Valtamerien optimisyvyys planeetalla

Arvoin, kuuluisiko kysymykseni Geologia- vain Maantiede-palstalla, niinpä laitoin sen tänne. (-;
Näky uutinen, että Venuksessa oli ehkä matala meri, vaan eipä ole enää. Tässä yksi tausta-asia. Toinen, tärkeämpi seikka on se, että Maapallolla on merillä tärkeä osuus hiilen kierrossa. Hiili taas on jonkinverran niukkuusaine maailmankaikkeudessa ja maapallolla, varsinkin ilmakehässä.
Jos Maan meret olisivat matalia, ne eivät ehkä silti haihtuisi taivaalle, mutta hiilen kierto saattaisi hidastua olennaisesti.
https://en.wikipedia.org/wiki/Carbonate_compensation_depth
Merissämme on CCD, karbonaattien kompensaatiosyvyys, luokkaa 4...5km. Tarkoittaa käsittääkseni sitä, että jos merien syvyys olisi yleisesti vaikkapa 3 km, lopulta karbonaattia kertyisi merien pohjalietteeseen, liitukallioiden tapaan. Tämä taas voisi johtaa ilmakehällisen biosfäärin tuhoon tai niukentumiseen.

Vaan entäpäs toiseen suuntaan? Jos Maapallon valtamerien keskisyvyys olisi vaikka 10 km, olisiko siitä kenellekään mitään haittaa? Vai tekisikö se vaikkapa mantereiden olemassaolon vaikeaksi?

Eli voisiko elinkelpoisen planeetan eräs vaatimus olla joissakin rajoissa oleva merien syvyys? Jos tämmöinen vaatimus voitaisiin osoittaa, se kaiketi tarkoittaisi, että oikeasti elinkelpoisia planeettoja onkin paljon harvemmassa kuin nykyään oletetaan säteilyn ja lämpötilan perusteella.

64

154

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vierastäti

      Melkein kiinnostaa...

      • Ajattelija1234

        :D:D:D


    • meritiede

      Perustele miksi merellä pitäisi edes olla jokin optimisyvyys? Meren pinta-alaan verrattuna merellä on laskennallinen keskimeren syvyys.
      Mutta tämäkään ei ole vakioarvo koska tiedämme sen, että maanjäristykset ja tulivuoren purkaukset muuttavat jatkuvasti merenpohjaa. (näinhän se mannerliikuntoteoria sanoo, merten keskiselänteillä merenpohjasta purkautuu uutta massaan eli mantereiden rajat siirtyy)
      Nykyisen geofysiikan mukaan meri on jatkuvassa hitaassa dynaamisessa muutostilassa.
      Tältä pohjalta on tyhmää edes puhua jostakin optimisyvyydestä. Meren laskennallinen keskisyvyyskään ei pysy vakiona. Suomen ja Ruotsin välissä Merenkurkussa maa on jatkuvasti pienessä nousussa eli Itämeren keskisyvyyskin muuttuu pitkällä aikavälillä.

      Käsitys optimisyvyydestä on vain mielikuvitusta. Todellisuudessa merten laskennallinen keskisyvyys on muuttuva pitkällä aika välillä.
      Käsityksesi ei perustu ainakaan tunnettuun geofysiikkaan.

      • Entäs tuo hiilen kierto? Eikö hiiltä voisi kertyä "liikaa" meren pohjaan karbonaatteina, jos syvyyttä olisi liian vähän?


      • profiilin_vaikeus
        tuttumies kirjoitti:

        Entäs tuo hiilen kierto? Eikö hiiltä voisi kertyä "liikaa" meren pohjaan karbonaatteina, jos syvyyttä olisi liian vähän?

        Hiilen ja hiilidioksidin liukoisuus veteen on riippuvaista veden fysiikasta. Tietyssä lämpötilassa ja painessa liukoisuudella on oma arvonsa.
        Vesikemian kirjoissa on esitetty liukoisuustaulukoita.
        Karbonaatteja syntyy hiilidioksidin liukoisuusehtojen mukaan, tässä on nyt se laskennallinen ongelma että tähän vaikuttaa veden lämpötila ja paine ja meillä ei ole täydellisen tarkkaa profiilia koko maapallon meren tilasta.
        Kaikki lämpötila ja paine mittaukset ovat suoritettuja mittauksia ja niistä on laskettu keskiarvoja jotka eivät toimi todellisessa meressä.

        Syy tähän on vesien jatkuvat liikkeet: merivirrat ja haihdunta ja sadanta.

        Merten tila ei ole riittävän stabiilia jotta voisimme laskea tarkasti ja muodostaa tarkan teorian. Nyt on liiaksi oletuksia mukana. Hiilidioksidin liukoisuuteen vaikuttaa myös jokien makean suolattoman veden virtaus meriin. Suolainen merivesi painaa enemmän joten se aikaa myöten vajoaa syvemmälle.
        Tämän mukaan meriveden pystysuuntainen hiilidioksidin liukoisuusprofiilikin myös vaihtelee.

        Meren tila on liian "kaaottinen" jotta voisimme siitä tehdä tarkkoja laskelmia koko meren pinta-alan mukaan. Kaikki mittaukset ovat osittaisia aluemittauksia.
        Evoluutiotutkijat väittävät enemmän kuin tietävät, karbonaatteja sisältävien mineraalikerrosten muodostumisen tarkkaa laskelmaa tieteellä ei ole, se on vain tietty olettama.
        Laskennallinen ongelma syntyy myös tulivuoren purkauksista koska niillä ei ole tarkkaa aikataulua. Tulivuoren purkausten kaasu- ja pölypilvissä on hiilidioksidia eli tästä kertymästä tieteellä ei ole mitään tarkkaa lukuarvoa koska mittaustiedot puuttuu. Jossakin ajassa tämä valuu meriin.
        Kaikki on oletusten varassa.

        Todennäköisesti menneinä aikoina (maapallon varhaisina aikoina) tulivuoriaktiivisuus oli korkeampi kun jäähtynyt maankuorikin oli ohuempi.
        Eihän tämän kiinteän maankuoren vahvuus ole voinut olla vakio. Joten merten keskilämpötilakaan ei ole vakioarvo ja tämä vaikuttaa myös hiilidioksidin liukoisuuteen (siis karbonaattimineraalien syntymiseen).

        Tieteellä ei ole tarkkaa tietoa, se mitä teorioissa kerrotaan on pelkkiä oletuksia.
        Todellisuudessa meillä ei ole edes tarkkoja lähtöarvo tietoja. Oletuksen mukainen "alkumeri" on osaksi kuvitelmaa. Alkumeressäkin hiilidioksidin liukoisuus on vaihdellut lämpötilan ja paineen (syvyyden) mukaan eli toisilla alueilla karbonaattikerrosten muodostumisnopeus on ollut nopeampaa ja toisissa hitaampaa. Laskennallisen liukoisuus keskiarvon informaatioarvo on vähäinen se ei kelpaa täsmällisen teorian muodostamiseen.

        Meren fysikaalinen ja kemiallinen profiili on liian monimutkainen, sitä ei voi kuvata suppealla teorialla.
        Tiedän, että evoluutiouskovat saavat tästä "vettä myllyynsä" jos ei ihan itkupotku raivokohtauksia.


      • Itkupotku_raivari
        profiilin_vaikeus kirjoitti:

        Hiilen ja hiilidioksidin liukoisuus veteen on riippuvaista veden fysiikasta. Tietyssä lämpötilassa ja painessa liukoisuudella on oma arvonsa.
        Vesikemian kirjoissa on esitetty liukoisuustaulukoita.
        Karbonaatteja syntyy hiilidioksidin liukoisuusehtojen mukaan, tässä on nyt se laskennallinen ongelma että tähän vaikuttaa veden lämpötila ja paine ja meillä ei ole täydellisen tarkkaa profiilia koko maapallon meren tilasta.
        Kaikki lämpötila ja paine mittaukset ovat suoritettuja mittauksia ja niistä on laskettu keskiarvoja jotka eivät toimi todellisessa meressä.

        Syy tähän on vesien jatkuvat liikkeet: merivirrat ja haihdunta ja sadanta.

        Merten tila ei ole riittävän stabiilia jotta voisimme laskea tarkasti ja muodostaa tarkan teorian. Nyt on liiaksi oletuksia mukana. Hiilidioksidin liukoisuuteen vaikuttaa myös jokien makean suolattoman veden virtaus meriin. Suolainen merivesi painaa enemmän joten se aikaa myöten vajoaa syvemmälle.
        Tämän mukaan meriveden pystysuuntainen hiilidioksidin liukoisuusprofiilikin myös vaihtelee.

        Meren tila on liian "kaaottinen" jotta voisimme siitä tehdä tarkkoja laskelmia koko meren pinta-alan mukaan. Kaikki mittaukset ovat osittaisia aluemittauksia.
        Evoluutiotutkijat väittävät enemmän kuin tietävät, karbonaatteja sisältävien mineraalikerrosten muodostumisen tarkkaa laskelmaa tieteellä ei ole, se on vain tietty olettama.
        Laskennallinen ongelma syntyy myös tulivuoren purkauksista koska niillä ei ole tarkkaa aikataulua. Tulivuoren purkausten kaasu- ja pölypilvissä on hiilidioksidia eli tästä kertymästä tieteellä ei ole mitään tarkkaa lukuarvoa koska mittaustiedot puuttuu. Jossakin ajassa tämä valuu meriin.
        Kaikki on oletusten varassa.

        Todennäköisesti menneinä aikoina (maapallon varhaisina aikoina) tulivuoriaktiivisuus oli korkeampi kun jäähtynyt maankuorikin oli ohuempi.
        Eihän tämän kiinteän maankuoren vahvuus ole voinut olla vakio. Joten merten keskilämpötilakaan ei ole vakioarvo ja tämä vaikuttaa myös hiilidioksidin liukoisuuteen (siis karbonaattimineraalien syntymiseen).

        Tieteellä ei ole tarkkaa tietoa, se mitä teorioissa kerrotaan on pelkkiä oletuksia.
        Todellisuudessa meillä ei ole edes tarkkoja lähtöarvo tietoja. Oletuksen mukainen "alkumeri" on osaksi kuvitelmaa. Alkumeressäkin hiilidioksidin liukoisuus on vaihdellut lämpötilan ja paineen (syvyyden) mukaan eli toisilla alueilla karbonaattikerrosten muodostumisnopeus on ollut nopeampaa ja toisissa hitaampaa. Laskennallisen liukoisuus keskiarvon informaatioarvo on vähäinen se ei kelpaa täsmällisen teorian muodostamiseen.

        Meren fysikaalinen ja kemiallinen profiili on liian monimutkainen, sitä ei voi kuvata suppealla teorialla.
        Tiedän, että evoluutiouskovat saavat tästä "vettä myllyynsä" jos ei ihan itkupotku raivokohtauksia.

        "Todennäköisesti menneinä aikoina (maapallon varhaisina aikoina) tulivuoriaktiivisuus oli korkeampi kun jäähtynyt maankuorikin oli ohuempi."

        Eli n. 6 000 vuotta sitten? ;D


      • modaalilogiikka
        Itkupotku_raivari kirjoitti:

        "Todennäköisesti menneinä aikoina (maapallon varhaisina aikoina) tulivuoriaktiivisuus oli korkeampi kun jäähtynyt maankuorikin oli ohuempi."

        Eli n. 6 000 vuotta sitten? ;D

        Kommentistasi näkyy tietty ennakko-oletus eli pidät tuota teologista ajatusta ainoana mahdollisena. Ja kun tämä ei sovi ennakkoajatteluusi niin sitten pidät pakkomielteisesti kiinni tieteen esittämästä teoriasta.

        Mieleesi ei siis ole käynytkään se ajatus, että modaalilogiikan mukaan muitakin mahdollisia selityksiä voisi olla.
        Sinun ahtaan ja HEIKON logiikan mukaan tässä on vain kaksi (2) vaihtoehtoa:
        - tieteen esittämä arvio maan iästä n. 4,5 miljardia vuotta
        - kreationistisen liikkeen esittämä n. 6000 vuotta (teologinen oppi)

        Kytkenetkö edes ajattelemaaan? Valintasi perustuu pakkomielteisyyteen jossa näkyy vain kaksi (2) selitystä.

        Itse tuen enemmänkin kreationismia siinä sanan tarkassa merkityksessä eli kreationismi merkitsee vain luomista. Englanniksi sana lienee "creation".
        Luomisen ei tarvitse olla traditionaalisen teologian mukainen.
        Kristikunnan teologia syntyi 200-400 luvulla kun kristillisyyteen alettiin liittää mm. uusplatonistisia ajatuksia kirkkoisien toimesta. Lopuksi opit lyötiin pysyvästi kiinni kirkolliskokouksissa. Suurten kirkkoisien ajattelu tunnetaan varsin hyvin.
        Ja koko kristikunnan historian ajan on aina ollut myös syrjittyjä toisinajattelijoita (kerettiläisiä).

        Tämä kysymys on laajempi kuin tuo sinun pakkomielteinen olettama vain kahdesta (2) selitysvaihtoehdosta.


      • Pakkomielteisiä_satuja
        modaalilogiikka kirjoitti:

        Kommentistasi näkyy tietty ennakko-oletus eli pidät tuota teologista ajatusta ainoana mahdollisena. Ja kun tämä ei sovi ennakkoajatteluusi niin sitten pidät pakkomielteisesti kiinni tieteen esittämästä teoriasta.

        Mieleesi ei siis ole käynytkään se ajatus, että modaalilogiikan mukaan muitakin mahdollisia selityksiä voisi olla.
        Sinun ahtaan ja HEIKON logiikan mukaan tässä on vain kaksi (2) vaihtoehtoa:
        - tieteen esittämä arvio maan iästä n. 4,5 miljardia vuotta
        - kreationistisen liikkeen esittämä n. 6000 vuotta (teologinen oppi)

        Kytkenetkö edes ajattelemaaan? Valintasi perustuu pakkomielteisyyteen jossa näkyy vain kaksi (2) selitystä.

        Itse tuen enemmänkin kreationismia siinä sanan tarkassa merkityksessä eli kreationismi merkitsee vain luomista. Englanniksi sana lienee "creation".
        Luomisen ei tarvitse olla traditionaalisen teologian mukainen.
        Kristikunnan teologia syntyi 200-400 luvulla kun kristillisyyteen alettiin liittää mm. uusplatonistisia ajatuksia kirkkoisien toimesta. Lopuksi opit lyötiin pysyvästi kiinni kirkolliskokouksissa. Suurten kirkkoisien ajattelu tunnetaan varsin hyvin.
        Ja koko kristikunnan historian ajan on aina ollut myös syrjittyjä toisinajattelijoita (kerettiläisiä).

        Tämä kysymys on laajempi kuin tuo sinun pakkomielteinen olettama vain kahdesta (2) selitysvaihtoehdosta.

        Kommentistasi näkyy, että pidät ainoina oikeina vaihtoehtoina maapallon iälle joko 17,5 vuotta tai 3 000 päivää. Siitä ilmenee myös äitisi elämänkerta; hänellä oli Otto isä, Laina äiti, hän syntyi Pellossa ja kuoli Kolarissa. Hänen isällään oli kerran Matti kukkarossa ja Yrjö sylissä, kun hän meni kirkkoon ehtoolliselle (pitkin ahon laitaa, ilman paitaa).


      • puoliksi_älykäs
        Pakkomielteisiä_satuja kirjoitti:

        Kommentistasi näkyy, että pidät ainoina oikeina vaihtoehtoina maapallon iälle joko 17,5 vuotta tai 3 000 päivää. Siitä ilmenee myös äitisi elämänkerta; hänellä oli Otto isä, Laina äiti, hän syntyi Pellossa ja kuoli Kolarissa. Hänen isällään oli kerran Matti kukkarossa ja Yrjö sylissä, kun hän meni kirkkoon ehtoolliselle (pitkin ahon laitaa, ilman paitaa).

