Mielestäni kaikista pahimpia on ne narsistit jotka osaavat peittää narsistisuutensa kaikista parhaiten, eli ovat salakavalia ja kieroja. Julkinarsistit tunnistaa aika helposti mutta nämä salamyhkäiset vaatimatonta ja kilttiä esittävät ovat kaikista pahimpia omien kokemusteni mukaan. Voi mennä tosi pitkä aika että tajuat mikä tämä ihminen oikeasti on. Syyllistäminenkin on niin salakavalaa. Eli osa on susia lampaiden vaatteissa, osa taas ei viitsi edes esittää eli ovat vaan röyhkeästi sitä mitä ovat.
Narsistien salakavaluus
tervejärki
1572426
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 157
Vanhimmat
Eikös sen narsistin kannatakin olla salakavala, kuka sen mukaan lähtisi jos tulisi esittelemään itsensä "hei olen sadisti ja narsisti ja haluan käyttää sinua hyväkseni"?
En ole ikinä yhtään julkkisnarsistia tunnistanut. Enkä olisi tätä yhtä narsistia alussa narsistiksi tunnistanut, vaikka olisin miten tahansa laajasti tietänyt narsismista. Hän kun osasi esittää niin reilua ja lutusta, ajattelin vaan että sillä on joku sosiaalinen kömpelyys kun puhuu pelkästään itsestään. Facebookissa sillä on melkein sata "kaveria", eikö sekin jo osoita miten taitava hämäämään ihmisiä.
Melkein sata kaveria on poikkeuksellisen vähän. Näillä mutruhuuliselfie-tytöillä satoja, toisilla jopa tuhansia "kavereita".
Minun kokemus on se että osan narsisteista tunnistaa helpommin ja osan vähän vaikeammin. Riippuu kai narsistisuuden asteesta että kuinka helposti tunnistaa. Samoin siitä kuinka hyvä tunneäly on. Jos on tunneälyä osaa käyttää hienovaraisempia manipulointikeinoja kuin huonomman tunneälyn omaava joka turvautuu selvään ulospäin näkyvään aggressioon, joka on helpommin tunnistettavissa. Itse siis törmännyt ja ollut pitkäänkin tekemisissä kahden ns. julkinarsistin kanssa ja yhden piilonarsistin. Koska tämä piilonarsisti on niin hyvä peittämään oman narsistisuutensa ainakin suurimman osan aikaa, kesti kauan tajuta ettei hän ihan terve ole. Hänen seurassaan oleminen on tavallaan vaarallisempaa koska manipulointi ja syyllistäminen on niin salakavalaa ja peiteltyä. Tottakai narsistisuuden aste myös vaihtelee narsistisilla ihmisillä. Patologista narsistia en ole kohdannut, tai en ole täysin varma voisiko tämä piilonarsisti sellainen olla mutta epäilen ettei ehkä kuitenkaan ihan.
No sillä ei ole minusta mitään merkitystä montako "kaveria" on Facebookissa.
Mulla on yksi, mutta en ihmettele jos toisellaon tuhat,
Osaatko kuvailla miten se narsismi näillä ilmenee?
Tarkoitatko, että narsistilla on tunneälyä? Mutta eihän narsistilla pitänyt olla mitään tunteita? Älyä voi olla, mutta ei tunteita. Minun tuntemallani narsistilla on älyä vähän liikaakin.
Luulisin, että on älykkäitä ja vähemmän älykkäitä, mutta narsisti osaa lukea toisten tunnetiloja ja itse näytellä tunteita.
Narsistin tunteidenlukutaito ei tada olla tunneälyä.
Narsisti heijastaa toisiin väärää minäänsä ja imee sitten heistä huomiota. Käsittääkseni narsisti myös muokkaa kohdettaan mieleisekseen ja saa näin aikaan odottamiaan reaktioita.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/NarSupply.html
"Hän puolustaa itseään rakastamalla täysin kontrolloitavissa olevaa kohdetta (itseään), projisoimalla maailmalle kaikkeen kykenevän ja kaikkitietävän Väärän Minänsä, ja muuttamalla muut sellaisiksi toiminnoiksi tai kohteiksi että ne eivät aiheuta emotionaalista vaaraa. Tätä reaktiivista käyttäytymistä kutsutaan piintyneeksi narsismiksi.
