Et pidä minua itsesi tasoisena miehenä, mutta olet silti rakastunut. Sinulla on ristiriitaiset tunteet.
Sen takia sulla on niin vaikea päättää
Nytsentajusin
24675
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Niinkö, no oletko sitten s e n tasoinen mies?
Minkähänlainen olisi sitten tasoiseni? Älä vain sano että sun mielessäs jotakuinkin koiraan verrattava. Jos jotain sanot, sano järjellä, järkees luottaen.
Hän mies on ihan tasoiseni.
Perustele.
Ihastun tai pidän aina samantasoisista ihmisistä. Kartan liian erilaisia ihmisiä, joita en ymmärrä millään tasolla.
Et perustellut. Mitenkään. Miksi? Minkälaisia ovat ihmiset, joita ymmärrät? Joihin tunnet viehtymystä?
Ymmärrän samankaltaisia ihmisiä, viihdyn heidän kanssaan ja tunnistan sellaiset ihmiset, kun olen päässyt jotain puhumaan heidän kanssaan tai kuullut ja nähnyt heidät muiden kanssa. En riitele ihmisien kanssa, joita ymmärrän, vaan eletään niin sanotussa yhteisymmärryksessä. Viehätys tulee vain tietyistä piirteistä, en osaa sanoa miksi, mutta vain tietynlaiset miehet(mies) vetoavat parhaiten.
Nyt mua epäilyttää että minun hän todella on tällä palstalla. Nolottaa...
Olet oikeassa , en koe olevani tasoisesi.
Olet oikeassa myös siinä että olen rakastunut sinuun...peruuttamattomasti.
Miltä tämä kaikki sinusta tuntuu?
Uteliaisuus ei ole varmuuden synonyymi. Kuten ei epäilyskään ;)
Niinpä. Ollaan ihan eri tasoilla. Sinä älykkö ja korkeassa asemassa. Minä tavis. Mun itsetunto ei kestä sua.
Kun ihmistä kohdellaan julmasti ja ilkeästi vuosia niin pakostakin menee usko itseensä ja siinä sivussa muihin.
eräs mies voisi aloittajan lailla (omahyväisesti) luullakin minun ajattelevan itsestään noin.
Mutta ei, en edes ymmärrä, jos hän on itsestäni kiinnostunut. Mielestäni ollaan ihan eri maata. Paremmalta hän kyllä näyttää rennommasti nyt parrassaan verrattuna aiempaan liian huoliteltuun olemukseensa. Mut mikään ei sydämessäni väpäjä häntä katsoessani. Ei säväytä edelleenkään. Vaikka hän on jotenkin miellyttävämmän oloinen kuin ennen, jotenkin inhimillisemmän oloinen. Päälleliimattu statustelu ei enää niin pistä silmään.
Vaikka itsetuntoni onkin kärsinyt kovan kolauksen, mitä tulee ihmissuhteisiin, ei tässä ole kysymys mistään sellaisesta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana arvoni ovat vaan menneet uusiksi. En jaksa mitään teennäistä enkä teeskentelyä en toisilta, enkä myöskään itse aio toisia esim. ylen miellyttää. Itsetuntemus karttuu vuosien myötä ja tulee yhä tetoisemmaksi siitä, kuka on ja millainen seura tekee itselle hyvää. Yhtään ei kannata paukkujaan tuhlata turhiin ihmissuhteisiin, näin se vain on. Johonkin, mikä ei ole sen arvoista.
Ei muuta tänne turhalaan.
mitä erääseen toiseen mieheen tulee; osaa jättää mut vihdoinkin rauhaan. En olis enää jaksanut sitä liehittelyä, kun ei ole meinannut ottaa todesta, ettei mulla kiinnosta.
Paskat. Toiset lankeavat polvilleen pyytelemään anteeksi, olemaan näkymättömiä alistujia, jotka päätyvät usein päihderiippuvuuksiin sun muihin. Toiset sisuuntuvat...
mikähän edellistä edellisissä kahdessa kommentissani kirvoittivat moisen ajatuksentyngän? Ei aina aukene.
poispois.
Pyhhhhhh!!!!
Ei naiset mieti tasojuttuja, on miesten lystiä se...
Miehet ne miettii näitä tasojuttuja, naiset hardly evö.
No, antaa ap-miehen pähkiä tuota. Eihän se siitä kummene kuitenkaan se asia, täällä.
En tiennyt että mun pitäisi päättää jotakin.
Joo aika eri tasolla kun minä korkeasaaressa :)
En koskaan.
Ei oo olemassakaa mitää tasoja :D herätys
Tyhjänpäiväinen aloitus siis, kuten tavallista.
Miksi pitää hakea syitä tasoista. Jotkut ei halua olla suhteessa kenenkään kanssa. Eivät halua suhdetta.