltä teimme sit mitä tahansa.
"Lapsi ei nyt sovi mun tilanteeseen.." Minäminä-mantra on tämän aikauden syöpä. Onneksi vanhempasi eivät ajatelleet samalla tavoin. Puhutaan nyt ihmisen elämästä.
Joo, no sä nyt et pysty asialliseen kommenttiin ottaen huomioon erinäisiä asioita. Kapeakatseista. Ei mulla muuta sulle, vaihda keskustelua.
Lapsen saamiseen ei taida ikinä olla täysin valmis, mitä ja millainen se tilanne edes muka on.. siis oikeasti. 27v kundi on jo senikäinen et on jo mies oletettavasti ja ne poikailut toilaultu? siinä vaiheessa kun 2 ihmistä on valmiita seksiin vapaaehtoisesti,niin on jo valmis lisääntymään.
Ja minä en ikinä usko pettäneeseen ehkäisyyn :) ehkä eukko halusi lapsen ja sä olit loistava tilaisuus kun suostuit paljaalla vetelee ;D
Itelle käyny näin välillä ja ei haitannu itteeni..
Joo osittai totta. Asummeki eri paikkakunnilla joten tässä riittää haasteita yllinkyllin.
Päädyimme aborttiin, täysin yhteinen päätös, josta olemme molemmat täysin varmoja.
Se menikin kesken ennen kuin edes päädyimme aborttiin. Huhhuh, tää on rankkaa...!!