        Et siis ymmärrä lainkaan logiikkaa. Kyllä tässä on useampia vaihtoehtoja olemassa kuin nämä esitellyt kaksi.
        Jos tästä on tehtävä 2-arvo looginen päätelmä, niin sinulla ei ole yhtään älliä (älykkyyttä) koska sitä joko on tai ei ole lainkaan. (binäärilogiikka on 1 tai 0)
        Modaalilogiikka sentään mahdollistaa myös sen, että älliä (älykkyyttä) on jonkin verran eli jotakin 1 ja 0 välillä sumeana arvona. Modaalilogiikka ja sumea logiikka ovat läheisiä logiikan alueita.

        Tämän mukaan jotkut voivat olla myös mahdollisesti puoliälykkäitä modaaliloogisessa reaalimaailmassa, ei siis huippuälykkäitä mutta ei myöskään täysnolliakaan.

        Leimasit siis itsesi täysnollien (0) luokkkaan.


      • Puoliksi_kiinnostavaa
        puoliksi_älykäs kirjoitti:

        Et siis ymmärrä lainkaan logiikkaa. Kyllä tässä on useampia vaihtoehtoja olemassa kuin nämä esitellyt kaksi.
        Jos tästä on tehtävä 2-arvo looginen päätelmä, niin sinulla ei ole yhtään älliä (älykkyyttä) koska sitä joko on tai ei ole lainkaan. (binäärilogiikka on 1 tai 0)
        Modaalilogiikka sentään mahdollistaa myös sen, että älliä (älykkyyttä) on jonkin verran eli jotakin 1 ja 0 välillä sumeana arvona. Modaalilogiikka ja sumea logiikka ovat läheisiä logiikan alueita.

        Tämän mukaan jotkut voivat olla myös mahdollisesti puoliälykkäitä modaaliloogisessa reaalimaailmassa, ei siis huippuälykkäitä mutta ei myöskään täysnolliakaan.

        Leimasit siis itsesi täysnollien (0) luokkkaan.

        "Leimasit siis itsesi täysnollien (0) luokkkaan."

        Arvaapa mihin joukkoon itsesi leimasit noilla "huippuälykkäillä" viesteilläsi? ;D


      • Perusteet-kuntoon
        modaalilogiikka kirjoitti:

        Kommentistasi näkyy tietty ennakko-oletus eli pidät tuota teologista ajatusta ainoana mahdollisena. Ja kun tämä ei sovi ennakkoajatteluusi niin sitten pidät pakkomielteisesti kiinni tieteen esittämästä teoriasta.

        Mieleesi ei siis ole käynytkään se ajatus, että modaalilogiikan mukaan muitakin mahdollisia selityksiä voisi olla.
        Sinun ahtaan ja HEIKON logiikan mukaan tässä on vain kaksi (2) vaihtoehtoa:
        - tieteen esittämä arvio maan iästä n. 4,5 miljardia vuotta
        - kreationistisen liikkeen esittämä n. 6000 vuotta (teologinen oppi)

        Kytkenetkö edes ajattelemaaan? Valintasi perustuu pakkomielteisyyteen jossa näkyy vain kaksi (2) selitystä.

        Itse tuen enemmänkin kreationismia siinä sanan tarkassa merkityksessä eli kreationismi merkitsee vain luomista. Englanniksi sana lienee "creation".
        Luomisen ei tarvitse olla traditionaalisen teologian mukainen.
        Kristikunnan teologia syntyi 200-400 luvulla kun kristillisyyteen alettiin liittää mm. uusplatonistisia ajatuksia kirkkoisien toimesta. Lopuksi opit lyötiin pysyvästi kiinni kirkolliskokouksissa. Suurten kirkkoisien ajattelu tunnetaan varsin hyvin.
        Ja koko kristikunnan historian ajan on aina ollut myös syrjittyjä toisinajattelijoita (kerettiläisiä).

        Tämä kysymys on laajempi kuin tuo sinun pakkomielteinen olettama vain kahdesta (2) selitysvaihtoehdosta.

        "Tämä kysymys on laajempi kuin tuo sinun pakkomielteinen olettama vain kahdesta (2) selitysvaihtoehdosta. "

        Kun maapallon iästä puhutaan, ei ole kahta vaihtoehtoa. Maapallon ikä on osapuilleen 4,5 miljardia vuotta. Maan likimääräinen ikä kuuluu modaliteetiltaan varmuusasteeltaan apodiktisiin väitteisiin.
        Et taida ymmärtää edes, mitä modaalilogiikalla tarkoitetaan. Ei se suinkaan tee kaikista väittämistä problemaatisia, kuten tunnut luulevan.


      • profiilin_vaikeus kirjoitti:

        Hiilen ja hiilidioksidin liukoisuus veteen on riippuvaista veden fysiikasta. Tietyssä lämpötilassa ja painessa liukoisuudella on oma arvonsa.
        Vesikemian kirjoissa on esitetty liukoisuustaulukoita.
        Karbonaatteja syntyy hiilidioksidin liukoisuusehtojen mukaan, tässä on nyt se laskennallinen ongelma että tähän vaikuttaa veden lämpötila ja paine ja meillä ei ole täydellisen tarkkaa profiilia koko maapallon meren tilasta.
        Kaikki lämpötila ja paine mittaukset ovat suoritettuja mittauksia ja niistä on laskettu keskiarvoja jotka eivät toimi todellisessa meressä.

        Syy tähän on vesien jatkuvat liikkeet: merivirrat ja haihdunta ja sadanta.

        Merten tila ei ole riittävän stabiilia jotta voisimme laskea tarkasti ja muodostaa tarkan teorian. Nyt on liiaksi oletuksia mukana. Hiilidioksidin liukoisuuteen vaikuttaa myös jokien makean suolattoman veden virtaus meriin. Suolainen merivesi painaa enemmän joten se aikaa myöten vajoaa syvemmälle.
        Tämän mukaan meriveden pystysuuntainen hiilidioksidin liukoisuusprofiilikin myös vaihtelee.

        Meren tila on liian "kaaottinen" jotta voisimme siitä tehdä tarkkoja laskelmia koko meren pinta-alan mukaan. Kaikki mittaukset ovat osittaisia aluemittauksia.
        Evoluutiotutkijat väittävät enemmän kuin tietävät, karbonaatteja sisältävien mineraalikerrosten muodostumisen tarkkaa laskelmaa tieteellä ei ole, se on vain tietty olettama.
        Laskennallinen ongelma syntyy myös tulivuoren purkauksista koska niillä ei ole tarkkaa aikataulua. Tulivuoren purkausten kaasu- ja pölypilvissä on hiilidioksidia eli tästä kertymästä tieteellä ei ole mitään tarkkaa lukuarvoa koska mittaustiedot puuttuu. Jossakin ajassa tämä valuu meriin.
        Kaikki on oletusten varassa.

        Todennäköisesti menneinä aikoina (maapallon varhaisina aikoina) tulivuoriaktiivisuus oli korkeampi kun jäähtynyt maankuorikin oli ohuempi.
        Eihän tämän kiinteän maankuoren vahvuus ole voinut olla vakio. Joten merten keskilämpötilakaan ei ole vakioarvo ja tämä vaikuttaa myös hiilidioksidin liukoisuuteen (siis karbonaattimineraalien syntymiseen).

        Tieteellä ei ole tarkkaa tietoa, se mitä teorioissa kerrotaan on pelkkiä oletuksia.
        Todellisuudessa meillä ei ole edes tarkkoja lähtöarvo tietoja. Oletuksen mukainen "alkumeri" on osaksi kuvitelmaa. Alkumeressäkin hiilidioksidin liukoisuus on vaihdellut lämpötilan ja paineen (syvyyden) mukaan eli toisilla alueilla karbonaattikerrosten muodostumisnopeus on ollut nopeampaa ja toisissa hitaampaa. Laskennallisen liukoisuus keskiarvon informaatioarvo on vähäinen se ei kelpaa täsmällisen teorian muodostamiseen.

        Meren fysikaalinen ja kemiallinen profiili on liian monimutkainen, sitä ei voi kuvata suppealla teorialla.
        Tiedän, että evoluutiouskovat saavat tästä "vettä myllyynsä" jos ei ihan itkupotku raivokohtauksia.

        »Tiedän, että evoluutiouskovat saavat tästä "vettä myllyynsä" jos ei ihan itkupotku raivokohtauksia.»

        "Evoluutiouskova" on vain uskonnollisten fundamentalistien käyttämä olkiukko. Kukaan ei saane vettä myllyynsä siitä, että Peltiseppä vähän googlettelee juttuja taas kerran vain käyttääkseen niitä evoluutiodenialisminsa lietsomiseen jälleen kerran aiheyhteydessä, johon se ei edes näkökulmavaihtoehtona kuulu.

        Peltisepälle on kerrottu todella monta kertaa siitä, että hän ei pysty hämäämään ketään luulemaan, että tietäisi millään merkityksellisellä tasolla keskusteltavasta aiheesta mitään. Tästä tapauksesta tietämättömille kerrottakoon, että foorumin Peltiseppä noudattaa erästä kreationistien tyypillisesti käyttämää taktiikkaa:

        Kopioidaan jostain jotain juttua joka enemmän tai vähemmän pitää paikkansa, ja sitten tähän juttuun vedoten loppukaneettina esitetään jokin (tyypillisesti evoluutiodenialistinen) tokaisu. Näin kuvitellaan, että edellä esitetyn tokaisun kritisoiminen tarkoittaisi mainittujen asiaan yleensä täysin liittymättömien seikkojen kritisoimista, josta taktiikan käyttäjä voisi sitten huomautella. Kaipa tuo on jonkinlainen savuverho.

        Peltisepälle tyypillisiä maneereita:

        - "reaalitodellisuudesta" jankkaaminen
        - "tiedeuskovaisuudesta" jankkaaminen
        - evoluutioteorian kytkeminen väkisin aiheeseen kuin aiheeseen
        - "et siis ymmärrä [asiaa x]" -tyyppinen non sequitur / savuverho / yms.

        Tällä kertaa (ihme kyllä) Peltiseppä onnistui käsittelemään ketjun aloituksen aihetta jopa sitä ihan oikeasti käsittelevään tieteenalaan vedoten. Kuitenkin hänellä jäi tälläkin kertaa oleellinen asia huomioimatta; kysymys on lähinnä optimisyvyyden rajaamisesta keskisyvyyden käsitteen valossa. Eihän tässä yhteydessä ole mikään ongelma, että absoluuttinen CCD on riippuvainen jokseenkin vaihtelevista parametreistä, jotka sitä paitsi ovat paikallisesti mitattavia asioita. Teoreettista mallintamista hän onnistui myöhemmin ketjussa tapansa mukaan jälleen kerran vähättelemään "oletuksena", vaikka on toistuvasti osoittanut edellisissä keskusteluissa, että ei ymmärrä mitä teoria tieteessä tarkoittaa.


    • mittamiesXY

      Perustelkaa termi "valtamerien optimisyvyys". Minä tunnen vain maksimisyvyydet ja laskennalliset keskimerenpinnan korkeudet. (keskisyvyydet ja pinnan korkeudet)
      Sen verran on luettu geodesiaa, että maapallon tarkka muoto on "ryppyinen" geoidi. (ei siis puhdas pallo eikä ellipsoidi)

      PS. mm. vuorovesi-ilmiö muuttaa merenpinnan korkeutta.

      • Optimisyvyys biosfäärin kannalta, ettei hiilidioksidipitoisuus laske liian alas. Eli olisiko vaiko eikö olisi olemassa.


      • vähän_epäilyksiä
        tuttumies kirjoitti:

        Optimisyvyys biosfäärin kannalta, ettei hiilidioksidipitoisuus laske liian alas. Eli olisiko vaiko eikö olisi olemassa.

        Hiilidioksidin kokonaiskierto luonnossa on vielä osin epäselvä asia. Tätä hiilidioksidin liukoisuuskiertoa ei voi selittää pelkästään merten vesien pystysuuntaisella profiililla. (lämpötila-paine profiilin vaikutus liukoisuuteen)

        Myös hiilidioksidin määrä ilmakehässä vaikuttaa asiaan. Oma lukunsa on vielä se veden kierto eli sadanta ja haihdunta. Kuinka suuri osa hiilidioksidista on tässä "pinta" kierrossa mukana. Kaikki ilmakehän hiilidioksidi ei sada alas eikä merten vesien pintakerroksiin liuennut hiilidioksidi haihdu takaisin ilmaan.

        Osa hiilidioksidista on sitoutunutta eli se ei juurikaan ota osaa kiertoon. (kasvisto ja kasvien "hengitysprosessi") Muun muassa soiden kuivatus lisää hiilidioksidin haihduntaa samoin kuin ikiroudan sulaminen. Merten pohjissa on metaaniklatraatteja joiden määrää emme tarkkaan tunne, määrä on vain arvioitu luku. Tulivuoripurkaukset voivat äkisti nostaa hiilidioksidipitoisuutta ja tuhkan määrä on myös huomioitava.

        On monia tekijöitä joitta emme tunne täysin tarkkaan. Laskennalliset teoriat ovat enimmäkseen olettamuksia. Ei ne arvottomia ole, mutta niihin pitää suhtautua varauksin. Ne ilmastoteoriat maapallon lämpenemisestä ovat suuntaa antavia eikä aivan ehdottomasti täysin tosia.
        Itse olen varsin kriittinen tämän suhteen, mutta en myöskään ole täysin epäileväkään. Odotetaan lisää tutkimuksia. Energian kulutusta pitää vähentää muutenkin vaikka tämä ei olisi syyllinen ilmaston lämpenemiseen.


    • pessimistin_ajatus

      Ehkä maapallolla ei olekaan optimaalista loppua. Teoriat voivat olla liian optimaalisia.
      Tuhoava täyskatastrofi maapallolla ei ole optimaalisin loppu.

    • odotan_vastausta

      Eikö kukaan ole vielä kyennyt määrittelmään merelle optimisyvyyttä? Kertokaa edes se mitä lähtöarvoja käytätte kaavoissanne.

    • Kiitos mielenkiintoisesta aloituksesta.

      »Merissämme on CCD, karbonaattien kompensaatiosyvyys, luokkaa 4...5km. Tarkoittaa käsittääkseni sitä, että jos merien syvyys olisi yleisesti vaikkapa 3 km, lopulta karbonaattia kertyisi merien pohjalietteeseen, liitukallioiden tapaan.»

      Näin on.

      »Tämä taas voisi johtaa ilmakehällisen biosfäärin tuhoon tai niukentumiseen.»

      Meret toki ovat merkittävä hiilen kierron säätelijä, mutta ovat vain osa kokonaisuutta. Kieltämättä yllä esittämässäsi (keskisyvyydeltään CCD:tä matalamman meriallasmallin) tapauksessa hiiltä esiintyisi suhteellisesti enemmän karbonaattiliejuissa kuin merivedessä. Laattatektoniikka kuitenkin ajan kanssa nostaa näitä liejuista myöhemmin muodostuneita sedimenttikiviä (kuten mainitsemasi kalkkikalliot) meren pinnan yläpuolelle, missä ne altistuvat rapautumiselle ja eroosiolle. Ennen pitkää niiden sisältämä hiili palautuu jälleen muualle kiertoon.

      Laattatektoniikka on muutenkin merkittävänä geokemiallisten kiertojen aiheuttajana (ja osin myös seurauksena) vastuussa hiilen kierrättämisestä Maan vaipan ja kaiken sen yläpuolisen välillä. Se siis subduktiovyöhykkeissä imee Maan vaippaan meriveteen liuennutta hiilidioksidia sekä vapauttaa sitä niin subduktiovyöhykkeisiin liittyvissä vulkaanisissa orogeeneissä sekä litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeillä tapahtuvassa vulkanismissa.

      Laattatektoniikkaan liittyy myös oleellisesti mantereisen kuoren (volyymin) kehitys, mihin liittyen kommentoin seuraavien kysymystesi yhteydessä:

      »Jos Maapallon valtamerien keskisyvyys olisi vaikka 10 km, olisiko siitä kenellekään mitään haittaa? Vai tekisikö se vaikkapa mantereiden olemassaolon vaikeaksi?»