Omien demoneittensa torjumiseksi narsisti tarvitsee maailman: sen ihailun, sen palvonnan, sen huomion, sen suosionosoitukset, ja jopa sen rangaistukset. Sisäisen toimivan persoonallisuuden puutteen korvaamiseksi narsisti tuo ulkopuolelta sisäänsä Egon toiminnot ja rajat."
http://www.menaiset.fi/artikkeli/suhteet/ihmissuhteet/tunnealy_on_menestyjan_merkki_nama_merkit_paljastavat_etta_sinulla_on
"Keneen tahansa tutustutkin, kiinnostut hänestä. Itse asiassa jokainen ihminen ympärilläsi on sinusta kiinnostava! Miksi tämä sitten paljastaa tunneälyn? Koska uteliaisuus on merkki empatiasta, ja empatia on tie tunneälyyn."
Eikö narsistiin haksahdeta juuri siksi, että hän näyttelee empaattista ym. ihanaa ja täydellstä. Vaikuttaa siltä, että hän on kiinnostunut minusta, kun tosiasiassa hän on kiinnostunut miten minuun pääsee käsiksi ja sitä kautta siihen mitä minulla on.
Taitaakin olla kyse tunteidenlukutaidosta kuten muut kommentoijat jo sanoivat. Sanoin jo aiemmin etten ole tuntenut ainuttakaan patologista narsistia, ainakin itse koen näin mutta voimakkaasti narsistisia henkilöitä kyllä jotka omalla toiminnallaan ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat paljon vahinkoa. Eli näillä voimakkaasti narsistisilla ihmisillä voi olla ripaus inhimillisyyttä vielä jäljellä. Ei tarvitse olla patologinen narsisti että voi aiheuttaa valtavaa tuhoa muille ihmisille.
Peruutan tuon. On ilmeisesti jonkinlaista tunneälyä.
Ainakin minä olen kuvitellut että tunneäly on jotain sellaista, missä voi omien tunteittensa kautta kyetä ymmärtämään toisten tunteita ja siihen liitettynä jotenkin rationaalista ajattelua, että se olisi nimenomaan tunneälyä, eikä pelkkiä tunteita.
Jos kuitenkin narsistilla on tunneälyä, miten narsisti muka tunnistaa positiivisia tunteita itsensä kautta? Jokin rajoite narsistilla on pakko olla. Jospa se kykenee peilaustaitojensa kautta vain rajoitetusti koukkaamaan positiivisella puolella, josta matka käy vääjäämättä sinne narsistin oikeasti tuntemalle negatiiviselle puolelle. Jossa sen toisen nolaaminen sitten onkin narsistin mielestä sitä parasta juhlaa...
Ei minun mielestä narsistilla voi olla tunneälyä. Ainakaan tällä yhdellä tuntemallani ei sitä ollut ollenkaan. Esimerkiksi kun hän lainasi minulta rahaa (sanomatta syytä, koska se oli liian paha), ja seuraavana päivänä olin hiljainen ja vetäytyvä koska minua kadutti. Narsistin mielestä olin masentunut ja hän huomasi sen heti. Hah.
Wikipediassa tunneälystä kirjoitetaan näin:
"Tunneäly on kykyä tunnistaa tunteiden merkitystä ja käyttää näitä tietoja hyväksi ongelmanratkaisussa. Kyvyssä on seuraavanlaisia osia[1]:
miten tunteet tiedostetaan itsessä ja toisissa
miten tunteet ilmaistaan
miten tunteita helpotetaan yhdistämällä emotionaalista ja kognitiivista tietoa toisiinsa
tunteiden ymmärtäminen ja selittäminen järkiperäisesti
tunteiden säätely ja hallinta"
Minä olen sitä mieltä että narsisti ei tunnista toisten eikä itsensä tunteita. Eikä edes välitä tunnistaa. Mitä hän niillä tekisi? Narsistin tarpeet ovat hänen "tunteitaan".
