Eli kyseessä on tapauksesta, jossa viimevuonna perintätoimisto/toimeksiantaja haki käräjäoikeuden päätöksellä ulosoton kautta saataviaan, jotka maksoin korkoineen, kuluineen jne.
Velat ovat vuosilta 2010-2013. Nyt sitten tuli eri perintätoimistolta perintäkirje, jossa vaaditaan maksettavaksi samaiselle toimeksiantajalle velat, jotka ovat samoilta vuosilta, mutta eri laskuja jotka maksoin ulosoton kautta.
Onko teillä kokemuksia tai tietoa, onko tämä jo "velkojan" epärehellisyyttä velallista kohtaan?.
Jos haetaan käräjäoikeuden päätöksellä saatavia, mutta velkoja ei ilmoiteta toiselle perintätoimistolle / oikeuteen / ulosottoon kaikkia saatavia.
Velat ovat vuosilta 2010-2013. Nyt sitten tuli eri perintätoimistolta perintäkirje, jossa vaaditaan maksettavaksi samaiselle toimeksiantajalle velat, jotka ovat samoilta vuosilta, mutta eri laskuja jotka maksoin ulosoton kautta.
Onko teillä kokemuksia tai tietoa, onko tämä jo "velkojan" epärehellisyyttä velallista kohtaan?.
Jos haetaan käräjäoikeuden päätöksellä saatavia, mutta velkoja ei ilmoiteta toiselle perintätoimistolle / oikeuteen / ulosottoon kaikkia saatavia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
asiantuntijasta en tiedä, mutta on olemassa laki Kiskonnasta.
Olikohan se näin:
6 :s pykälä (6.11.2009/845)
Kiskonta
(En nyt sitä pitkää litaniaa ala tähän luettelemaan)
Siinä viitataan m.m. asiakkaan ymmärtämättömyyteen ja sen hyväksi käyttämiseen. "Kuppaaja" voi joutua "boseen" jopa 2 vuodeksi.
Tarkkana pitää olla näiden kanssa.
Ota yhteyttä paikkakuntasi kuluttajasuojaan ja kerro tilanteesi.
Ulosotossa ei ole aina asiantuntijoita vaan jotain korvantaustat märkänä olevia poikia ja tyttöjä joilla on ylioppillaskoulutus eikä mitään tietoa lakipykälistä.
Minä laitoin juttuni käräjäoikeuteen ja voitin asiani.
"Kuppari" ylioppilas sai ilmeisesti potkut koska häntä ei ole näkynyt enää k.o. tehtävissä.
"Velat ovat vuosilta 2010-2013. Nyt sitten tuli eri perintätoimistolta perintäkirje, jossa vaaditaan maksettavaksi samaiselle toimeksiantajalle velat, jotka ovat samoilta vuosilta, mutta eri laskuja jotka maksoin ulosoton kautta."
Kirjoituksesi ei oikein kommunikoinut, eli tarkoititko A, että toinen perintätoimisto perää samoja jo ulosoton kautta maksettuja laskuja, vai B, purnaatko sitä, että velkoja ei laittanut kaikkia laskuja kerralla ulosottoon, vaan vain osan niistä, eli vain sen toisen perintätoimiston?
A- kohta on tietenkin laiton, eli kahta kertaa ei tarvitse maksaa, eli silloin pitää ottaa yhteyttä perintätoimistoon ja siihen alkuperäiseen velkojaan ja kiistää maksuvelvollisuus. B-kohdalle taas ei voi mitään, eli maksettava on myös ne velat jotka ovat jääneet maksamatta, mutta joita ei ole viety ulosottoon.
Tuota tapaa jättää osa veloista ulosottoon viemättä alettiin käyttää eräiden perintätoimistojen taholta, kun uo-kaareen tuli määräys velkojen lopullisesta vanhentumisesta, mutta koska se koski vain niitä velkoja joista on oikeuden päätös, niin sen ulkopuolelle jäi ne velat, joita perittiin normaaleina velkoina ilman oikeuden päätöstä.
Ulosottoon viemättä jättämisellä haluttiin siis estää se riski ettei velat jää maksamatta ulosoton enimmäiskeston täyttymisen takia. Tosin toimintatavalta tavallaan putoaa pohja, koska uuden lain mukaan myös velat joista ei ole oikeuden tuomiota vanhentuvat eräpäivästä laskien lopullisesti 20/25 vuodessa.
Toimeksiantaja käytti kahta perintätoimistoa, eli Gothia perintätoimiston maksut maksoin ulosoton kautta kärjäoikeuden päätöksellä, mutta nyt tuli Alektumilta perintäkirje, jossa on samaisilta vuosilta laskuja perittävänä, joissa on vain eri eräpäivät. Näillä alektumin laskuilla ei ole kärjäoikeuden päätöstä vielä.
Eikö velkojan pitäisi esittää kaikki saatavansa käräjäoikeudelle?
"Eikö velkojan pitäisi esittää kaikki saatavansa käräjäoikeudelle? "
Velkoja yksin päättää, mitkä velat haluaa ulosottoon, eli mille veloille hakee oikeuden perintäpäätöksen.
Eräpäivien sijaan varmaankin kannattaisi katsoa niitä laskujen yksilöintitietoja ja viitteitä saataviin liittyen, eli sitä mitä velkoja ja saatavia ne perintälaskut koskevat. Noiden kautta kannattaa tarkistaa, ettei samaa saatavaa peritä kahteen kertaan. Mutta jos ovat eri velkoja kuin ulosotossa maksetut, niin sitten pitää vain maksaa ne.
Joistakin vippipaikoista on saanut useita luottoja, vaikka edellinen on maksamatta. Monissahan on se käytäntö, että uutta velkaa tai päällekkäistä lainaa ei saa, eli voi olla vain yksi velka perinnässä per alkuperäinen velkoja, mutta on noita, joista on voinut nostaa lisää lainaa entisen päälle.
Selvitä laskujen alkuperä, nostoaika, alkuperäinen pääoma ja muut tarvittavat tiedot. Perintätoimisto saa ne toimeksiantajalta ja voit sitten tarkistaa onko kyse samasta vai eri velasta.
Eivät edes isommat perintätoimistot toimi Suomessa rehellisesti. Yritetään usein pettää. Kannattaisi ottaa yhteyttä johon lakitoimistoon tai parempi Oikeusaputoimistoon.
Alavuden lakitoimistoon yhteyttä niin tilit tyhjee kuin itsestään ja velkojakin nimilläsi tetaan ja uhtaan tappaakin jos erhtyist ilmoiteleen vallesmannille ja sitten saat perääs vale-laskunkin joka palkkio tekmästään työstä eli kun varasti rahasi ja teki velkaa no sitten hän esittää loukaantunutta. voihan vittulan väki.