      "Mantereiden olemassaolo" on seurausta siitä, että Maan ylävaipasta erkanee kemiallisesti kevyempää ainesta osittaissulamisen ja fraktioivien kiteytymisprosessien kautta. Tämä aines on maailmanhistorian mylleryyksen saatossa tuottanut kaiken mantereisen kuoren aineksen, joka on litosfäärilaattojen seilauksen ja törmäilyn yhteydessä kasvattanut mantereisen kuoren pinta-alaa ja paksuutta suhteessa mereiseen kuoreen.

      Planeetamme on tietyn kokoinen ja sillä on tietty kokonaiskoostumus ja meneillään olleet ja olevat kemialliset differentioitumistyylit, laattatektoniikkaa ajavan termisen energian määrä on tietty. Näin ollen laattatektoniikka yhdessä vallitsevan kaasu- ja vesikehäfysiikan kanssa määrittelee kuinka korkeita vuoristoja meillä kulloinkin on, ja mikä on näiden mantereista kuorta edustavien kappaleiden yhteys ja suhde merialtaisiin ja niiden ominaispiirteisiin. Näin siis määräytyy mereisen ja mantereisen kuoren topografia yhdessä korkeus- ja syvyyseroja tuottavien ja niitä tasoittavien prosessien kanssa.

      En osaa arvioida sitä, voisiko tämän kokoisella ja tätä koostumusta edustavalla planeetalla esiintyä keskisyvyydeltään 10 km syviä merialtaita enkä sitä, että minkälaisia muita toistaiseksi käsittelemättömiä prosesseja esim. hiilen kiertoon tulisi huomioida. Kuitenkin tällaisten altaiden olemassaolo ja niiden suhde mantereiseen kuoreen varmasti riippuisi edellä mainitsemistani muuttujista (koko ja koostumus). Gravitaatio on ankara voima, ja massiivisempi planeetta kaiketi olisi topografisesti tasaisempi. Minkälainen laattatektoniikka vallitsisi Maata selkeästi massiivisemmalla planeetalla sen missäkin kehitysvaiheessa, sitä en osaa arvaillakaan. Oleellista kuitenkin on, että tuskin itsessään ne 10 km syvät meret määrittelisivät sitä, että millaiset mahdollisuudet mantereilla olisi olla olemassa.

      Mitä yleensä tulee tähän merten keskisyvyyteen, niin tuskin tämä aprikoitu CCD:tä matalampien merien planeetta olisi biosfäärin kannalta mahdoton, koska maapallolla on toki geologisen kehityksensä aikana ollut olosuhteita, jolloin mantereista kuorta ja siten niiden suhteellista topografiaeroa mereiseen kuoreen on ollut vähemmän. Kuinka paljon merivettä massana on pinnallamme sitten ollut, yhdessä edellisen tekijän kanssa säätelemässä merten keskisyvyyttä, en tiedä. Näkemykseni kuitenkin on, että merten keskisyvyys on ollut ainakin mannerkuoren kehityksen perspektiivistä matalampi. Täytyy palata asiaan sitten, kun on tullut selviteltyä meriveden määrää suhteessa mannerkuoren kehitykseen. Olet kysymyksilläsi antanut minulle ajateltavaa.

      »Eli voisiko elinkelpoisen planeetan eräs vaatimus olla joissakin rajoissa oleva merien syvyys?»

      Jos tuo kysymys otetaan kirjaimellisesti, niin kyllä voisi. Mikäli meriveden kerros planeetan pinnalla olisi niin ohut, että esim. UV-säteily estäisi tehokkaasti minkään elämän esiintymisen merivedessä ennen sen kykyä tuottaa happea (joka myöhemmin muodostaisi otsonia), ja tämän näin ollen myöhemmän kehittymisen maalle siirtyvään muotoon, niin kyllä siinä mielessä merten syvyydellä on merkitystä.

      • »Jos tämmöinen vaatimus voitaisiin osoittaa, se kaiketi tarkoittaisi, että oikeasti elinkelpoisia planeettoja onkin paljon harvemmassa kuin nykyään oletetaan säteilyn ja lämpötilan perusteella.»

        Mielestäni merivesien keskisyvyys yksin CCD:n kannalta ei riitä rajaamaan elinkelpoisina pidettävien planeettojen määrittelyä. Tunnemme omaltakin planeetaltamme niin monia erilaisia ekstremofiilejä, että hiilen kierto CCD-näkökulmasta ei taida olla kovin oleellinen juttu.

        Maapallo on eräänlainen kokonaisuutensa, missä asiat toimivat sen kulloisenkin kehitysvaiheen mukaisella tavalla. Mitä tulee meille tutunlaisen elämän olemassaolon mahdollisuuksiin, niin sen rajaamisessa on paljon avoimia kysymyksiä. Ei esim. ole syytä epäillä pelkästään geotermiseen energiaan tukeutuvien ravintoketjujen olemassaolon mahdollisuutta vaikkapa jään peittämiä meriä kattavilla planeetoilla, joissa hiilen kierto ei ole samanlaista kuin omallamme.


      • Kiitos vastauksestasi. Muuttujiahan on todellakin paljon, esimerkiksi merien pinta-alan suhde maapinta-alaan ja meriveden kokonaistilavuus. Eräs jollakin planeetalla ainakin asuttamista haittaava tekijä voisi olla veden liika määrä, jolloin kuivaa maata ei olisikaan.
        Koska meillä on paremmin tunnettu vain tämä yksi planeetta, sen ainemääriin rajoittuminen ei ole alkuunsa pahitteeksi.
        Niinhän se tietenkin on, että ne mainitsemani liitukalliot samalla osoittavat, ettei se hiili välttämättä jää sinne matalankaan meren pohjaan.

        Ilmeisestikin matalamerisessä maassa hiilen kierto olisi lopulta olennaisesti hitaampaa kuin nyt, mikäli lähdettäisiin nykyisestä hiilidioksidipitoisuudesta ilmakehässä. Systeemistähän jäisi lopulta merien nykyään varsin merkittävä kierto pois tai paljon vähemmälle. Kun kasveilla olisi vielä suurempi niukkuus hiilidioksidista kuin nyt, olisivat ne oletettavasti hidaskasvuisempia ja matalampia. Ehkä ei kuitenkaan riittäisi sammuttamaan koko biosfääriä.


      • tuttumies kirjoitti:

        Kiitos vastauksestasi. Muuttujiahan on todellakin paljon, esimerkiksi merien pinta-alan suhde maapinta-alaan ja meriveden kokonaistilavuus. Eräs jollakin planeetalla ainakin asuttamista haittaava tekijä voisi olla veden liika määrä, jolloin kuivaa maata ei olisikaan.
        Koska meillä on paremmin tunnettu vain tämä yksi planeetta, sen ainemääriin rajoittuminen ei ole alkuunsa pahitteeksi.
        Niinhän se tietenkin on, että ne mainitsemani liitukalliot samalla osoittavat, ettei se hiili välttämättä jää sinne matalankaan meren pohjaan.

        Ilmeisestikin matalamerisessä maassa hiilen kierto olisi lopulta olennaisesti hitaampaa kuin nyt, mikäli lähdettäisiin nykyisestä hiilidioksidipitoisuudesta ilmakehässä. Systeemistähän jäisi lopulta merien nykyään varsin merkittävä kierto pois tai paljon vähemmälle. Kun kasveilla olisi vielä suurempi niukkuus hiilidioksidista kuin nyt, olisivat ne oletettavasti hidaskasvuisempia ja matalampia. Ehkä ei kuitenkaan riittäisi sammuttamaan koko biosfääriä.

        Palaan tähän asiaan kenties syssymmällä.


    • ei_IMETÄ

      "Laattatektoniikka on muutenkin merkittävänä geokemiallisten kiertojen aiheuttajana (ja osin myös seurauksena) vastuussa hiilen kierrättämisestä Maan vaipan ja kaiken sen yläpuolisen välillä. Se siis subduktiovyöhykkeissä IMEE Maan vaippaan meriveteen liuennutta hiilidioksidia sekä vapauttaa sitä niin subduktiovyöhykkeisiin liittyvissä vulkaanisissa orogeeneissä sekä litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeillä tapahtuvassa vulkanismissa."

      Joku kaaosteoreetikko käyttää älyttömiä termejä tieteen selittelyssä. Hän kirjoittaa näin: " Se siis subduktiovyöhykkeissä IMEE Maan vaippaan meriveteen liuennutta hiilidioksidia sekä vapauttaa sitä ...".

      Kyse ei ole imemisestä. (tuttipulloa ja vähän muutakin voidaan imeä") Kemiassa pitää puhua LIUKOISUUDESTA. Vesi on hyvä liuotin ja se kykenee liuottamaan itseensä myös kaasuja. (ei vain nesteitä ja kiintoaineita)
      Kaaosteoreetikko ei taida tietää sitä, että vesi eli vesihöyry voi liuottaa itseensä pieniä määriä mineraalia mm. silikaattia. Höyryturbiinitekniikassa tunnetaan tämä ongelma, vesihöyryyyn liuennut silikaatti SiO2 voi saostua turbiinin siipiin.
      Tämän eliminoimiseksi veden, vesihöyryn, silikaattipitoisuus pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.
      Vedenkäsittelytekniikassa puhutaan veden kovuudesta ja tällä tarkoitetaan suolojen määrää vedessä. Tekniikassa pyritään välttämään "kovaa" vettä eli vettä jossa on liukenemattomia suoloja. Veden pehmennyksessä pyritään liukoisiin suoloihin tai suolojen kokopoistoon (ioninvaihtomenetelmällä) korkeilla höyryn käyttöpaineilla.
      Silikaatin SiO2 määrää pyritään pitämään mahdollisimman vähäisenä.

      Kyse ei siis ole imemisestä vaan liukoisuudesta. Tässä on huomioitava myös se tosiasia, että metallisulat ja mineraalisulat voivat liuottaa itseensä myös kaasuja ilmakehän kaasuja ja mm. vesihöyryä. Sula teräs liuottaa itseensä vähäisessä määrin mm. vetyä ja tästä on seurauksena tietyille terässeoksille ns. vetyhauraus tietyllä käyttölämpötila-alueella. Tälläiset terässeokset eivät kelpaa korkealaatuiseksi paineastiateräksiksi.
      Teräksen valmistuksessa melloituksen ("keiton") aikana tehdään sulaan teräkseen "kaasujen poisto" toimenpide korkeammassa lämpötilassa. Tämän jälkeen sulan teräksen lämpötilaa lasketaan alemmas normaaliin valulämpötilaan.

      • Selittäisi_oireet

        Oletko joskus yrittänyt tehdä itsemurhan ampumalla itseäsi päähän?


      • Peltiseppä on näköjään nuuskinut taas hitsauskäryja liikaa ja käy taas taivuttamaan peltiä sen verran röyhkeänä, että selvitetäänpä pari asiaa, ettei kyseinen idiootti pääse liikaa ylpistymään edes kuvitelmissaan:

        »Joku kaaosteoreetikko käyttää älyttömiä termejä tieteen selittelyssä. Hän kirjoittaa näin: " Se siis subduktiovyöhykkeissä IMEE Maan vaippaan meriveteen liuennutta hiilidioksidia sekä vapauttaa sitä ..."»

        Kun ne vaipan konvektiopyörteet riuhtovat sitä mereistä litosfäärilaattaa vaippaan ja sen mukana laatan päällisiä sedimenttejä, joihin merivettä on sitoutunut, voidaan aivan hyvin puhua siitä, että vaippa "imee merivettä". Semantiikkaa voi aina hioa, mutta kun se kuitenkaan ei ole sinun vahvin alueesi tai sinne päinkään, niin haluatko siitä alkaa ottamaan kisaa saivarrellen?

        Laittaisit ylipäätään omat faktasi ensin kuntoon, ennen kuin kuvittelet voivasi käydä muille hillumaan herra "suprajohtavuus = lämmönjohtavuus" yms. bullshittiä mitä olet tälle palstalle pätemisen tarpeesi myötä tusertanut. Et vain pysty saamaan asiallista viestiä aikaiseksi, koska sellaista ei vain voi seurata ominaisuuksistasi. Et ole mikään neuvomaan muita, paina se kaaliisi.

        »Kaaosteoreetikko ei taida tietää sitä, että vesi eli vesihöyry voi liuottaa itseensä pieniä määriä mineraalia mm. silikaattia.»...

        Tämä ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen, ja kopioit asian tähän jälleen vain näyttämään siltä, että olet puhumassa täällä muille asiaa, vaikka olet yksi koko tämän foorumin eniten pihalla olevista tapauksista. Geologian pääaineopiskelijana taidan muuten ylipäätään hieman paremmin tietää näistä asioista kuin sinä, joten mieti sitä ennen kuin seuraavan kerran tulet meikäläistä ojentamaan.


      • väärä_valinta
        Khaostheoria kirjoitti:

        Peltiseppä on näköjään nuuskinut taas hitsauskäryja liikaa ja käy taas taivuttamaan peltiä sen verran röyhkeänä, että selvitetäänpä pari asiaa, ettei kyseinen idiootti pääse liikaa ylpistymään edes kuvitelmissaan:

        »Joku kaaosteoreetikko käyttää älyttömiä termejä tieteen selittelyssä. Hän kirjoittaa näin: " Se siis subduktiovyöhykkeissä IMEE Maan vaippaan meriveteen liuennutta hiilidioksidia sekä vapauttaa sitä ..."»

        Kun ne vaipan konvektiopyörteet riuhtovat sitä mereistä litosfäärilaattaa vaippaan ja sen mukana laatan päällisiä sedimenttejä, joihin merivettä on sitoutunut, voidaan aivan hyvin puhua siitä, että vaippa "imee merivettä". Semantiikkaa voi aina hioa, mutta kun se kuitenkaan ei ole sinun vahvin alueesi tai sinne päinkään, niin haluatko siitä alkaa ottamaan kisaa saivarrellen?

        Laittaisit ylipäätään omat faktasi ensin kuntoon, ennen kuin kuvittelet voivasi käydä muille hillumaan herra "suprajohtavuus = lämmönjohtavuus" yms. bullshittiä mitä olet tälle palstalle pätemisen tarpeesi myötä tusertanut. Et vain pysty saamaan asiallista viestiä aikaiseksi, koska sellaista ei vain voi seurata ominaisuuksistasi. Et ole mikään neuvomaan muita, paina se kaaliisi.

        »Kaaosteoreetikko ei taida tietää sitä, että vesi eli vesihöyry voi liuottaa itseensä pieniä määriä mineraalia mm. silikaattia.»...

        Tämä ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen, ja kopioit asian tähän jälleen vain näyttämään siltä, että olet puhumassa täällä muille asiaa, vaikka olet yksi koko tämän foorumin eniten pihalla olevista tapauksista. Geologian pääaineopiskelijana taidan muuten ylipäätään hieman paremmin tietää näistä asioista kuin sinä, joten mieti sitä ennen kuin seuraavan kerran tulet meikäläistä ojentamaan.

        "»Kaaosteoreetikko ei taida tietää sitä, että vesi eli vesihöyry voi liuottaa itseensä pieniä määriä mineraalia mm. silikaattia.»...

        Tämä EI taaskaan LIITY käsiteltyyn aiheeseen, ja kopioit asian tähän jälleen vain näyttämään siltä, että olet puhumassa täällä muille asiaa, vaikka olet yksi koko tämän foorumin eniten pihalla olevista tapauksista. Geologian pääaineopiskelijana TAIDAN muuten ylipäätään hieman paremmin TIETÄÄ näistä asioista kuin sinä, joten mieti sitä ennen kuin seuraavan kerran tulet meikäläistä ojentamaan".