"Mitä hän niillä tekisi? Narsistin tarpeet ovat hänen "tunteitaan". "
Hän tekisi niillä pahojaan. Päästäkseen toteuttamaan tarpeitaan, jotka nekin muuten ovat hakusessa, että mitä ne ovat. Narsisteilla tuskin on pitkän tähtäimen päämääriä vaan he ovat impulsiivisia lyhytjännitteisiä. Pisin päämäärä on usein juuri sen addiktion toteuttaminen, lähteen metsästys ja sen löytäminen... Johon lähteenmetsästykseen hän uhraa kaikkensa.
Onhan narsistilla negatiiviset tunteet, mutta ei siis positiivisia, tai ainakin mini-vähän.
Perseestä ne on kaikki. Niiden äidit olisivat voineet vetää ne pirunsikiöt vessassa alas.
Pirujen lapset voi olla hyvinkin lempeäluonteisia.
Tuostapa tuli mieleen kysymys. Kun täällä on ollut narsistien lapsista keskustelua, niin mahtaako täällä olla ketään jonka lapsi on narsisti tai jotain sinnepäin?
Narsisti on vain diagnoosi jollekkin, joka jonku mielestä on sairasta. Nehän elelee ihan normaalia elämää, käy töissä ymym. Mitenkä sellainen voi olla sairasta. Taitavat muutenkin olla ihan mukavia ihmisiä. Parisuhde vain on monesti hankalaa ja siitä ei ensimmäinenä kannata ruveta toisesta vetämään diagnoosisia johtopäätöksiä. Pitää ensin käsitellä omat tunteet, niin sen jälkeen ei tarvitse niistä syyllisyydeen tunteista vetää johtopäätöksiä, että se johtuu toisesta tai ylipäätään muistakaan negatiivisistä tunteista.
Mensitkö parisuhdepalstalle.
En, koska olen sitä mieltä, että niistä "narsistista" parisuhteista kumpuaa nämäkin ajatukset ja kiinnostukset asiaan. Ja aika satavarmasti tuo aloittajakin viittaa tuohon kirjoituksessaan.
Parisuhdepalstalle voi mennä vaikka sata lasissa.
Terapiaan voi mennä;)
Uhrit, jos niitä edes oikeasti onkaan, ainakin näissä määrin.
Et osunut oikeaan. Narsistit leikkivät kohteellaan koko ajan. Eivät päästä millään irti. Roikkuvat väkisin kiinni.
Jos olet päässyt hänestä helposti irti, ei hän ole mikään narsisti. Saakelin keittiöpsykologi.
Et voi luokitella kaiken maailman hankalia ihmisiä narsisteiksi... Yhtä hyvin voisit luokitella kaikki ilkeät ihmiset narsisteiksi. Jotkut vaan on umpi-ilkeitä ilman mitään diagnooseja...
Ja jotkut narsisteja, diagnooseilla tai ilman.
En ole määritellytkään. Tunnen ja tiedän narsistipiirteisiä ihmisiä. Ihmisiä joiden epäterveet narsistiset piirteet ovat aika selviä ja aiheuttavat paljon tuhoa muille ihmisille.
Sellaiset henkilöt, jotka keskittyvät käyttämään sanoja ainoastaan tuottaakseen mielipahaa, laukaistakseen pelkoja, kasvattaakseen katkeruutta ja aiheuttaakseen kyyneleitä ilman mitään syytä tai ainostaan hyötyäkseen itse siitä jotenkin, ovat myrkyllisiä ihmisiä; sellaisia, jotka aivan turhaan hautaavat sydämensä negatiivisiin tapoihin ja asenteisiin.
He ovat kuin pullollinen myrkkyä, josta he antavat hörpyn kelle tahansa vastaantulijalle saadakseen itse tilanteesta helpotusta.
