Kaivattusi lasten kanssa? Entä jos et tulisikaan? Aiheuttaisiko tämä ristiriitatilanteita? Yleensä ihminen valitsee ensimmäisenä lapsensa.
Miten tulisit juttuun
galluubbii
19453
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Miten nyt pienten lasten kanssa yleensäkin tullaan juttuun? Ihastellaan traktorin kuvaa paidassa. Jos lapsi mulkaisee epäluuloisesti niin se tietää parisuhdeongelmia, vai?
Meepä sanoo toi ihmiselle jolla lapsia ;) Sitäpaitsi ei ikuisesti pysy traktorivaiheessa jossa kaikki menee läpi...
Vaikea sanoa. En ainakaan yrittäisi ottaa vanhemman paikkaa ja kunnioittaisin lapsen molempia vanhempia. Yleensä tulen kyllä lasten kanssa hyvin juttuun.
Kuulostaa fiksulta 👍
Ei kukaan mies oikeasti kaipaa naista jolla on lapsia... aina voit niin kuvitella. Se on jo käytetty nainen
Lapset menee viime kädessä kaiken edelle ja se tulee uuden kumppanin ehdoitta hyväksyä. Eli kyllä uuden kumppanin ja lasten pitää tulla toimeen keskenään. Itselläni on lapsia ja hänellä on lapsia.
Tässä iässä neljällä viidestä alkaa olla lapsia.
Mulla ei ole omia lapsia. En tiedä miten tulisin toimeen. Olen arka ja ujo ja kokemusta vailla sillä saralla joten tuskin hyvin vaikka lapsista pidän ja yleensä lapset pitää minusta. Minun itsenikin pitäisi totutella tilanteeseen samoin kuin sen/niiden lapsien joten varmaan molemmin puolista arastelua. Luotan siihen joka niiden lasten huoltaja on että hän osaa kyllä lapsensa hoitaa ja osaa minua myöskin ohjeistaa miten olisi sopivaa tutustua lapselleen sopivalla tavalla ottane huomioon ettei minulla ole kokemusta lapsista itselläni. Toimin lasten kanssa intuition ja tunneälyn kautta en kokemuksen... ja kokemuksen puutteen takia arastellen. Pk.työssä hetken arastelun jälkeen ne aika välittömät lapset itse alkoivat tekeen tuttavuutta ja siinä unohdin sen oman arasteluni huomatessani miten hetkessä ne lapset eli ollen aitoja. Ne ei esitä mitään. On juuri sitä mitä sillä hetkellä tuntuu.. heidän seurassaan oli lopulta helpompaa kuin meidän aikuisten maailmassa missä kaikki voi olla esitystä ja takana kieroutta.
Lapsien kanssa ne on juuri sitä miltä tuntuu ja lapsien tunnemaailmaa on aika helppo ymmärtää. syyt ja seuraukset ja miten siihen vastata... ja ne erilaiset tunteet niiden käytöksien takana..tottakai kun kyse ei omasta lapsesta, niin on vielä varovaisempi ja itsellä ainakin aika pitkälle asia niin että eiköhän ne lapsen omat vanhemmat lapsensa tunne joten yritän ensin enemmän olla taka-alalla ja seurata vain sitä millainen on lapsen biologisten vanhempien ajatus siitä miten lasta kasvatetaan ja millainen se arki on ja kunnioitan niitä.
Lapsi on pieni ihminen jolle muutokset vaikeimpia ja kun tulee uusia ihmisiä lapsen elämään se lapsi varmasti reagoi siihen monin tavoin.. hänellä saattaa olla monenlaisia tunteita, vaikka itselleni uusi tilanne outo niin lapselle ehkä vieläkin oudompi ja kehitysvaiheesta riippuen uuden ihmisen tulo elämään voi olla vaikeakin. Varsinkin jos sen oman vanhempansa on saanut omia pitkään niin voi esiintyä jopa mustasukkaisuutta sitä vanhempansa huomioo kohtaan, joka yhtäkkiä vasta rakastuneen tavoin suuntaakin paljon siihen uuteen ihmiseen siinä. Se voi olla vaikeaa lapselle ja ehkä se oman biologisen toisen vanhemman kaipaus jos hiljattain erottu voi johtaa uuden ihmisen vastustamiseenkin.
Kirjoitat koskettavan herkästi, siksi uskon että sinusta tulee vielä hyvin rakastava äiti. Helpompi järjestely tuo on, kun sinulla ei lapsia ole. Kahden lapsiperheen yhdistäminen tuottaa pulmia enemmän.
Niin kai... En vaan ole ainakaan vielä valmis ajattelemaan mitään omien lasten saamista. Elämäntilanteessani on tällä hetkellä muita tärkeämpi asioita joihin joudun keskittymään. Jotka vaatii minun kaiken huomioini ja ovat ensisijaisia asioita.
En ole täysin terve ja mun ensisijainen asia johon keskityn ja joka on se elämäni tärkein asia nyt saada kuntoon on terveyteni. Maailmaani ei mahdu muita pyrkimyksiä juuri nyt. Siinä on kaikki ja se on tärkeä asia minulle että sitä kunnioittaa myös läheiseni ja mahd. tuleva mieheni.
Kuulostaa nainenvapaalla jutuilta, en viitsi edes vastata.
Ihan hyvin tulisin juttuun heidän kanssaan. Lapset ei ole ollut koskaan mulle mikään ongelma ja joskus halusin omiakin lapsia, mutta en enää. Ei haittaa ollenkaan, että hänellä on lapsia.
Onneksi kaivatullani ei ole lapsia.
Lapset jotka vastustavat vanhempiensa eroa, kokevat vanhempiensa uudet kumppanit, oman isän, äidin tai jopa itsensä kilpailijoiksi, suhteessa siihen omaan vanhempaansa, ovat kaikkien painajaisten pahin uni.
Tehkää lapsia rakkaudesta, kasvattakaa rakkaudella, erotkaa aina rakkaudesta, antakaa niin lapsienne myös rakastaa muita.
Vihaa, katkeruutta, itsekkyyttä, muuten lapsistanne kylvätte ja kasvatatte.
Aika romantisoitu ajatus
No eiköhän me kaikki osattaisi elää ihan sopuisasti. Äitipuoleksi en alkaisi, olen äiti vain omalleni. Vaikka hänellä suloisia jälkikasvuja onkin.
ajaa pyörällä :) apparit pois ;)
Miesten hommaa
Sitä mieltä että hoitaa omansa lapsi on 20-vuotiaana aikuisen aivot omaava, ei ylimääräisiä kuvioita.Lapset ja aikuiset tulee helposti hulluksi sellaisissa.Jos on pakottava tarve erota on erottava.Sellasessa tilanteessa syynä on jotain painavaa tai jompikumpi levahtanut kuupasta, kannattaako sellasen kanssa hankkia taas sitten lisää lapsia jos perheestään ulos potkittu tai halunnut.
Aika sen näyttäisi, puolin ja toisin.
meillä on yhteiset lapset, joten todella hyvin