        Voit kyllä olla geologian opiskelija mutta alan terminologia sinulla on aivan hukassa. Geokemia joka myös kuuluu geologisten tieteiden joukkoon ei käytä termiä "imeä" vaan geokemiassa puhutaan liukoisuudesta.
        En mene nyt yksityiskohtiin.
        On aivan väärin väittää ettei geokemialliset prosessit kuuluisi lainkaan lainkaan käsiteltävään aiheeseen eli valtamerien optimisyvyys ajatteluun. Merten syvyys eli veden käyttäytyminen suurissa paineissa ja ko. lämpötiloissa vaikuttaa liukoisuuteen.
        Kirjoitit aivan väärin "ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen". Eikö liukoisuus aiheena kuulukaan geokemian alueeseen?

        Geologian opiskelijana et taida edes tietää mitkä osa-alueet kuuluu geologiaan.
        Geokemiaa ja mineralogiaa ei voida sivuuttaa kokonaan aiheeseen kuulumattomana. Myöskin omalta osaltaan metallurgiset prosessit liittyy liitännäisenä geokemiaan eli useimmat metalliset alkuaineet ovat yhdistyneet mineraaleihin. Harva alkuaine esiintyy luonnossa puhtaana metallina. (mm. kultaa voidaan löytää puhtaassa metallisessa muodossa)

        Geologin on tajuttava miten mineraalit ovat muodostuneet. Ja tässä tulee mukaan myös liukoisuustekijät. Geokemia liittyy geologian aiheeseen, olet siis tehnyt aivan typerän väittämän "ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen".

        Sinun käsityksen mukaan kemia ei liity millään tavalla geologiaan? Oletko unohtanut mineraalien kemiallisen muodostumisen kiinteässä maaperässä? Myös maapallon vesi- ja ilmakehällä on oma kemiallinen luonteensa.
        Taidat olla valinnut aivan väärän opiskeluaiheen.


      • väärä_valinta kirjoitti:

        "»Kaaosteoreetikko ei taida tietää sitä, että vesi eli vesihöyry voi liuottaa itseensä pieniä määriä mineraalia mm. silikaattia.»...

        Tämä EI taaskaan LIITY käsiteltyyn aiheeseen, ja kopioit asian tähän jälleen vain näyttämään siltä, että olet puhumassa täällä muille asiaa, vaikka olet yksi koko tämän foorumin eniten pihalla olevista tapauksista. Geologian pääaineopiskelijana TAIDAN muuten ylipäätään hieman paremmin TIETÄÄ näistä asioista kuin sinä, joten mieti sitä ennen kuin seuraavan kerran tulet meikäläistä ojentamaan".

        Voit kyllä olla geologian opiskelija mutta alan terminologia sinulla on aivan hukassa. Geokemia joka myös kuuluu geologisten tieteiden joukkoon ei käytä termiä "imeä" vaan geokemiassa puhutaan liukoisuudesta.
        En mene nyt yksityiskohtiin.
        On aivan väärin väittää ettei geokemialliset prosessit kuuluisi lainkaan lainkaan käsiteltävään aiheeseen eli valtamerien optimisyvyys ajatteluun. Merten syvyys eli veden käyttäytyminen suurissa paineissa ja ko. lämpötiloissa vaikuttaa liukoisuuteen.
        Kirjoitit aivan väärin "ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen". Eikö liukoisuus aiheena kuulukaan geokemian alueeseen?

        Geologian opiskelijana et taida edes tietää mitkä osa-alueet kuuluu geologiaan.
        Geokemiaa ja mineralogiaa ei voida sivuuttaa kokonaan aiheeseen kuulumattomana. Myöskin omalta osaltaan metallurgiset prosessit liittyy liitännäisenä geokemiaan eli useimmat metalliset alkuaineet ovat yhdistyneet mineraaleihin. Harva alkuaine esiintyy luonnossa puhtaana metallina. (mm. kultaa voidaan löytää puhtaassa metallisessa muodossa)

        Geologin on tajuttava miten mineraalit ovat muodostuneet. Ja tässä tulee mukaan myös liukoisuustekijät. Geokemia liittyy geologian aiheeseen, olet siis tehnyt aivan typerän väittämän "ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen".

        Sinun käsityksen mukaan kemia ei liity millään tavalla geologiaan? Oletko unohtanut mineraalien kemiallisen muodostumisen kiinteässä maaperässä? Myös maapallon vesi- ja ilmakehällä on oma kemiallinen luonteensa.
        Taidat olla valinnut aivan väärän opiskeluaiheen.

        »Voit kyllä olla geologian opiskelija mutta alan terminologia sinulla on aivan hukassa.»

        Katsotaanpa kuinka taas kerran pyöritän sinua tervassa ja höyhenissä, kun tulet sitä itse kerjäämään...

        »Geokemia joka myös kuuluu geologisten tieteiden joukkoon ei käytä termiä "imeä" vaan geokemiassa puhutaan liukoisuudesta.»

        Geokemia on kemiaa, jonka tutkimusten kohde on maapallo ja aurinkokunta. Sanan runko siis jo viittaa siihen, että kyse on kemiasta, ja etuliitteellä on tarkennettu varsinaista tutkimuksen kohdealuetta. Historiallisesti geokemian voitaneen katsoa olleen yritys olla jotain geologian ja kemian väliltä. Kyse on kuitenkin kemian teorioiden ja menetelmien käytöstä geo-aiheissa.

        Kun geologiassa puhutaan laattatektoniikasta ja subduktiosta (kuten oli tämä aihe, mistä aloit saivartelemaan), voidaan ihan hyvin sanoa, että vaippa imee sitä laattaa sedimentteineen ja vesineen. Kysymys ei ollut pelkästään kemiallisesta ilmiöistä vaan paljon kokonaisvaltaisemman asian tarkastelusta ja sen kuvainnollisesta esittämisestä. Silloin kun puhutaan liukoisuudesta, niin sitten puhutaan siitä, mutta nyt ei ollut siitä kyse. Jokainen voi lukea tästä ketjusta mistä oli kyse, ja sitä sinä et savuverhoinesi peitä mihinkään.

        Kuten jo yllä sanoin, nämä ovat semanttisen tarkkuuden kannalta paljon epäoleellisempia yksityiskohtia kuin mitä mitä verrokkina tarjolla oleva ulosantisi on. Vai osaatko perustella miksi olet niin pihalla, että esim. suprajohtavuus on mielestäsi yhtä kuin lämmönjohtavuus? Luuletko muuten, että en lakkaa huomauttelemasta tästä jos jatkat tuollaisella linjalla etkä nöyrry myöntämän, että olet aivan pihalla perusasioista? Luuletko, että unohdan sen kaiken mitä olet täällä sekoillut, ja vain vaikenen kun yrität keksiä kommenteistani moitittavaa?

        »En mene nyt yksityiskohtiin. »

        Ei se sinulta onnistuisikaan eikä kukaan varmaan haluaisi nähdä, että edes yrittäisit sitä. Kunpa suorittaisit itsesensuuria jo siinä vaiheessa kun alat hevonpaskaasi palstalle ylipäätään lapioimaan.

        »On aivan väärin väittää ettei geokemialliset prosessit kuuluisi lainkaan lainkaan käsiteltävään aiheeseen eli valtamerien optimisyvyys ajatteluun.»

        Satun tietämään, että olen vuosien varrella itse kertonut sinulle noista kyseisistä asioista kun olet ollut inttämässä kulloinkin ties mitäkin paskaa aiheesta. Minua et kuseta luulemaan, että se onkin niin päin, että sinä olet meikäläistä täällä opettamassa. Olen myös vuosien varrella huomautellut sinulle siitä, että sinun on ihan turhaa yrittää laittaa sanoja kenenkään suuhun.

        »Merten syvyys eli veden käyttäytyminen suurissa paineissa ja ko. lämpötiloissa vaikuttaa liukoisuuteen.»

        Kukaan ei ole tätä kiistänyt, joten minulle sinun on sitä ihan turhaa toitottaa.

        »Kirjoitit aivan väärin "ei taaskaan liity käsiteltyyn aiheeseen". Eikö liukoisuus aiheena kuulukaan geokemian alueeseen?»

        Mehän emme puhu nyt liukoisuudesta, vaan sinä aloit saivartelemaan siitä imemisestä. Koittaisit päättää ensin mistä haluat puhua ja sitten pysyä aiheessa. Olet varmaan tämän foorumin surkein esimerkki olkinuken nylkyttäjästä kun et koskaan pysty tarjoamaan muuta kuin tuollaista asiasta toiseen hyppimistä ja niiden välille olemattomien siltojen rakentamista. Noilla silloilla olkiukkosi tanssivat laulaen, että "sinä et ymmärrä tätä asiaa" vaikka jokainen voi nähdä kontekstista että Peltisepä on taas lähinnä hallusinoinut hitsauskäryissään.

        »Geologian opiskelijana et taida edes tietää mitkä osa-alueet kuuluu geologiaan.»...

        (ym. savuverhoa)

        Argumentum ex culo!

        »Sinun käsityksen mukaan kemia ei liity millään tavalla geologiaan?»...

        (ym. savuverhoa)

        Osoitatko jonkun suoran lainauksen minulta, jossa selvästi väitän tai annan olettaa noin? Minä kun nimittäin pystyn osoittamaan, että sinä yrität taas luistattaa keskustelua sivuraiteille mielivaltaisten oletustesi perusteella.

        »Taidat olla valinnut aivan väärän opiskeluaiheen.»

        Googlettelemalla jotain hätäpasketta sieltä täältä argumentiksi sinä et ole se, joka moista osoittaa. Pysytään nyt vaan joko siinä aloituksen aiheessa tai sitten voit yrittää edelleen perustella sitä, että miksi tässä laattatektoniikkaa koskevassa huomiossani esinynyt semantiikka olisi ollut sopimatonta.

        Et sinä siihen pysty, koska tavoitteesi on vain hätäisesti takertua mihin tahansa asiaan mistä et itse edes tiedä mitään, ja sitten säheltää sen osoittamiseksi noita "et taida tietää tätä, etkä taida tietää edes tuota", mitä olet vetänyt taas kerran omasta perseestäsi. Selvitähän itsellesi vaikka tässä välissä miksi suprajohtavuus ei ole lämmönjohtavuutta, niin saat hetkeksi jotain järkevää tekemistä.


      • Sen verran edellisiä toki tarkennettakoon, että toki kun alunperin oli kyse tästä hiilen kierrosta ylipäätään, niin sitä myötä kyse oli siis laattatektoniikkapointissani myös siitä, että laatan mukana vaippaan kulkeutuvan sedimenttiaineksen ja veden mukaan vaippaan päätyy sitä hiilidioksidia, minkä "imemisestä" Peltisepänpelle saivarteli.

        Sen verran hän sakealla ja kitkerällä aivopieruverhollaan onnistui minua hämmentämään, että vastineissani hänen bullshittiinsa puhuin sittemmin vain sen meriveden imemisestä vaippaan. Itse pointin kannaltahan se tosin ei ole oleellinen asia; laattatektoniikan takia vaippa imee näitä kaikkia aineita - näin voidaan sanoa.


      • »Kyse ei siis ole imemisestä vaan liukoisuudesta.»

        Lyhyesti tämän voinee käsitellä näin, että tarjoat väärää dikotomiaa; ikään kuin minä olisin väittänyt, että imeminen olisi liukoisuuden vastakohta. Kun minä todellisuudessa puhun siitä, että vaippaa imee matskua niin sinä väität, että "ei vaan kyse on liukoisuudesta", vaikka kukaan ei ole väittänytkään etteikö mukana olisi liuenneita aineita. Siitähän siinä meriveden hiilidioksidissa on kyse. Kontekstin kannalta oli oleellista, että mihin hiili on kulloinkin menossa. Sinä et vain tunnu ymmärtävän mistä puhutaan, mutta projisoit sitä muihin.

        Saman voisi käsitellä sellaisen esimerkin kautta, että jos minä sanon, että "viskaan vettä kiukaalle", niin sinä tulisit sepittämään, että "Olet nyt ymmärtänyt modaalilogiikan aivan väärin. Evoluutiouskovainen nihilisti luulee, että veden hyöyrystyminen kiukaalla on viskaamista. Reaalitodellisuudessa huomioidaan myös Peltisepän lämpöteoria, jossa suprajohtavuus on sama kuin lämmönjohtokyky. Metallien sulamisessa puolestaan..." (jne.)

        Elikkä sinulla on pätemisen tarve ja niin kiire toteuttaa halujasi leikkiä opettajaa, että söhellät kokoon vain jotain mitä mieleesi sattuu asian tiimoilta tulemaan ja väännät kasaan väitteen. Se väite on aina sellaista muotoa, että tulet muka oikomaan jonkun käsityksiä, mutta sen "perustelut" ovat ihan asian vierestä tai jos liittyvät asiaan, ovat omituisesti sekoitettuja. Tekniikkasi on siis sekoilemalla itse yrittää sekoittaa muita. Mielestäni tuollaista tekee vain hullu.


    • nuorempi_maapallo

      "Kun geologiassa puhutaan laattatektoniikasta ja subduktiosta (kuten oli tämä aihe, mistä aloit saivartelemaan), voidaan ihan hyvin sanoa, että vaippa IMEE sitä laattaa sedimentteineen ja vesineen."

      Älä viitsi puhua imemisestä. Geofysiikka käsittääkseni puhuu tässä yhteydessä alityönnöstä (subduktiosta). Eli toisen mannerlaatan reuna työntyy toisen mannerlaatan alle. Tämä on pystysuuntaista liikettä ei imua. Mannerlaatat voivat liikkua toistensa suhteen myös vaakasuuntaisesti.

      Nämä ovat puhtaasti mekaanisia jännitysten purkautumisia joissa mukana on syvempien kerrosten termisiä konvektiovirtoja. Fysiikassahan lämpöjännityksetkin aiheuttaa myös mittamuutoksia eli lämpölaajentumista tai puristumista.

      Tämän tietää konepaja-alan ammattilaisetkin. Sopivasta kohtaa lämpökäsittelemällä palkki- tai levyrakenteita kappaleet saadaan oikenemaan (tämä on lämmitys-jäähdytys prosessi kappaleessa)
      Nämä lämpöopilliset prosessit toimii myös maapallon kuoren rakenteessa. Yksinkertaisesti maapallon kiinteä kuori ei ole saavuttanut lämpötasapainoa. Maapallo on epästabiilissa tilassa. Tämä kertoo siitä, että maapallo ei voi olla niin vanha kuin tiede olettaa, jos maapallo olisi miljardeja vuosia vanha (n. 4.5) lämpötasapainotila olisi ehtinyt saavuttaa stabiilin tilan.

      Tätähän se pitkä aika merkitsee !!! Maapallo on äärellisen kokoinen planeetta joten sen kokonaisenergian määrä ei voi olla rajaton. Rajallinen määrä kokonaisenergiaa saavuttaa lopulta lämpötasapainon eli stabiilin tilan. Tämä on faktaa eikä kuvitelmaa.
      Maan kuori on vasta jäähtyvässä tilassa eli se on epästabiili. Lämpötasapainon saavuttaminen merkitsee sitä, että lämpöjännityksiä ei enää muodostu. Tätähän se äärellisen kappaleen stabiili tila merkitsee fysiikassa !!!

      Geologian opiskelijana voisit ainakin sivuaineena ajatella lämpöoppia (fysiikkaa) jotta perustiedot eivät häviä kokonaan muistista. Mietihän oikein tarkasti tätä ÄÄRELLISEN kappaleen lämpödynamiikkaa ennen kappaleen stabiilia tasapaino tilaa. Muista, että maapallo on äärellisen kokoinen kappale. (myös radioaktiivinen hajoaminen lopulta päätyy stabiiliin tilaan )
      Maapallon iän ratkaisee tämä aika jossa stabiili tasapaino tila saavutetaan.

      Te tiedeuskovat "geologitkin" saisitte tajuta äärellisen kappaleen fysiikan.

      • »Älä viitsi puhua imemisestä. Geofysiikka käsittääkseni puhuu tässä yhteydessä alityönnöstä (subduktiosta).»