Mitkä ovat myrkyllisten ihmisten 7 tunnusmerkkiä?
http://mielenihmeet.fi/7-myrkyllisen-ihmisen-tunnusmerkkia/
En usko, että kukaan kykenee näyttelemään, teeskentelemään ja esittämään kilttiä ja vaatimatonta ihan läpi koko elämänsä.
Ei niin. Säröt alkavat näkymään jossain vaiheessa. Aivan kuin narsistipiirteiseksi määrittelemällä ihmiselläkin on alkaneet näkymään.
Mielestäni sinun kannattaisi ehdottomasti pysyä mahdollisimman kaukana sellaisesta ihmisestä, jota pidät narsistina. Katkaise välit kokonaan, et ota mitään yhteyttä. Älä yritä roikkua kenessäkään, jota pidät noin vahingollisena itsellesi.
Hanki oma elämä ja ala elämään omaa elämääsi.
Älä käyttäydy kuin narsistinen ihminen, joka ei millään päästä irti uhristaan. Unohda kaikki tekosyyt miksi sinun pitäisi pitää yhteyttä, äläkä teeskentele edelleen rakastavasi häntä. Narsisteilla on tapana vakuutella suurta rakkauttaan ja anteeksiantoaan (!) uhriaan kohtaan. Älä toimi samoin.
http://www.iltasanomat.fi/hyvaolo/art-2000001169214.html
"Menestystä moraalin kustannuksella
Itävaltalaistutkijat löysivät vuonna 2014 yhteyden tunneälyn ja narsismin välillä. Heidän mukaansa tunneälykkäät narsistit saattavat käyttää taitojaan muiden manipuloimiseen.
Journal of Nonverbal Behavior -tiedelehdessä
julkaistu tutkimus puolestaan yhdisti tunneälyn machiavellismiin, jossa menestyksen tavoittelu menee moraalin edelle. Myös vuoden 2007 skottitutkimus todisti saman.
Vuoden 2011 tutkimuksessa huomattiin, että tunneälykkäät manipuloijat ovat muita todennäköisemmin nolanneet toisen ihmisen julkisesti, koska ovat ajatelleet hyötyvänsä siitä itse jotenkin."
Tuossa matskua siitä, että se tunneälynkin ihanuus riippuu siitä kuka sitä käyttää.
Itse olen alkanut hillitsemään omaa tunneälyäni jo pitkään senkin hinnalla, että siitä ei hyvä heilu, koska minusta siitä ei ole ihmeemmin hyötyä. Minulla ei ole mitään motiivia toisten ihmisten pyörittelyyn. En myöskään itse kaipaa ihmisiä, jotka kuvittelevat tietävänsä miltä minusta tuntuu ja yleisimmin vielä kuvittelevat tietävänsä mitä minä ajattelenkin...
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/tunnealyyn-liitettiin-ikava-narsistinen-piirre/CYmPWdBY
"Nykyajan työelämä nostaa arvoon arvaamattomaan tunneälyn, mutta asia ei ole näin yksioikoinen. Tutkijat nimittäin väittävät, että tunneälykkäänä pidetyllä ihmisellä ei ehkä aina olekaan puhtaat jauhot pussissa. Tunneälyä voidaan käyttää myös väärin, kirjoittaa The Atlantic."
Itse henkilökohtaisesti pidän enemmän ihmisistä, jotka ovat yksinkertaisesti vain älykkäitä, eivätkä edes yritä olla tunneälykkäitä. Luotan heihin enemmän. Juurikin tulee mieleen jokin huiputtamisyritys, jos kovasti yritetään peilailla minun tunteitani.
"manipuloivilla tunneälykkäillä ihmisillä oli usein taipumus saattaa toiset ihmiset hämilleen julkisella paikalla pelkästään itsekkäistä syistä"
Näin narsisti teki minullekin, ja teki sen pelkkää ilkeyttään ilmeisesti vain saattaakseen minut hämilleni tai naurunalaiseksi.
Niinpä. Minun narsisti-psykopaattini ei todellakaan tyytynyt siihen, että saattoi minut hämilleen, mikä hämilleen saattaminen oli vain virittelyä tulevaan. Virittelyä kesti parisen kuukautta... Sitten tuli seuraava vaihe, joka oli nolaaminen, jota seurasi lähes henkinen teurastus, minun olemassaoloni polkeminen maanrakoon... ---mahdollisimman julkisesti.
