perusopinnot yleisessä valtio-opissa 25op
hallinnon esittelykurssi 5 op
maailman politiikkaa ei tartte, koska se ei ole välttämätön hallinnolle tai politiikan tutkimiselle, mutta hallinto ja politiikan tutkimus on välttämätön maailman politiikan tutkimiselle
politiikan tutkimus esittelykurssi 5 op
hallinnon jatkokurssi 5 op
politiikan tutkimisen jatkokurssi 5op
joko hallinnon tai politiikan tutkimisen erikoistuva kolmas kurssi 5 op
hallinnon aineopinnot yleisessä valtio-opissa 35op
hallinnon jatkoaineopinnot yleisessä valtio-opissa
kieliopinnot, muut yleisopinnot
muita opintoja, jos hallintoon erikoistuu, voisi antaa mahdollisuudeksi ottaa sivuaineeksi politiikan tutkiminen ja toisin päin,
jos sivuaineet laitetaan
hallinnon esittelykurssi 5 op
maailman politiikkaa ei tartte, koska se ei ole välttämätön hallinnolle tai politiikan tutkimiselle, mutta hallinto ja politiikan tutkimus on välttämätön maailman politiikan tutkimiselle
politiikan tutkimus esittelykurssi 5 op
hallinnon jatkokurssi 5 op
politiikan tutkimisen jatkokurssi 5op
joko hallinnon tai politiikan tutkimisen erikoistuva kolmas kurssi 5 op
hallinnon aineopinnot yleisessä valtio-opissa 35op
hallinnon jatkoaineopinnot yleisessä valtio-opissa
kieliopinnot, muut yleisopinnot
muita opintoja, jos hallintoon erikoistuu, voisi antaa mahdollisuudeksi ottaa sivuaineeksi politiikan tutkiminen ja toisin päin,
jos sivuaineet laitetaan
Vastaukset 7
Vanhimmat
minusta on totta, että maailmanpolitiikka antaa kapeimman koulutuksen yleisessä valtio-opissa, koska se auttaa juonimaan. maailmanpoltiikot ei tiedä, mikä taka-ajatus eli millä perustuksilla pitäisi tehdä se asia.
hallintotiede on konkreettista tietoa, miten toteuttaa asioita järjestöissä kansainvälisesti ja pienissä järjestöissä, kun maailmanpolitiikka ei konkretisoidu.
sama juttu on politiikan tutkimisessa.
miten maailmanpolitiikan tuntitja voi autttaa, jos hän ei tieidä, miksi ja miten pitää muuttaa. joku ehkä ajattelee, että hän tietää miten muuttaa, mutta hänen tietonsa ei ole konkreettiseksi, että sitä voisi käyttää. hänen tietonsa on täyttä ilmaa tosiasiassa.
politiikan tutkija ja hallintotieteilijän tiedot eivät ole selvin sanoin sanomasta kaukana, heillä on tieto kivijalkaa lähellä oleva lähellä tieto ja siksi he tietävät enemmän sen varassa olevasta tiedosta. kahdella ensimmäisellä siis hallintotieteilijällä ja politiikan tutkjalla tietonsa eivät ole ehkä paljoa sen enempää tietäviä, mutta he edes jonkun verran tietävät jotain kohdeasiasta
eli maailmanpolitiikon tieto on puuroa ja kaikkea sitä, mitä on vaikea sanoa sanoiksi
sitä paitsi, kukaan valtio ei voi estää kansainvälisten ongelmien syntymistä, ongelmia ei voi ennustaa, koska poliittinen ennustaminen on mahdotonta, oli sitten kuka tahansa ennustamassa.
toiseksi, sitä ehkä sanoisin, jossa minulla olisi valtaa. maailmanpolitiikolla ei ole paljoa valtaa, oli hän sitten missä tahansa asemassa.
tämä vähävaltaisuus tekee sen, että siitä tulee puuroa, siksi hänen on vaikea johtaa ihmiskunnan osaa, koska liian monta johdettavaa hänellä on.