        Sinähän tuohon tartuit, mutta et osannut selittää mikä siinä oli pielessä. Jos vastailet minulle tämän asian tiimoilta, niin tokihan minä tästä puhun. Tämähän on keskustelupalsta.Pysytäänpä joka tapauksessa nyt asiassa eli siinä, että alunperin mielestäsi imemisestä ei saanut puhua siksi, että kyseessä olisi ollut liukeneminen.

        Ymmärrätkö pöljä, että et voi vain vaihtaa aihetta mielesi mukaan ja kuvitella, että kukaan ei muista millä perusteella aloitit koko saivartelusi? Kaikki mitä nyt esität on taas uutta copypastea käytännössä varsinaisen asian vierestä. Äläkä edes viitsi yrittää "kysyä", että "eikö geofysiikka muka liity geologiaan" yms. Aloitit ihan itse, typeryyttäsi, jauhamaan tästä imu-käsitteestä vs. LIUKENEMINEN.

        Käydäänkös se nyt tästä alta pois ensin, vai myönnätkö yrittäneesi ihan turhaan vain päteä ilman, että sinulla oikeastaan olikaan mitään asiaa kommenttiini? Vai miten perustelet tämän uudemman geofysikaalisen näkökulmasi liittymisen nyt siihen LIUKENEMISEEN joka oli sinulle edellä niin tärkeää? Vastaa tähän äläkä kiemurtele! Jos vastaat tähän taas jotain muuta niin selvennät vain entisestään lukijoille sitä kuvaa itsestäsi, mitä minäkin olen ennustanut.

        »Eli toisen mannerlaatan reuna työntyy toisen mannerlaatan alle. Tämä on pystysuuntaista liikettä ei imua.»

        Taas esität väärän dikotomian, joka näemmä on trademarkkisi. Ikään kuin liikkeen suunta olisi jotenkin sen imun käsitteen poissulkeva tekijä - mitä se tietenkään ei ole. Johan minä esitin yllä perustelut sille, että konvektiosysteemin toiminnan olemusta voi ihan hyvin kuvannoillisesti esittää imuna.

        Kaiken lisäksi olet mennyt hätägooglailusi parissa käsittämään, että se subduktio olisi ehdottomasti pystysuuntaista liikettä, vaikka asia ei ole niin. Ne laatat uppoavat erilaisissa kulmissa riippuen tiheydestään, mutta pystysuuntaista se alkaa olemaan vasta siellä syvemmän vaipan kierron tapauksessa eikä kaikenkaikkiaan.

        Tämä ei ole mitenkään olellinen asia aloittamasi saivartelun kannalta. Sinähän olit sitä mieltä, että tämä imu-käsitteen käyttö (minkä olen nyt pari kertaa perustellut) olisi tullut jotenkin korvata LIUKENEMISELLA. Haluatko nyt jatkaa siitä liukenemisasiasta, käsitellä pystysuuntaista liikettä vai keksiä taas jonkun uuden jutun, allekirjoittaaksesi sen mitä jo kerroinkin keskustelutyylistäsi? Mieti muuten tarkkaan mitä teet seuraavaksi.

        »Te tiedeuskovat "geologitkin" saisitte tajuta äärellisen kappaleen fysiikan.»

        Joko selvitit itsellesi minkä idiootin itsestäsi teit kun väitit, että suprajohtavuus olisi yhtä kuin lämmönjohtavuus? Hä? Luulitko, että unohdin tuon vain sillä aikaa, kun kävit googlaamassa lisää savuverhokangasta?


      • metrin_viikko

        Hei peltiseppäpelle!

        Onko sinulle tehty (epäonnistunut) lobotomia?


      • metrin_viikko kirjoitti:

        Hei peltiseppäpelle!

        Onko sinulle tehty (epäonnistunut) lobotomia?

        Mitä olen tilannetta vuosien varrella seurannut, luulenpa, ettei lobotomian suorittaminen onnistuisi, kun tuon kuupasta ei löydy yhteyksiä mitä katkoa.


    • älä_typeröi

      "»Te tiedeuskovat "geologitkin" saisitte tajuta äärellisen kappaleen fysiikan.»

      Joko selvitit itsellesi minkä idiootin itsestäsi teit kun väitit, että suprajohtavuus olisi yhtä kuin lämmönjohtavuus? Hä? Luulitko, että unohdin tuon vain sillä aikaa, kun kävit googlaamassa lisää savuverhokangasta? "

      Taas kerran tiedeuskova skientisti sekoilee. Et siis ymmärrä äärellisten kappaleiden fysiikkaa. Maapallohan on äärellinen kappale eli siinä ei voi olla ääretöntä määrää energiaa.

      Supra- ja lämmönjohtavuuden olet itse sekoittanut päässäsi totaalisesti. Tieteellinen teoria-ajattelusi on niin lokeroitunut ettet näe edes suuria linjoja lainkaan.
      Supra- ja lämmönjohtavuus kytkeytyvät toisiinsa. Et tajua toisistaan riippuvuussuhteessa olevia asioita.

      Materiaaleissa esim. sähköjohtimissa virran kulkua vastustaa ns. ominaisvastus (resistanssi) ja tämä vastus nostaa johtimessa lämpötilaa. Eli sähkövastuksen vaikutus johtimessa on lämpötilaa nostava. Näinhän se sulakkeen toiminta toimii, tietyllä virran arvolla sulakkeen johdin menee poikki, sulaa eli lämpötila nousee korkeaksi. 10 A sulake ei kestä 20 A virtaa)

      Tietyssä lämpötilassa tämä vastus katoaa eli tätä ilmiötä kutsutaan suprajohtavuudeksi. Kun materiaalijohdin on tässä suprajohtavassa tilassa siinä ei ole tätä ohmista vastusta eli resistanssia. Näin sähkövirran kulku ei nosta ko. johtimen lämpötilaa.

      Et siis ymmärrä sähkön johtavuuden ja lämpötilan fysikaalista riippuvuutta toisistaan !!! Nyt tekninen ongelma on vain se, että tämä suprajohtava tila tulee vastaan varsin matalissa lämpötiloissa. Tämä rajoittaa teknisiä ratkaisumalleja.
      Fysiikkaa EI VOI lokeroida niin pieniin osa-alueisiin, että kaikki riippuvuussuhteet unohtuu.

      Suprajohtavuus ja lämmönjohtavuus ovat riippuvuussuhteessa toisistaan. Ja tätä sinä tiedeuskovat pelle et ymmärrä. Tätä "kylmäfysiikkaa" eli matalien lämpötilojen fysiikkaa tutkitaan edelleen. Fakta on edelleen se, että kun materiaali on suprajohtavassa tilassa siinä ei ole sähkövastusta (resistanssia) eikä näin ollen se lämpötilakaan nouse.
      Sähkövastus eli resistanssi on se tekijä joka nostaa johtimessa lämpötilaa. Eli johtimen poikkipinnalla on merkitystä maksimivirtaan nähden.

      Silloin kun tämä resistanssi on nolla (0) materiaali on suprajohtavassa tilassa.
      Käytännössä tämä näkyy myös siten, että tietokoneiden mikroprosessorit tarvitset jäähdytystä. Sähkövirtahan sen mikroprosessorin lämpötilaa nostaa. Tällä on tietty oma raja-arvonsa eli suurin sallittu toiminta lämpötila eli käyttölämpötila.

      CERN:in tutkimuslaitoksessa hiukkaskiihdyttimen magneetteja syöttävät virtajohtimet on matalassa lämpötilassa eli ne pidetään suprajohtavina.
      Tämä kertoo suprajohtavuuden ja lämmönjohtavuuden keskinäisestä riippuvuussuhteesta.

      Ja tätä sinä näennäistieteellinen lokeroajattelija et tajua. Sinulle on mahdotonta antaa ymmärrettävää vastausta koska et tajua fysikaalisia riippuvuussuhteita.

      • Peltisepälle

        Olet kyllä tämän foorumin idioottien kermaa. Et piittaa pätkääkään mitä sinulle on kirjoitettu, vaan jatkat aivopierujesi päästelyä. Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. Olet ihan pakkopaitakamaa.


      • x_peltiseppä
        Peltisepälle kirjoitti:

        Olet kyllä tämän foorumin idioottien kermaa. Et piittaa pätkääkään mitä sinulle on kirjoitettu, vaan jatkat aivopierujesi päästelyä. Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. Olet ihan pakkopaitakamaa.

        " Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. "

        Säälittävää tietämättömyyttä tiedeuskovalla. Sinun ajattelusi koostuu pikkulokeroista tai peltiämpäreistä joissa on joitakin muistitieto lapppusia sekaisin.
        Ei minkäänlaista tajua asioiden riippuvuuksista toisiinsa. Fysiikka todellisuudessa asettaa suprajohtavuuden ja lämmönjohtavuuden yhteen.
        Materiaaleilla on lämpötilasta riippuva ominaisvastus (resistanssi) sähkölle ja lämmölle on ominaisjohtavuus.

        Ja sitten tietyissä matalassa lämpötilassa tämä ominaisvastus häviää kokonaan eli se tulee nollaksi (0). Suprajohtavuus tilassa oleva sähköjohdin ei vastusta sähkövirran kulkua eli johdin ei lämpene koska resistanssia ei ole.
        Resistanssin vaikutus on juuri lämpötilan nousu. Näinhän ne sähkövastusuunit toimii. Etkö edes tajua näiden sähkövastusuunien fysiikkaa?

        Sinulla ei ole edes fysiikan alkeistietoja. Et siis tajua koko sähkölämmityksen ideaa.
        Suprajohtavassa tilassa olevat sähköpatterit eivät lämmitä koska niissä ei ole sitä sähkövastusta eli resistanssia.

        Luulin sentään tiedeuskovan edes jonkin verran tajuavan fysikaalisten asioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Olen todella erehtynyt teidän ajattelukyvystänne.
        Hanki edes itsellesi perustiedot.


      • Valehtelijalle
        x_peltiseppä kirjoitti:

        " Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. "

        Säälittävää tietämättömyyttä tiedeuskovalla. Sinun ajattelusi koostuu pikkulokeroista tai peltiämpäreistä joissa on joitakin muistitieto lapppusia sekaisin.
        Ei minkäänlaista tajua asioiden riippuvuuksista toisiinsa. Fysiikka todellisuudessa asettaa suprajohtavuuden ja lämmönjohtavuuden yhteen.
        Materiaaleilla on lämpötilasta riippuva ominaisvastus (resistanssi) sähkölle ja lämmölle on ominaisjohtavuus.

        Ja sitten tietyissä matalassa lämpötilassa tämä ominaisvastus häviää kokonaan eli se tulee nollaksi (0). Suprajohtavuus tilassa oleva sähköjohdin ei vastusta sähkövirran kulkua eli johdin ei lämpene koska resistanssia ei ole.
        Resistanssin vaikutus on juuri lämpötilan nousu. Näinhän ne sähkövastusuunit toimii. Etkö edes tajua näiden sähkövastusuunien fysiikkaa?

        Sinulla ei ole edes fysiikan alkeistietoja. Et siis tajua koko sähkölämmityksen ideaa.
        Suprajohtavassa tilassa olevat sähköpatterit eivät lämmitä koska niissä ei ole sitä sähkövastusta eli resistanssia.

        Luulin sentään tiedeuskovan edes jonkin verran tajuavan fysikaalisten asioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Olen todella erehtynyt teidän ajattelukyvystänne.
        Hanki edes itsellesi perustiedot.

        Miksi sinulla on aina keilapallo perseessäsi, kun kirjoitat tänne?


      • Menisit_mäkees
        x_peltiseppä kirjoitti:

        " Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. "

        Säälittävää tietämättömyyttä tiedeuskovalla. Sinun ajattelusi koostuu pikkulokeroista tai peltiämpäreistä joissa on joitakin muistitieto lapppusia sekaisin.
        Ei minkäänlaista tajua asioiden riippuvuuksista toisiinsa. Fysiikka todellisuudessa asettaa suprajohtavuuden ja lämmönjohtavuuden yhteen.
        Materiaaleilla on lämpötilasta riippuva ominaisvastus (resistanssi) sähkölle ja lämmölle on ominaisjohtavuus.

        Ja sitten tietyissä matalassa lämpötilassa tämä ominaisvastus häviää kokonaan eli se tulee nollaksi (0). Suprajohtavuus tilassa oleva sähköjohdin ei vastusta sähkövirran kulkua eli johdin ei lämpene koska resistanssia ei ole.
        Resistanssin vaikutus on juuri lämpötilan nousu. Näinhän ne sähkövastusuunit toimii. Etkö edes tajua näiden sähkövastusuunien fysiikkaa?

        Sinulla ei ole edes fysiikan alkeistietoja. Et siis tajua koko sähkölämmityksen ideaa.
        Suprajohtavassa tilassa olevat sähköpatterit eivät lämmitä koska niissä ei ole sitä sähkövastusta eli resistanssia.

        Luulin sentään tiedeuskovan edes jonkin verran tajuavan fysikaalisten asioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Olen todella erehtynyt teidän ajattelukyvystänne.
        Hanki edes itsellesi perustiedot.

        "Ei minkäänlaista tajua asioiden riippuvuuksista toisiinsa."

        Olet tarjonnut tiedeaiheiseen ketjuun "luomistiedettäsi" ja jauhanut asian sivusta taas kaikkea paskaa minkä olet kerennyt. Sekoilet suprajohtavuuden kanssa ja intät turhaan vastaan. Olet joka paikassa sekoilemassa ja syytät siitä muita. Olet ihan väärä tyyppi huomauttelemaan muiden perus tiedoista vitun hullu.


      • PösilöSeON
        Peltisepälle kirjoitti:

        Olet kyllä tämän foorumin idioottien kermaa. Et piittaa pätkääkään mitä sinulle on kirjoitettu, vaan jatkat aivopierujesi päästelyä. Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. Olet ihan pakkopaitakamaa.

        Sama hemppa väittää, että sähkövirta on sama kuin sähkömagneettinen vuorovakutus ja vaikka asian vääntää rautalangasta, niin ei uppoa kaaliin. Selittelyt asian vierestä vaan pitenevät.


      • ToivotonTapaus

        Kaveri kirjoittelee useilla tiedepalstoilla vaikka ei omaa edes lukiotason tietoja aiheesta. Kun virheistä huomautetaan, ainoa vastaus on loppumaton selittely asian vierestä. Ikinä ei kaiffari ole myöntänyt edes alkeellisimpia virheitään, vaan alkaa mökeltää tiedeuskovista kuten taas kerran.
        Väite, että lämmönjohtavuus ja suprajohtavuus ovat sama asia on varmaan yhtä hölmö kuin sähkövirran ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen väittäminen samaksi. Molemmat väitteet olisi perin helppo tarkastaa vaikka wikistä, mutta mitä vielä. Kun pelliseppä on saanut jotain päähänsä, niin se on fyysikoiden (ja evoluutiotutkijoiden) häpeä, jos he ovat toista mieltä.
        Kansakoulupohjalta tiedettä kaatamaan. No onhan siinä asennetta.


      • Peltipoliisi
        ToivotonTapaus kirjoitti:

        Kaveri kirjoittelee useilla tiedepalstoilla vaikka ei omaa edes lukiotason tietoja aiheesta. Kun virheistä huomautetaan, ainoa vastaus on loppumaton selittely asian vierestä. Ikinä ei kaiffari ole myöntänyt edes alkeellisimpia virheitään, vaan alkaa mökeltää tiedeuskovista kuten taas kerran.
        Väite, että lämmönjohtavuus ja suprajohtavuus ovat sama asia on varmaan yhtä hölmö kuin sähkövirran ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen väittäminen samaksi. Molemmat väitteet olisi perin helppo tarkastaa vaikka wikistä, mutta mitä vielä. Kun pelliseppä on saanut jotain päähänsä, niin se on fyysikoiden (ja evoluutiotutkijoiden) häpeä, jos he ovat toista mieltä.
        Kansakoulupohjalta tiedettä kaatamaan. No onhan siinä asennetta.