Mainittakoon, että suurin osa niistä piireistä, joissa tuo kaikki tapahtui, evät oikeastaan merkinneet minulle mitään. Varsinkin se henkinen teurastus tapahtui minulle täysin merkityksettömässä ympäristössä. Kun jotkut paikalla olijoista ovat varmaan kertoneet asiaa eteenpäin, heidän uskottavuutensa järki-ihmisten joukossa ei voi olla kovin hyvä. Onneksi.
Ja kyllähän jokainen järjellinen ihminen laittaa kyseenalaiseksi kaikki todella kummalliset tapahtumat.
Hämilleen saattamisvaiheessa en vielä reagoinut kovin voimakkaasti, vaan kuvittelin narsistirukkani kärsivän jonkinlaisesta kriisistä uudessa suhteessaan... :). Sitten nolaamisvaiheeseen reagoin jo voimakkaasti myrskyisillä vastalauseilla ja tykityksellä. Tykitys sisälsi vastamurskaa jonka tarkoitus oli purstaa esiin selitys ja totuus. Narsisti-psykopaatti ymmärsi närkästykseni loistavasti ja meni itse vähän lamaan ja vastasikin minulle. Ensimmäiseksi hän kuitenkin yritti lyödä minua, mutta lyönnistä tuli huti... Hän oli kovin epäonninen minun kotonani impulsioissaan, en tiedä, hengetkö minua suojelivat. Minusta tuntuu että minulla on ollut kotonani suojelushenki.
En muuten ole edes muistanut tuota lyömisjuttua pitkään aikaan. Nyt kun ajattelen sitä, niin olisihan tuo jo todistanut, että aivan sekopäinen tyyppi... Eli jos naisystävä reagoi hänen typeriin kammottaviin loukkaamistemppuihinsa, niin muitta mutkitta turpiin vaan.
Erikoinen tapaus meidän välillämme. Muuta kertaa ei edes yrittänyt avointa väkivaltaa. Hänen järkensä vähyys kävi kyllä selville lopulta. Minusta hänelle ei juurikaan ole järkeä, vaan se tyypillinen jäljittely ja sitten ipulsiivisuus, joka katkaisee hyvät jäljittely-yritykset.
Hyvä kun nyt vielä muistin tuonkin. Hirveydessään tapaus on hukkunut kaiken muun fiaskon alle muistissani.
"Ja kyllähän jokainen järjellinen ihminen laittaa kyseenalaiseksi kaikki todella kummalliset tapahtumat."
Niinhän sitä luulisi. Näin ei ainakaan minun kohdallani ole käynyt. Eihän narsisti muuten julistaisi ympäriinsä olevansa "voittaja".
Kun kyseessä on narsistin toiminta, niin kaikki hyvin lievästi sanoen kummalliset tapahtumat ovat valitettavasti täysin totta. Ymmärrän hyvin, että niin oudolta kuulostavat asiat ja tapahtumat eivät kenenkään täyspäisen ihmisen mielestä voi pitää paikkaansa.
Uskoinhan minäkin todella kauan narsistia ja kaikkia hänen puheitaan siitä, miten pahoja ihmisiä hänen ympärillään on. Narsisti on siis oikeasti erittäin uskottava, ja kun tähän lisätään tuntemani narsistin poikkeuksellinen älykkyys, niin en ihmettele yhtään, että "kaikki" häntä uskovat.
Kuitenkaan sitä päivää ei tule koskaan, että narsisti mitään myöntäisi. Ilmeisesti narsisteilla on kovin huono muisti, tai sitten helpointa on oman osuuden kieltäminen.
" Narsisti on siis oikeasti erittäin uskottava, ja kun tähän lisätään tuntemani narsistin poikkeuksellinen älykkyys, niin en ihmettele yhtään, että "kaikki" häntä uskovat."
Tietenkin minunkin narsistilleni on kuolemaakin kamalampaa, jos hänen uskottavuutensa kärsii.