jos on vähän johdettavia, johtamisesta tulee konkreettsta. toiseksi, hänen johtamiskeinoja ei ole paljoa, koska johdettavien valtioiden yhteiset asiat eivät ole paljoa yhteisiä, vaikka niillä on eri lakeja, eri järjestöjä, eli rakenteita, eri tasoisia teknologiaan liittyviä asioita,
ja erilaisia mielipiteiden suurlinjoja, kuten kommunismi, oikeisto, ympäristöstä huolehtiminen, tai työpolitiikkaan liittyviä asioita, kuten kannatuksia ja sen vaikutuksia omaan elämäänsä ja omaan valtioonsa
ja lopuksi koska johdettavien määrä on pieni, siitä seuraava kivijalka on helppo syntyä, myös tämä kivijalka on niin suuri kuin mahdollista ja sitä on helppo käyttää hyväksi ja kohdentaa oikeisiin asioihin. Myös kansainvälisessä politiikassa voi tehdä useita kivijalkoja melko helposti vähintään niin helposti ilman maailman politiikkaa vaan niin helposti kuin mhadollista politkiikan tutkimisella ja hallinnolla.
ehkä maailman politiikka voi olla hyödyksi jotenkin, mutta se on vaikeampaa, se ei ole konkreettista niin paljon, siitä on vaikeampi tehdä monta ajatuspuuta, koska se ei ole niin konkreettista
tieteessä eli myös yleisessä valtio-opissa on täysin varma, vaikka joku ei ehkä tiedä tai usko, että saattaa joku olla uskottu todeksi ja kaikki siihen liittyvä on myös totta.
silloin se ja tai ne asiat ovat esim. kaikin tavoin huonoja, vaikka niitä muutettaisiin raskaasti, ja voi olla ja on ollut miljoonia kertoja tämäkin, että niitä jos muuttaa kivijalan varassa olevia ulompia ajatuksia, kivijalka on huono, mutta ulommat ajatukset muuttuvat jotkut vähemmän jotkut kokonaan jotkut ei yhtään paremmiksi.
maailmapolitiikassa ei ehkä ole huomattu tätä, ja myös kuka tahansa politiikko ei ole tiedettä lukenut, siksi maailmapolitiikkaan luotetaan varmasti liikaa, verrattuna yksinkertaisiin hallintotieteeseen ja politiikkan tutkimiseen, joissa ei tartte niin paljoa päätä käyttää.
eli tiedon arvo maailmapolitiikassa on vähemmän arvokasta verrattuna muuhun yleiseen valtio-oppiin, koska tässä maailmapolitiikassa arvo menee joskus nollaan, kun muussa yleisessä valtio-opissa tieto on helppoa ja se tieto ei petä, ja siinä tieto on se, mikä se mikä sen ajatellaan olevan oikeasti siinä se pysyy.
ja maailmapolitiikkaa pystyy tosi harvoin käyttämään pienissä asioissa kivijalan huonouden takia ja koska muutenkin sen kivijalka on huono, sitä pystyy vaikeasti joskus väärinymmärtäen käyttämään luullen hyväksi kansainvälisessä politiikassa, mutta muuta yleistä valtio-oppia voi käyttää hyväksi pienissä asioissa, koska kivijalka on upea, joka oli sama maailmapolitiikan kanssa ja tai aivan uusi pienempi kivijalka.
myös pienet asiat politiikan tutkimisessa ja hallinnossa voi käyttää hyväksi kansainvälisessä politiikassa, koska esim. Suomi kuuluu siihen ja Suomen politiikan kivijaloilla ja pienillä poliittisilla ajatuksilla voi käyttää hyväksi kansainvälisessä politiikassa, edes vähän, Kun taas maailman politiikka on joskus vaikea ymmärtää ja siksi se johtaa joskus suuriin vaikeuksiin.
jos kansainvälisessä politiikassa tarvitsee politiikkaa, niin itse keksisin vähän luettuna maailman politiikkaa, kuten sen sivuaineena tai täysin sitä ilman, mutta kuten sanoin se on liian vaikeaa ilman pienempää ja konkreettisempaa kivijlkaa ja politiikkaa.
tämä on niin, että alimpana on pienemmät konkreettisemmat politiikat, mitä ylemmäs puussa tai pyramidissa mennään, sitä suuremmat kokonaisuudet voi ottaa johdettavaksi ja kommentoitavaksi, tosin ei se ole mahdotonta kommentoida ylempää tietoa.
tuli vähän mieleen, että siksi kansainvälistä politiikan perusteluita ja siihen kouluttautumista on vaikea miettiä, koska konkreettinen yleinen valtio-oppi on epäselvästi yhteydessä maailman politiikaan ja toiseksi maailman politiikot eivät yksikään osaa konkreettisesti ja myös yhdenmukaisesti perustella maailman politiikan aiheita tai maailman politiikkaan kouluttautumista.