        Pellisepän kanssa ei kannata vaivautua kinaamaan kun se on sen luokan riemuidiootti. Se vain hakee jotain uutta juttua ja sekoittaa edelliseen. Yleensä on vielä väärässä sen kanssa eikä tajua kun sanotaan. Oman aikansa säästämiseksi siis kannattaa sivuuttaa koko hörhön tekemiset täällä. Siinä mielessä hyvä esimerkki, että kenties tulevaisuudessa näemme koulutusleikkausten myötä lisää tuollaisia.


      • sähköalan_mies
        ToivotonTapaus kirjoitti:

        Kaveri kirjoittelee useilla tiedepalstoilla vaikka ei omaa edes lukiotason tietoja aiheesta. Kun virheistä huomautetaan, ainoa vastaus on loppumaton selittely asian vierestä. Ikinä ei kaiffari ole myöntänyt edes alkeellisimpia virheitään, vaan alkaa mökeltää tiedeuskovista kuten taas kerran.
        Väite, että lämmönjohtavuus ja suprajohtavuus ovat sama asia on varmaan yhtä hölmö kuin sähkövirran ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen väittäminen samaksi. Molemmat väitteet olisi perin helppo tarkastaa vaikka wikistä, mutta mitä vielä. Kun pelliseppä on saanut jotain päähänsä, niin se on fyysikoiden (ja evoluutiotutkijoiden) häpeä, jos he ovat toista mieltä.
        Kansakoulupohjalta tiedettä kaatamaan. No onhan siinä asennetta.

        "Väite, että lämmönjohtavuus ja suprajohtavuus ovat sama asia "

        Minä sinä peltiseppää mollaat, lukisit itse fysiikan lämpöoppia niin ehkä
        voisit tajuta koko asian. Sinun "tieteellinen" ajattelusi on äärimmäisen lokeroitunut, et kykene näkemään riippuvuussuhteita.
        "Kylmäfysiikka" joka tutkii äärimmäisen matalia lämpötiloja kuten suprajohtavuutta on osa fysiikan laajempaa aluetta eli lämpöfysiikkaa (lämpöoppi)
        Peltiseppä ei esittänyt väittämää vaan faktan suprajohtavuudesta.

        Suprajohtavassa tilassa mm. sähköjohtimen vastus eli resistanssi häviää. Näin resistanssin puuttuminen ei nosta sähköjohtimessa lämpötilaa sähkövirran vaikutuksesta. Olet varsin tyhmä jos et tätä fysikaalista tosiasiaa tajua.
        Kertaappa se sähkölämmityksen idea. Sähkövastuslämmityksen idea nojaa juuri tähän resistanssiin.

        Jo sähkötekniikan perusteissa lasketaan näitä vastuslankojen "johtavuuslaskuja".
        Itse laskeskelin näitä jo ammattikoulun sähkölinjalla ensimmäisenä vuotena.
        Nyt noista vuosista on kulunut pitkä aika ja edelleen sähköalan ammattilaisena olen tekemisissä sähkölämmitysasioiden parissa. Lueppas sähkötekniikan oppikirjoista vastuslangoista. Näissä on sopivia materiaaleja eri lämpötila-alueille.
        Tässä hyödynnetään juuri materiaalien erilaista sähkönjohtavuutta eli sen käänteislukua sähkövastusta, resistanssia.

        Matemaattisesti sähkönjohtavuus ja sähkönvastus ovat toistensa käänteislukuja.
        Et siis tiedä mitään käänteisluvuista eli sinulla ei ole mitään tajua matemaattisesta fysiikasta. Sinun tiedoilla ei tosiaan kannata arvostella toisten tietämystä. Minä en tunne peltiseppää, mutta tiedän varsin hyvin se, että sähköalan ammattilaisissa on paljon uskovia kristillisessä mielessä.


      • vai.sähköalaa
        sähköalan_mies kirjoitti:

        "Väite, että lämmönjohtavuus ja suprajohtavuus ovat sama asia "

        Minä sinä peltiseppää mollaat, lukisit itse fysiikan lämpöoppia niin ehkä
        voisit tajuta koko asian. Sinun "tieteellinen" ajattelusi on äärimmäisen lokeroitunut, et kykene näkemään riippuvuussuhteita.
        "Kylmäfysiikka" joka tutkii äärimmäisen matalia lämpötiloja kuten suprajohtavuutta on osa fysiikan laajempaa aluetta eli lämpöfysiikkaa (lämpöoppi)
        Peltiseppä ei esittänyt väittämää vaan faktan suprajohtavuudesta.

        Suprajohtavassa tilassa mm. sähköjohtimen vastus eli resistanssi häviää. Näin resistanssin puuttuminen ei nosta sähköjohtimessa lämpötilaa sähkövirran vaikutuksesta. Olet varsin tyhmä jos et tätä fysikaalista tosiasiaa tajua.
        Kertaappa se sähkölämmityksen idea. Sähkövastuslämmityksen idea nojaa juuri tähän resistanssiin.

        Jo sähkötekniikan perusteissa lasketaan näitä vastuslankojen "johtavuuslaskuja".
        Itse laskeskelin näitä jo ammattikoulun sähkölinjalla ensimmäisenä vuotena.
        Nyt noista vuosista on kulunut pitkä aika ja edelleen sähköalan ammattilaisena olen tekemisissä sähkölämmitysasioiden parissa. Lueppas sähkötekniikan oppikirjoista vastuslangoista. Näissä on sopivia materiaaleja eri lämpötila-alueille.
        Tässä hyödynnetään juuri materiaalien erilaista sähkönjohtavuutta eli sen käänteislukua sähkövastusta, resistanssia.

        Matemaattisesti sähkönjohtavuus ja sähkönvastus ovat toistensa käänteislukuja.
        Et siis tiedä mitään käänteisluvuista eli sinulla ei ole mitään tajua matemaattisesta fysiikasta. Sinun tiedoilla ei tosiaan kannata arvostella toisten tietämystä. Minä en tunne peltiseppää, mutta tiedän varsin hyvin se, että sähköalan ammattilaisissa on paljon uskovia kristillisessä mielessä.

        "Sinun tiedoilla ei tosiaan kannata arvostella toisten tietämystä. Minä en tunne peltiseppää, mutta tiedän varsin hyvin se, että sähköalan ammattilaisissa on paljon uskovia kristillisessä mielessä."

        Voi jeesus mitä pelleilyä. Oletko nyt siis "sähköalan mies" samoin kuin olet "lisääntymisbiologi", "fysiikanopiskelija", "laborantti" jne.?

        Me tunnistamme tekstistäsi että sinä olet se kyseinen Peltiseppä, nuorenmaan kreationisti, pätemisen tarvetta poteva seniili uuno joka ei tajua, että kaikki kyllä näkevät lävitsesi. Paljastat itsesi jauhamalla tuota lämpöoppiasi joka toisessa viestissäsi. Suprajohtavuus ei ole sama kuin lämmönjohtavuus ja olet nolannut itsesi aivan täysin jankatessasi siitä täällä. Sama pätee sähkövirtaan ja sähkömagneettiseen voimaan. Miksi et ota opiksesi kun sinua varoitellaan tuollaisesta pikaisesta asioiden silmäilystä Wikipediasta, että sillä ei vielä pädetä jos ei ymmäretä mitä siellä sanotaan. Tavallinen lukiolainen pieksee sinut näissä asioissa mennentullen puhumattaakaan niistä jotka ovat ottaneet niistä kuuluisista perusasioista (mistä jankutat) selvää.


      • x_peltiseppä kirjoitti:

        " Sinähän se aloitit tuolla väittämään, että suprajohtavuus olisi lämmönjohtavuus kun olit mennyt paniikissa googlailemaan niitä lämmönjohtavuusasioita ja sekoittanut asiat täysin. "

        Säälittävää tietämättömyyttä tiedeuskovalla. Sinun ajattelusi koostuu pikkulokeroista tai peltiämpäreistä joissa on joitakin muistitieto lapppusia sekaisin.
        Ei minkäänlaista tajua asioiden riippuvuuksista toisiinsa. Fysiikka todellisuudessa asettaa suprajohtavuuden ja lämmönjohtavuuden yhteen.
        Materiaaleilla on lämpötilasta riippuva ominaisvastus (resistanssi) sähkölle ja lämmölle on ominaisjohtavuus.

        Ja sitten tietyissä matalassa lämpötilassa tämä ominaisvastus häviää kokonaan eli se tulee nollaksi (0). Suprajohtavuus tilassa oleva sähköjohdin ei vastusta sähkövirran kulkua eli johdin ei lämpene koska resistanssia ei ole.
        Resistanssin vaikutus on juuri lämpötilan nousu. Näinhän ne sähkövastusuunit toimii. Etkö edes tajua näiden sähkövastusuunien fysiikkaa?

        Sinulla ei ole edes fysiikan alkeistietoja. Et siis tajua koko sähkölämmityksen ideaa.
        Suprajohtavassa tilassa olevat sähköpatterit eivät lämmitä koska niissä ei ole sitä sähkövastusta eli resistanssia.

        Luulin sentään tiedeuskovan edes jonkin verran tajuavan fysikaalisten asioiden keskinäisestä riippuvuudesta. Olen todella erehtynyt teidän ajattelukyvystänne.
        Hanki edes itsellesi perustiedot.

        »Hanki edes itsellesi perustiedot» yms.

        Muistan kun joskus joku idiootti oli tyypilliseen tyyliin sekoittamassa evoluutioteoriaan aivan täysin kaiken lähtien maailmankaikkeuden synnystä jne. Kun tästä häntä ojennettiin, niin sinä olit tietysti heti tyylillesi uskollisesti syyttelemässä lokeroajattelusta ja väitit, että aivan täysin kaikki on jotain samaa evoluutiota.

        Et sinä sitä ymmärtänyt tietenkään, että vaikka monituisista asioista voidaan puhua kehittymisenä, ja voidaanpa nimenomaan käyttää evoluution käsitettä tätä kuvaamaan, ni se ei kuitenkaan tarkoita aivan kaiken sisältyvän nimenomaan evoluutioteoriaan. Tuo siis kertoo jotain siitä, että mikä tausta tällä sinun lokeroajattelua koskevalla "argumentoinnillasi" on. Et käytännössä yleensä tiedä yhtään mitä mikäkin tarkoittaa, etkä siten etkä muutenkaan osaa kytkeä asioita toisiinsa oikein kategorisoituna.

        Näin ollen on naurettavaa, että kun et itse edes tiedä miten keskustelussa käytettävät käsitteet on määritelty ja millä alalla näitä käsitteitä tyypillisesti käytetään ja miksi, että tulet jonkin sekavan assosiaatioketjusi verukkeella ilmoittamaan, että "te tiedeuskovat ette ymmärrä fysiikkaa". Fysikkaan vetoaminen onkin vittumainen ja armoton ase - mutta sitä pitää osata käyttää oikein.

        Olen aiemmin tällä foorumilla itse kinastellut kanssasi mm. (raamatullisen) vedenpaisumuksen fysikaalisesta mahdottomuudesta ja osoittanut sinulle geofysikaalisiin perusasioihin nojaten miksi typerä tulvasatusi tosiaan on vain satua - älä pelle kuvittele voivasi tulla sen jälkeen minulle kertomaan fysiikasta vain sillä perusteella, että olet esitellyt jotain tiedeuskovuus-olkinukkeja ja vaihdellut ponttiasi joistain liukenemisista liikkeiden pystysuuntaisuuksiin tilanteessa, missä kyse oli käytännössä kielikuvan valinnasta (vaippa imee hiilidioksidia jne.).

        Ei ole siis kovinkaan riittävä peruste yrittää kritisoida toisen tekstiä jonkin yhden sanavalinnan takia, mikäli tällä ei ole asiayhteyden kannalta oleellista merkitystä - siis sellaista merkitystä, että informaation välittäminen voisi jotenkin merkittävästi vääristyä. Ketjussahan kyse oli siitä, että mitä se merien keskisyvyys CCD:n ja hiilen kierron kannalta voisi merkitä eikä siitä, että mikä valtava joukko erilaisia fysikaalisia olomuodonvaihdoksia sekä kemiallisia reaktioita monien eri hiiltä sisältävien kemiallisten spesiesten välillä tapahtuu sudbudktion osalta hiilen kierrossa jne.

        On siis tyystin toinen asia tarkistuttaa jotakin ilmaisua siksi, että se voisi aiheuttaa käydyn keskustelun kannatta jonkin väärinkäsityksen kuin se, että luulee löytäneensä vihdoin jotain, mitä rääppimällä pääsee pätemään. Sivuseikkoihin takertuminen ei aina ole väärin, mutta jos mihinkään muuhun ei pysty niin se on jo idioottimaista, ja sitä ja vain sitä sinä olet esitellyt täällä aivan kiistämättömästi.

        Kommentointityylistäsi ylipään näkee ihan oikeasti kuka tahansa muutaman kommenttisi nähnyt sen, että haluat vain matkia palstalla käytävää keskustelua, vaikka et osaa oikeasti keskustella ns. aikuisten kesken. Olet nähnyt miten muut kommentoivat täällä vaikkapa näin, että "tuo asia ei mene noin, koska tuo asia liittyy oikeasti tähän kokonaisuuteen, ja menee näin", ja yrität sitten samalla tavalla leikkien asioista jotain tietävää tulla pätemään, ikään kuin olisit yksi niistä muista, jotka keskustelevat tietämiinsä jutuihin väittämänsä perustaen.

        Olen nähnyt lukemattomia kertoja, että aiheessa kuin aiheessa teet ilmiselvän pikaisen googlauksen, ja alat sen jälkeen spammaamaan täysin kyseisen asian kysymyksen vierestä jonkin tässä kysymyksessä esiintyneen käsitteen liepeiltä löytyvää muuta käsitteistöä. Kuvittelet, että riittää kun selittää jotain tarpeeksi monimutkaisen ja tieteellisesti sivistyneen näköistä sepitettä, niin palstan muut lukijat sitten muka ovat aivan äimän käkösinä.

        Tuolla tavalla vain projisoit käytännössä omaa kulturaalista jälkeenjääneisyyttäsi siten, että kuvittelet muiden ihmisten olevan lähtökohtaisesti aivan pihalla asioista kuten itsekin olet, mutta et kuitenkaan ymmärrä muidenkin voivan tehdä samanlaista googlettelua. Kuka tahansa siis pystyy vähintään samaan kuin sinä. Useimmat pystyvät kuitenkin paljon muuhunkin.

        Ei siis suinkaan riitä, että katsoo mitkä käsitteet liittyvät joihinkin toisiin käsitteisiin, ja sitten niiden varassa rakentaa jotain sanahelinää ja kuvittelee, että nyt lukijat ovat ihan, että "vautsi". Kyllä se sisälukutaito ja näiden asioiden merkitykset ja niiden väliset suhteet pitää konteksteittain eri tavalla painotettuna ymmärtää. Normaali ihminen näkee hetkessä, että tuo tyyppi (sinä) vain kopioi tänne jotain pointteja ja yrittää rakentaa niistä savuverhoa.

        PS. Voit nyt joko yrittää kumota tämän kohta kohdalta tai allekirjoittaa typeryytesi sönkkäämällä tähän jatkoksi jotain tyylillesi uskollista hevonpaskaa. Valinta on sinun. Sinuna miettisin tarkkaan.


    • sähköalan_mies

      Jatkan vielä. Peltiseppää kritisoivana et vieläkään ole esittänyt aloittajan kysymykseen vastausta. Siksi toistan tämän kysymyksen jota et tajua:

      Mikä on valtamerien optimisyvyys?

      Aivan sivuasia tässä on se, että suolainen vesikin johtaa jonkin verran sähköä. Täysin puhdas vesi on sähköeriste. Voimalaitosten vedenkäsittelylaitoksissa ns. ioninvaihtolaitteissa valvotaan veden suolapitoisuutta juuri mittaamalla veden sähköjohtokykyä. Automatiikkalaitteistossa voi olla jopa piirturi piirtämässä sähkönjohtavuudesta käyrää.
      Tietyn rajan ylittyessä se ioninvaihtolaitteisto pitää "elvyttää" jotta se tuottaisi taas riittävän puhdasta vettä.