vaikka kaikki maailma politiikan tutkijat yrittäsivät niitä, he luulotellen uskoen tekisivät sitä. Se on vuorenvarmaa, että siihen kouluttautuminen johtaa joskus valheelliseen tietoon, jossa tiedossa sen tietäjät menevät hautaan, koska esim. se vaikuttaa niin uskomattomalla tavalla keksityksi. Näin on myös yhtä varmaa, että ilman sitä valhetietoa, hän, joka ei ole lukenut maailmapolitiikkaa osaa ehkä paremmin kansainvälistä politiikkaa kuin he
varmaan niin lopuksi sanon, kuin tulee nyt mieleen, etttä
mitä yksinkertaisempi väite, vaikka mitä hallinto tai politiikan tutkimus on, sitä helpommin ne ovat läpinäkyviä. koska oli mikä tahans väite politiikassa on tosi vaikea tieteellisesti todistaa todeksi, niin jos se väite on vähän läpinäkyvä, eli siinä ei ole kovin paljon väitteen vastuuta se. n riskistä.
siksi se on monesti tärkeämpi väite, kuin maailmapolitiikan väite, jossa läpinäkyvyys on äärimmäisen vaikeaa. koska se läpinäkyvyys on silloin äärimmäisen vaikeaa, niin saattaa tosi moneasti olla, että monet järjestöt ja valtiot ei hyväksy sitä, vaan harvat ihmiset.
siis joskus maailmapolitiikka väite on sen vaikeuden takia liian vaikea tutkijoille ja myös se on valtava väite riskissä ja sitä kannattaa usein vain pienet määrät ihmisiä tai vain tutkijat.
kun taas helpommat aiheet politiikan tutkimuksessa ja hallinnossa on samat väitteiden arvot kuin äskeisessä, mutta kaikessa siinä, mikä tuottaa hankaluutta, on niissä kahdessa asiassa käänteisellä tavalla paremmalla tavoin tuottavuutta tuottavat
siis helpommat väitteet tuottavat edes jotain ja niissä ei ole paljon riskiä. eli maailmapolitiikan väitteitä ei kannata ehkä milloinkaan tuottaa, koska joskus monesta niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Mitä helpommat väitteet, sitä enemmän niistä on hyötyä, siis varmemmin on koskaan keksiä
ja maailmapolitiikka menee varmemmin negatiivikseksi, mutta muu politiikka menee varmemmin positiivikseksi
sitä paitsi jos Suomi menestyy, melko varmemmin muu maailma menestyy meidän kanssa edes vähän,
en korjaa tätä tieteellisesti mahdollisesti täydelliseksi
tutkistelin+helsingin+yliopiston+maailmanpolitiikkaa+ja+se+inspiroi+ja+sain+näkemystä
joskus saattaa epäillä maailma politiikan huonoutta, ydinjuttu on se, että tämä maailma politiikka on tiedettä, ja se epäily, josta puhun, eli sen huonouden kannattaminen on tämän ajattelun usko, että se on olematon tieto, joka nolla miinus erisuuruiset eri maailma politiikka tieteen tiedon kappaleet, kuten yksi kappale on vaikka: Venäjä ei muodosta sotilasliittoa kahden tai toinen kappale 4 valtion kanssa.
tuollaiset väitökset kansainvälisessä politiikassa, vaikka sotilasliitoista eivät koskaan kannata, koska esim. aikaa niille ei voi sanoa, tai halua ei voi sanoa, tai rahaa niille ei voi sanoa, tai asenteita niille ei voi sanoa, tai menneisyyksien merkitystä ei voi sanoa edes mitään menneisyydestä niihin ei voi sanoa rajattomassa määrin, tulevaisuutta niihin ei voi sanoa, todennäköisyyksiä niihin ei voi sanoa, tai rakkauksia, vihoja kateuksia varkauksia ei voi sanoa.
kateus on ehkä pieni tieto tai rakkaus tai varkaus, joskus se on ministerillä, joskus muulla, näin on esim. eri suuruisia tietokappaleita.
kaikenkattavasti sanoen tieteessä epäillään tietokappaleita. jos haluaa olla absoluuttinen järkevyydessä, on kivenkovaa sanoen esittää vain väitteitä, joissa ei ole epävarmuuksia, todennäköisyyksiä, eikä menneisyyttä kaiveta, koska menneisyyteen palaaminen on kokemuksellisuutta, eli kokemuksellisuus tuottaa absoluuttisesti todennäköisyyttä sekä subjektivisuutta
tässä tekstissä ei ole menneisyyttä