      Merivedessä voidaan tutkia suolapitoisuuden vaihtelua pystysuuntaisella eli syvyyssuuntaisella profiililla. Syvänteiden suolapitoisuus ei paljoakaan vaihtele eli niitä voidaan pitää suhteellisen stabiliina lukuunottamatta tilanteita jossa tapahtuu vedenalaisia tulivuoren purkauksia. Kohonnut mineraalipitoisuus nostaa sähkönjohtavuutta merivedessä.
      Meriveden suolapitoisuus ja lämpötila vaikuttaa myös äänen nopeuteen merivedessä. Tämä vaikuttaa sukellusveneiden ja laivojen kaikuluotauslaitteisiin (se sonar).

      Tuosta voisit EHKÄ tajuta asioiden välisiä riippuvuuksia. Sinulla on vain typerä lokeroiva ajattelutapa jossa ei tajuta riippuvuuksia lainkaan.

      • EHKÄ-juttuja

        Siitä optimisyyvydestä oli puhe CCD:n ja valtamerten keskisyvyyden kannalta. Peltiseppä tuli selittämään tänne taas ihan muuta. Sinä EHKÄ voisit noita asioiden välisiä riippuvuuksia puntaroidessasi vähän keskittyä miettimään mikää on keskustelun aiheen kannalta olellista ja merkittävää ja mikä ei.


      • »Syvänteiden suolapitoisuus ei paljoakaan vaihtele eli niitä voidaan pitää suhteellisen stabiliina lukuunottamatta tilanteita jossa tapahtuu vedenalaisia tulivuoren purkauksia. Kohonnut mineraalipitoisuus nostaa sähkönjohtavuutta merivedessä.»

        Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että luet vain jostain juttuja, joita voit esittää täällä tietoinasi, mutta vaivaudu tarkastamaan pitääkö asia paikkansa sellaisenaan kuin se on esitetty. Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla. Olet vain päätynyt lukemaan meriveden fysiikasta ja kemiasta kun olet etsinyt, että mitäs pääsisit pätemään CCD:n osalta.

        Sinähän yritit myös päteä minulle liukoisuudesta aiemmin, asiayhteydessä, jossa se sinäänsä ei ollut oleellista. Sittemmin koitit päteä minulle jotain mineraaleista, ikään kuin en niistä aika lailla sinua paremmin jotain tietäisi. Nyt sinulla onkin tuossa esimerkissäsi käsillä sekä liukoisuutta, että mineraaleja koskeva väärinkäsitys, jonka voin korjata, ja nämähän tällä kertaa liittyvät asiayhteyteen, johon keskustelun olet johtanut.

        Mineraalit ovat monesti sähkövarauksen kannalta ulkoisesti neutraaleja yhdisteitä. Mitä tulee vaikkapa maaperätieteeseen, niin isomorfisen korvautumisen tapauksessa on tärkeitä poikkeuksiakin, joilla puolestaan on tärkeitä seurauksiaan. Nyt kuitenkin kyse näyttää olevan tässä asiayhteydessä kyse vulkanismin ja hydrotermisen toiminnan tuottamista aineksista meriveteen.

        Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta.

        On siis esim. väärin sanoa vaikkapa vissyveden tapauksessa, että se on "mineraalivettä" (kuten etiketeissä eri kielillä, myös suomeksi usein näkee), kun kerran kyseisessä vedessä mineraaliperäinen aines on dissosioitunut ioneiksi. Jos sanotaan "kivennäisvesi" niin silloin puolestaan ei oteta kantaa siihen ovatko kivennäisaineet mineraaleina. Mineraalin määritelmä on "geologisten prosessien synnyttämä kiteinen alkuaine tai yhdiste", joten jos sanotaan, että jossain on mineraaleja, niin siellä sitten kanssa pitäisi olla näitä kiteisiä faaseja.

        On tyystin toinen asia, että vedessä voi suspensiossa esiintyä aineita myös mineraalifaasissa, mutta sillä ei ole veden sähkönjohtavuuden kannalta ainakaan samanlaista merkitystä kuin ioneilla, joista on kyse silloin, kun puhutaan meriveden sähkönjohtavuudesta näissä meren kemian ja fysiikan asiayhteyksissä. Meritieteessä käytetään usein vain käsitettä suolaisuus, tarkoittamaan kaikenlaista liukoista ainesta.

        Tällaisia kommentteja kun olet saanut tottua lukemaan, niin sen takia myös sinä teet tuota, että yrität vastaavasti iskeä kostoksi takaisin. Koitat löytää jotain, mistä pääsisit kuittailemaan. Mielestäni tämä oma tekemäni esimerkki on kuittailunaiheena validimpi tai vähintään yhtä validi kuin aloittamasi imemissaivartelu.

        Erona tässä on se, että olet sittemmin argumentoinut vain sanahelinää asian vierestä, etkä ole käsitellyt ollenkaan saamiasi kriittisiä huomioita millään järkevällä tavalla. Siinä missä itse olen pelastautunut vetoamalla imemiskommentissa kielikuvaan, niin sinä puolestasi oletkin yrittänyt perustella aiempia fysikaalisia ilmiöitä koskevia väärinkäsityksiäsi entistäkin lujemmin ja naurettavammin, etkä ole voinut myöntää tehneesi virhettä.


      • meritieteen_alkeet
        Khaostheoria kirjoitti:

        »Syvänteiden suolapitoisuus ei paljoakaan vaihtele eli niitä voidaan pitää suhteellisen stabiliina lukuunottamatta tilanteita jossa tapahtuu vedenalaisia tulivuoren purkauksia. Kohonnut mineraalipitoisuus nostaa sähkönjohtavuutta merivedessä.»

        Tässä on taas hyvä esimerkki siitä, että luet vain jostain juttuja, joita voit esittää täällä tietoinasi, mutta vaivaudu tarkastamaan pitääkö asia paikkansa sellaisenaan kuin se on esitetty. Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla. Olet vain päätynyt lukemaan meriveden fysiikasta ja kemiasta kun olet etsinyt, että mitäs pääsisit pätemään CCD:n osalta.

        Sinähän yritit myös päteä minulle liukoisuudesta aiemmin, asiayhteydessä, jossa se sinäänsä ei ollut oleellista. Sittemmin koitit päteä minulle jotain mineraaleista, ikään kuin en niistä aika lailla sinua paremmin jotain tietäisi. Nyt sinulla onkin tuossa esimerkissäsi käsillä sekä liukoisuutta, että mineraaleja koskeva väärinkäsitys, jonka voin korjata, ja nämähän tällä kertaa liittyvät asiayhteyteen, johon keskustelun olet johtanut.

        Mineraalit ovat monesti sähkövarauksen kannalta ulkoisesti neutraaleja yhdisteitä. Mitä tulee vaikkapa maaperätieteeseen, niin isomorfisen korvautumisen tapauksessa on tärkeitä poikkeuksiakin, joilla puolestaan on tärkeitä seurauksiaan. Nyt kuitenkin kyse näyttää olevan tässä asiayhteydessä kyse vulkanismin ja hydrotermisen toiminnan tuottamista aineksista meriveteen.

        Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta.

        On siis esim. väärin sanoa vaikkapa vissyveden tapauksessa, että se on "mineraalivettä" (kuten etiketeissä eri kielillä, myös suomeksi usein näkee), kun kerran kyseisessä vedessä mineraaliperäinen aines on dissosioitunut ioneiksi. Jos sanotaan "kivennäisvesi" niin silloin puolestaan ei oteta kantaa siihen ovatko kivennäisaineet mineraaleina. Mineraalin määritelmä on "geologisten prosessien synnyttämä kiteinen alkuaine tai yhdiste", joten jos sanotaan, että jossain on mineraaleja, niin siellä sitten kanssa pitäisi olla näitä kiteisiä faaseja.

        On tyystin toinen asia, että vedessä voi suspensiossa esiintyä aineita myös mineraalifaasissa, mutta sillä ei ole veden sähkönjohtavuuden kannalta ainakaan samanlaista merkitystä kuin ioneilla, joista on kyse silloin, kun puhutaan meriveden sähkönjohtavuudesta näissä meren kemian ja fysiikan asiayhteyksissä. Meritieteessä käytetään usein vain käsitettä suolaisuus, tarkoittamaan kaikenlaista liukoista ainesta.

        Tällaisia kommentteja kun olet saanut tottua lukemaan, niin sen takia myös sinä teet tuota, että yrität vastaavasti iskeä kostoksi takaisin. Koitat löytää jotain, mistä pääsisit kuittailemaan. Mielestäni tämä oma tekemäni esimerkki on kuittailunaiheena validimpi tai vähintään yhtä validi kuin aloittamasi imemissaivartelu.

        Erona tässä on se, että olet sittemmin argumentoinut vain sanahelinää asian vierestä, etkä ole käsitellyt ollenkaan saamiasi kriittisiä huomioita millään järkevällä tavalla. Siinä missä itse olen pelastautunut vetoamalla imemiskommentissa kielikuvaan, niin sinä puolestasi oletkin yrittänyt perustella aiempia fysikaalisia ilmiöitä koskevia väärinkäsityksiäsi entistäkin lujemmin ja naurettavammin, etkä ole voinut myöntää tehneesi virhettä.

        "Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta.

        Höpö höpö. KIrjoitat aivan puuta heinää "ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta." Asia on juuri niin kuin minä kirjoitin veden korkea suolapitoisuus nostaa veden sähkönjohtavuutta.
        Ja tämä suolapitoisuus vedessä edellyttää tietysti liukoisuutta. ( siis ioneja vedessä. Oletin sinun tuntevan edes kemian alkeet)

        Olet tässäkin asiassa aivan väärässä kun kirjoitit ". Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla."

        Ketjun aloitushan koski merten optimisyvyyttä. Veden suolapitoisuus merkitsee sähkönjohtavuutta ja tähän LIITTYY kaikki se mikä sähkönjohtavuuteen kuuluu materiaalista riippumatta. Sähkönjohtavuus merivedessä on meriveden yleinen ominaisuus riippumatta syvyydestä. Ja meriveden syvyyden arviointiin LIITTYY tietysti kaikki se mitä tunnemme meriveden yleisistä ominaisuuksista mm. lämpötila kerrostuneisuus syvyyden mukaan.
        Nämä kaikki osatekijät LIITTYY MERITIETEESEEN ja tämän mukaanhan meidän on arvioitava se mikä voisi olla merten optimisyvyys (jos sellaista edes onkaan).
        Aloittajan kysymys liittyy meritieteen yleisiin kysymyksiin.

        Joten käsittelemäni aiheet todellakin liittyy mereen, meritieteeseen. Merten vesissä suolapitoisuuden kerrostuneisuus on yksi osakysymysten alue. Ja tämä kerrostuneisuus ERI tekijöiden (mm. suolapitoisuus, lämpötila) osalta liittyy arviointiin meren optimisyvyydestä.

        Itse et ymmärrä lainkaan mitä kysymyksiä meritieteeseen liittyy. Meret vaikuttaa myös maapallon ilmastoon omalta osaltaan. (mm. sadanta, valuma-alueet ja haihdunta) Meret saavat jatkuvasti suolatonta vettä. Ja murtovesialue eli Itämeri tarvitsee säännöllisiä "suolaisen veden pulsseja".

        Olet yksinkertaisesti tyhmä. Älä kritisoi aiheita joita ET ymmärrä.


      • yksinkertaiselle
        meritieteen_alkeet kirjoitti:

        "Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta.

        Höpö höpö. KIrjoitat aivan puuta heinää "ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta." Asia on juuri niin kuin minä kirjoitin veden korkea suolapitoisuus nostaa veden sähkönjohtavuutta.
        Ja tämä suolapitoisuus vedessä edellyttää tietysti liukoisuutta. ( siis ioneja vedessä. Oletin sinun tuntevan edes kemian alkeet)

        Olet tässäkin asiassa aivan väärässä kun kirjoitit ". Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla."

        Ketjun aloitushan koski merten optimisyvyyttä. Veden suolapitoisuus merkitsee sähkönjohtavuutta ja tähän LIITTYY kaikki se mikä sähkönjohtavuuteen kuuluu materiaalista riippumatta. Sähkönjohtavuus merivedessä on meriveden yleinen ominaisuus riippumatta syvyydestä. Ja meriveden syvyyden arviointiin LIITTYY tietysti kaikki se mitä tunnemme meriveden yleisistä ominaisuuksista mm. lämpötila kerrostuneisuus syvyyden mukaan.
        Nämä kaikki osatekijät LIITTYY MERITIETEESEEN ja tämän mukaanhan meidän on arvioitava se mikä voisi olla merten optimisyvyys (jos sellaista edes onkaan).
        Aloittajan kysymys liittyy meritieteen yleisiin kysymyksiin.

        Joten käsittelemäni aiheet todellakin liittyy mereen, meritieteeseen. Merten vesissä suolapitoisuuden kerrostuneisuus on yksi osakysymysten alue. Ja tämä kerrostuneisuus ERI tekijöiden (mm. suolapitoisuus, lämpötila) osalta liittyy arviointiin meren optimisyvyydestä.

        Itse et ymmärrä lainkaan mitä kysymyksiä meritieteeseen liittyy. Meret vaikuttaa myös maapallon ilmastoon omalta osaltaan. (mm. sadanta, valuma-alueet ja haihdunta) Meret saavat jatkuvasti suolatonta vettä. Ja murtovesialue eli Itämeri tarvitsee säännöllisiä "suolaisen veden pulsseja".

        Olet yksinkertaisesti tyhmä. Älä kritisoi aiheita joita ET ymmärrä.

        Olet varsinainen selittelytieteen mestari. ;D


      • meritieteen_alkeet kirjoitti:

        "Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä Oleellista on tajuta, että vaikka tuo sähkönjohtavuutta nostattava aines vedessä on mineraaliperäistä, niin se ei esiinny vedessä mineraaleina, vaan liuenneina ioneina, jotka ulkoisesti havaittavan varauksensa takia lisäävät lioksen sähkönjohtavuutta. Siispä ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta.

        Höpö höpö. KIrjoitat aivan puuta heinää "ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta." Asia on juuri niin kuin minä kirjoitin veden korkea suolapitoisuus nostaa veden sähkönjohtavuutta.
        Ja tämä suolapitoisuus vedessä edellyttää tietysti liukoisuutta. ( siis ioneja vedessä. Oletin sinun tuntevan edes kemian alkeet)

        Olet tässäkin asiassa aivan väärässä kun kirjoitit ". Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla."

        Ketjun aloitushan koski merten optimisyvyyttä. Veden suolapitoisuus merkitsee sähkönjohtavuutta ja tähän LIITTYY kaikki se mikä sähkönjohtavuuteen kuuluu materiaalista riippumatta. Sähkönjohtavuus merivedessä on meriveden yleinen ominaisuus riippumatta syvyydestä. Ja meriveden syvyyden arviointiin LIITTYY tietysti kaikki se mitä tunnemme meriveden yleisistä ominaisuuksista mm. lämpötila kerrostuneisuus syvyyden mukaan.
        Nämä kaikki osatekijät LIITTYY MERITIETEESEEN ja tämän mukaanhan meidän on arvioitava se mikä voisi olla merten optimisyvyys (jos sellaista edes onkaan).
        Aloittajan kysymys liittyy meritieteen yleisiin kysymyksiin.

        Joten käsittelemäni aiheet todellakin liittyy mereen, meritieteeseen. Merten vesissä suolapitoisuuden kerrostuneisuus on yksi osakysymysten alue. Ja tämä kerrostuneisuus ERI tekijöiden (mm. suolapitoisuus, lämpötila) osalta liittyy arviointiin meren optimisyvyydestä.

        Itse et ymmärrä lainkaan mitä kysymyksiä meritieteeseen liittyy. Meret vaikuttaa myös maapallon ilmastoon omalta osaltaan. (mm. sadanta, valuma-alueet ja haihdunta) Meret saavat jatkuvasti suolatonta vettä. Ja murtovesialue eli Itämeri tarvitsee säännöllisiä "suolaisen veden pulsseja".

        Olet yksinkertaisesti tyhmä. Älä kritisoi aiheita joita ET ymmärrä.

        »Höpö höpö. KIrjoitat aivan puuta heinää "ei pidä paikkaansa, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta." Asia on juuri niin kuin minä kirjoitin veden korkea suolapitoisuus nostaa veden sähkönjohtavuutta.»

        Älä viitsi pelleillä. Enhän minä yllä väitä, etteikö suolapitoisuus nostaisi sähkönjohtavuutta vaan päin vastoin, eikä tuo asia muutoinkaan ole niin kuin sinä väitit. Väitit yllä, että "kohonnut mineraalipitoisuus" nostaisi sähkönjohtavuutta ja minä kerroin sinulle, että olet toistanut väärinkäsitystä. Ionikonsentraatio nostaa sähkönjohtavuutta, eikä "mineraalipitoisuus". Sinä et tiennyt tuosta yleisestä, siis tietokirjallisuudessakin esiintyvästä väärinkäsityksestä mutta minä tiesin.

        »Ja tämä suolapitoisuus vedessä edellyttää tietysti liukoisuutta. ( siis ioneja vedessä. Oletin sinun tuntevan edes kemian alkeet)»

        Juurihan minä selostin sinulle minkä liukeneminen veteen sen sähkönjohtavuuden aiheuttaa, kun sinä taas luulit, että vedessä "on mineraaleja aiheuttamassa sitä". Tämä johtui siis siitä, että kopioit varsin yleisen väärinkäsityksen pätemistekstiisi huomaamattasi, koska et tunne näitä asioita osataksesi arvioida lukemaasi tietoa. Minä korjasin tuon kohelluksesi vetoamalla asioiden määritelmiin. Älä siis kuvittele, että sinä olet tässä minulle opettamassa kemiaa.

        »Olet tässäkin asiassa aivan väärässä kun kirjoitit ". Sehän ei myöskään liity ketjun aiheeseen millään oleellisella tavalla."»

        Ketjun aihe on biosfäärin ylläpitämisen kannalta optimaalinen merten keskisyvyys CCD:n käsitteen valossa eikä sen luuleminen, että "mineraalipitoisuus" lisäisi sähkönjohtavuutta.

        »Ketjun aloitushan koski merten optimisyvyyttä. Veden suolapitoisuus merkitsee sähkönjohtavuutta ja tähän LIITTYY kaikki se mikä sähkönjohtavuuteen kuuluu materiaalista riippumatta.»

        No mutta ensinnäkin kun veden sähkönjohtavuuden oikein käsittämiseen ei kuulu luulla "mineraalien johtavan vedessä sähköä", koska ne mineraalien komponentit erilleen dissosioituneina johtavat vedessä sähköä. Tämä on oiva esimerkki siitä, että sinä et tiedä mistä puhut. Kopioit taas vain äkkiä jotain netistä ja toivot, ettei kukaan huomaa, että et itse tajua asiasta mitään.

        Olet siis toistanut tätä "veden mineraalipitoisuutta" koskevan virheen juuri siksi, että sinulla ei ole riittäviä taustatietoja. Tästä saat kuulla nyt ja jatkossakin siksi, että olet jatkuvassa syyttelemässä muita siitä, että he eivät muka tiedä mistään mitään. Saat myös kokea nyt sitä miten ärsyttävää on saivarteleminen. Haluatko jatkossa alkaa saivartelemaan kommenttejani? Minä kyllä jaksan tätä tehdä aina kuin vain ehdin, että tervetuloa vain kokeilemaan.

        »Sähkönjohtavuus merivedessä on meriveden yleinen ominaisuus riippumatta syvyydestä. Ja meriveden syvyyden arviointiin LIITTYY tietysti kaikki se mitä tunnemme meriveden yleisistä ominaisuuksista mm. lämpötila kerrostuneisuus syvyyden mukaan.»

        Joo mutta tämä ei auta sinua yhtään tuon mineraaleja koskevan virheesi kanssa.

        »Nämä kaikki osatekijät LIITTYY MERITIETEESEEN ja tämän mukaanhan meidän on arvioitava se mikä voisi olla merten optimisyvyys (jos sellaista edes onkaan).
        Aloittajan kysymys liittyy meritieteen yleisiin kysymyksiin.»

        No minä olen jo tuota ennen ketjussa tuonut esille tuon optimisyvyyden kysymyksen mitätöivän tekijän eli laattatektoniikan. Tektonen vaikutus hiilen kiertoon on merkittävämpi tekijä tässä asiassa kuin se, että kuinka paljon meren suolaisuus säätää CCD:tä. Tässäkään vaiheessa et ymmärrä kontekstia niin hyvin, että tajuaisit tuon. Senkun jankkaat vaan, että tämä liittyy siihen ja se liittyy tuohon siitäkin huolimatta, että olen jo erikseen selostanut sinulle miten typerää on vain tukeutua siihen mikä liittyy mihinkäkin jos ei pysty osoittamaan miten merkittäviä tai oleellisia mitkäkin tekijät ovat ja mitkä eivät.


      • Enää ei siis tarvitse pohtia noita asioita jatkuvasti vatvomaltasi kantilta eikä varmaankaan kannattaisi niiden pohtimista yrittää esittää kopioimalla jotain juttuja virheineen ja näin osoittaa, että et edes osaa pohtia näitä asioita itse.

        »Joten käsittelemäni aiheet todellakin liittyy mereen, meritieteeseen.»...

        Joo liittyväthän ne meritieteeseen eikä kukaan ole sitä kiistänyt. Ketjun aihe ei kuitenkaan ole meritiede. Tässä onkin kyse ihan muusta eli siitä, että sinä nyt olet vain päätynyt googlaamaan meritiedettä ja kuvitellut, että on yhtä oleellista lätkiä peräkanaa kaikki seikat mitä meritieteestä olisi lueteltavissa. Samalla teet ja kopioit virheitä, joista saat kuulla. Lisäksi et ole huomannut, että olen jo yllä selittänyt suolaisuuspohdintasi tarpeettomiksi. Mutta kun ethän sinä lue mitä muut kirjoittavat. Ainakaan sellaista ei ole syytä olettaa katsomalla vastineitasi mitä muille osoitat.

        »Itse et ymmärrä lainkaan mitä kysymyksiä meritieteeseen liittyy.»...

        En ole antanut olettaa, ettenkö tietäisi mitä meritieteeseen liittyy. Esität tuon väiteen vain siksi, että se kuuluu tyylisi pakonomaisuuteen. Et osaa kirjoittaa kommenttia, jossa ei sanottaisi, että joku ei muka ymmärrä jotain, vaikka et ikinä osaa osoittaa väitettäsi todeksi. Taas yrität sumuttaa lukijoita yrittämällä antaa olettaa, että olisin juuri äsken antanut syytä luulla, että en ymmärtäisi noita asioita. Emme me kuitenkaan ole tässä edes kiistelemässä juuri noista asioista.

        Nyt tässä on siis kyse edelleen siitä, että koska et osaa tuottaa kontekstin kannalta oleellista tekstiä, niin sinä vain kopioit muualta tekstiä ja leikit sen auktoriteetin valossa, että sinä olet täällä kertomassa asioita muille. Olet tehnyt tätä vuosikausia, ja olen siitä sinulle jo vuosikausia huomautellut erinäisissä yhteyksissä. Tulen myös huomauttelemaan siitä jatkossakin, ja pilaamaan jokaisen valheellisen pätemisyrityksesi minkä huomaan.

        »Olet yksinkertaisesti tyhmä. Älä kritisoi aiheita joita ET ymmärrä.»

        Eiköhän se nyt ole niin, että tuo mineraalikämmisi vain taas kerran paljasti, että olet vitun tyhmä kehäraakki joka ei osaa valita pätemisareenaansa oikein.


      • OnnetonTunari
        Khaostheoria kirjoitti:

        Enää ei siis tarvitse pohtia noita asioita jatkuvasti vatvomaltasi kantilta eikä varmaankaan kannattaisi niiden pohtimista yrittää esittää kopioimalla jotain juttuja virheineen ja näin osoittaa, että et edes osaa pohtia näitä asioita itse.

        »Joten käsittelemäni aiheet todellakin liittyy mereen, meritieteeseen.»...

        Joo liittyväthän ne meritieteeseen eikä kukaan ole sitä kiistänyt. Ketjun aihe ei kuitenkaan ole meritiede. Tässä onkin kyse ihan muusta eli siitä, että sinä nyt olet vain päätynyt googlaamaan meritiedettä ja kuvitellut, että on yhtä oleellista lätkiä peräkanaa kaikki seikat mitä meritieteestä olisi lueteltavissa. Samalla teet ja kopioit virheitä, joista saat kuulla. Lisäksi et ole huomannut, että olen jo yllä selittänyt suolaisuuspohdintasi tarpeettomiksi. Mutta kun ethän sinä lue mitä muut kirjoittavat. Ainakaan sellaista ei ole syytä olettaa katsomalla vastineitasi mitä muille osoitat.

        »Itse et ymmärrä lainkaan mitä kysymyksiä meritieteeseen liittyy.»...

        En ole antanut olettaa, ettenkö tietäisi mitä meritieteeseen liittyy. Esität tuon väiteen vain siksi, että se kuuluu tyylisi pakonomaisuuteen. Et osaa kirjoittaa kommenttia, jossa ei sanottaisi, että joku ei muka ymmärrä jotain, vaikka et ikinä osaa osoittaa väitettäsi todeksi. Taas yrität sumuttaa lukijoita yrittämällä antaa olettaa, että olisin juuri äsken antanut syytä luulla, että en ymmärtäisi noita asioita. Emme me kuitenkaan ole tässä edes kiistelemässä juuri noista asioista.

        Nyt tässä on siis kyse edelleen siitä, että koska et osaa tuottaa kontekstin kannalta oleellista tekstiä, niin sinä vain kopioit muualta tekstiä ja leikit sen auktoriteetin valossa, että sinä olet täällä kertomassa asioita muille. Olet tehnyt tätä vuosikausia, ja olen siitä sinulle jo vuosikausia huomautellut erinäisissä yhteyksissä. Tulen myös huomauttelemaan siitä jatkossakin, ja pilaamaan jokaisen valheellisen pätemisyrityksesi minkä huomaan.

        »Olet yksinkertaisesti tyhmä. Älä kritisoi aiheita joita ET ymmärrä.»

        Eiköhän se nyt ole niin, että tuo mineraalikämmisi vain taas kerran paljasti, että olet vitun tyhmä kehäraakki joka ei osaa valita pätemisareenaansa oikein.

        Kämmejä kämmien perään kaikilla palstoilla, joilla pelliseppä kirjoittelee. Yhtä kämmiä paikatessaan hän tekee kolme uutta. Dementia on ilmeisesti vienyt sen viimeisenkin älynrippeen, jota on joskus ehkä ollut. .


    • optimoitua_järkeä

      Tiedeuskovien mielestä sellaista tiedettä kuin meritiede ei edes ole olemassa. Meritieteelliset kysymykset eivät kuulu tiedeuskovien virtuaalimaailmaan.
      Tiedeuskovan mielestä valtamerien oletettu optimisyvyys ratkaistaan evoluutioteorialla eikä meritieteellä.

      Optimoikaa edes se oma virtuaalimaailmanne ensin.

    • ja_äly_toimii

      Tiedeuskovien ajattelu toimii näin:

      Yksi kysyy valtamerien optimisyvyydestä planeetalla.
      Ja tähän vastataan näin:

      " Ketjun aihe ei kuitenkaan ole meritiede. Tässä onkin kyse ihan muusta ...".

      Ja tuo "kyse ihan muusta" onkin loogisen ajattelun totaalista puutetta. Merten oletettu optimisyvyys ei kuulu meritieteeseen vaan se on "ihan muuta". Kyse on silkasta mielikuvituksesta.

    • raaputa_pintaa

      Mikä on tiedeuskovien skientistien ajattelun optimisyvyys? He raaputtavat vain mantrojen tietämyksen pintaa koska he eivät ole mitään syväajattelijoita.

      • Onneksi_olkoon

        Olet idioottitieteen tohtori!


      • AivotNarikassaUskomaan

        Raaputa kreationistin pintaa, niin esiin tulee tieteenvastainen pronssikautisiin uskomuksiin hirttäytynyt peelo. Ajattelun on heidän uskontonsa kieltänyt, koska sellaisen synnin harjoittaminen johtaisi vääjäämättä kreationismin hylkäämiseen.


      • tekoäly_puuttuu_vielä
        Onneksi_olkoon kirjoitti:

        Olet idioottitieteen tohtori!

        Idiotismitiede tutkii kovasti valtamerien optimisyvyyden käsitettä. Kuinka optimoitua on teidän näennäistieteisiin uskovien syväajattelu?

        Onko pinnallinen ajattelu optimoitua syväajattelua?

        Koska rakennatte sen tekoälykoneen? Tälle olisi teidän alkemisti, astrologi ja salatieteilijä piireissänne kova tarve.


      • PelleSeppä
        tekoäly_puuttuu_vielä kirjoitti:

        Idiotismitiede tutkii kovasti valtamerien optimisyvyyden käsitettä. Kuinka optimoitua on teidän näennäistieteisiin uskovien syväajattelu?

        Onko pinnallinen ajattelu optimoitua syväajattelua?

        Koska rakennatte sen tekoälykoneen? Tälle olisi teidän alkemisti, astrologi ja salatieteilijä piireissänne kova tarve.

        Pinnallinenkin ajattelu on parempi vaihtoehto kuin kreationistien tieteen- ja järjenvastainen idiotismi.
        Väännä sinä ukko-paha vaan peltiä kun sen osaat ja jätä tiedekeskustelut niille, jotka aiheesta edes jotain ymmärtävät.


    • optimoikaa_teorianne

      Mikä on kun tiedeuskovat eivät vieläkään esitä valtamerien optimisyvyyden mittaa metreissä? Eivät ole edes vielä kyenneet päättämään onko se optimisyvyyden minimi vai maksimi?

      Onko Itämeren optimisyvyys sama kuin Atlannin optimisyvyys? Onko merien optimisyvyys kaikille merille sama?

      • Vastaus_kaikkeen

        Oikea vastaus on 42.


      • SamaaHeimoaOlette

        Onko optimi sama kuin minimi tai maksimi? Hohhoijjaa?

        Ja jos et sattunut huomaamaan, tuo opitmisyvyydetä höpöttävä aloittaja ei ollet tiedeuskova, vaan pesunkestävä kreationisti. Samallainen uivelo kuin sinäkin, joskaan ei ihan niin sekopää.


    • ajattelun_ytimessä

      "Onko pinnallinen ajattelu optimoitua syväajattelua?

      Koska rakennatte sen tekoälykoneen? Tälle olisi teidän alkemisti, astrologi ja salatieteilijä piireissänne kova tarve. "

      Hyvät kysymykset ovat edelleen vastausta vailla.

      • AjattelusiOnSyvältä

        Jonkin asteisia tekoälyjä on jo nyt. Asia riippuu paljolti siitä, miten äly määritellään. Taidat olla ajastasi jäljessä.

        Alkemiat, astrologiat ja salatieteet kuuluvat uskomuksiin, joille skeptikot enää vaivautuneina naureskelevat, samaten kuin kreationistien esitieteellisille uskomuksille. Kun hömppä purjehtii parodiahorisontin taa, on sitä melko turha enää vastustaa. Täysipäiset tietävät sen hömpäksi ja kiihkeimpiä kannattajia ei millään järkisyillä saada vakuuttuneiksi.

        Mitkä hyvät kysymykset? Mielestäni hyviin kysymyksiin on vastattu ja tyhjät aivopierut kannattaakin jättää huomiotta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      71
      5100
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      16
      2357
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      25
      1867
    4. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      44
      1568
    5. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      12
      1561
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1348
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      9
      1267
    8. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      3
      1195
    9. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      7
      1187
    10. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      14
      1173
    Aihe