Tämä kaikki tekee sen, että narsistin ympärillä voi olla ainoastaan välinpitämättömiä ihmisiä, joilla päihdeongelma, tai sitten sellaisia ihmisiä, joilla on pokeria olla näyttämättä mitä todella ajattelevat, tai sitten sellaisia, joiden intresseissä on miellyttää narsistia omalta osaltaan, ja olla sen takia hissukseen narsistin toilailuista.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Narsistin ympäristökin elää ainakin joiltain osin vale-elämää. Ei niin kiivaasti kuin narsisti itse, mutta kuitenkin.
Tämä siis minun huomioitani omasta narsisti-psykopaatistani.
Kysyn vielä, että miten olet mitannut narsistisi "poikkeuksellista älyä"? Olen kuullut samanlaisen väitteen omasta narsisti-psykopaatistani, mutta minä en ole ollankaan samaa mieltä. Pidätän itselleni oikeuden olla häntä fiksumpi...-pajon, hyvin paljon, erittäin paljon.
Ja kysyn vielä, että minkälainen ihminen tuo tiettäväksi "poikkeuksellisen älynsä"? Mielestäni normaali ihminen ei tuo omaa älyään julkiseksi, muuta kuin korkeintaan työn kautta näkyy ja silloinkin yleensä on kyseessä kapea sektori... Aivan lähiystävät, jos ovat itsekin poikkeuksellisen älykkäitä, voivat tietenkin huomioida jotain. Kukaan ei kuitenkaan voi olla täydellinen.. Ihan en hoksaa.
Ja kuka tuota poikkeuksellista älyä todistaa? Voihan olla keskinäisen kehumisen kerho, jossa ennemminkin luullaan ja sitten tuetaan sitä keskinäistä harhaa.
Tietenkin, jos olette mensassa porukoissa... Mutta nykyisiin älytesteihinkin voidaan kohdistaa kritiikkiä.
Minusta poikkeuksellisesta älystä voi olla ennemminkin haittaa kuin hyötyä, kun kaikkien pitäisi istua tiimiin.
Vähän nyt ruodin tuota älyjuttua, kun ainakaan minä en pidä erityisemmin siitä, että narsisteja nostetaan jalustalle turhan takia. Eivätkö ne jo itse tee sitä riittävästi? Minulle ainakin riittä se, mitä narsisti itse itsestään antoi sitä VäärääMinää. Minä yritän pysyä totuudessa.
"Eihän narsisti muuten julistaisi ympäriinsä olevansa "voittaja"."
Kuvittelisin, että poukkoilee sen takia ympäriinsä, että yrittä peittää häpeäulostettaan...
Se on vain minun näkemykseni, mutta olen kyllä muualtakin hänen lähipiiristään kuullut samaa sanottavan, jopa hänen "vihamiehiltään".
Toisaalta voi olla kysymys sentapaisesta kieroudesta ja oveluudesta, jota tavalliset ihmiset eivät harrasta, eivätkä edes keksisi käyttää sellaisia keinoja. Siinä mielessä ainakin on todella kekseliäs (ja älykäs). Lisäksi kehuskelee toimivansa minun selkäni takana, mikä ei minusta ole reilun eikä rehellisen ihmisen merkki.
Jos tahdot kuulua heihin, joista viheliäisyys, petturuus, kaikenlainen kieroilu ja ällistyttävän pitkälle menevä pa*kan puhuminen on älykkyyttä, niin siitä vaan. Mutta minä en heikäläisistä pidä.
Puhut narsistin lähipiiristä... Mitä mieltä olet siitä, mitä kirjoitin ylempänä?
"Tämä kaikki tekee sen, että narsistin ympärillä voi olla ainoastaan välinpitämättömiä ihmisiä, joilla päihdeongelma, tai sitten sellaisia ihmisiä, joilla on pokeria olla näyttämättä mitä todella ajattelevat, tai sitten sellaisia, joiden intresseissä on miellyttää narsistia omalta osaltaan, ja olla sen takia hissukseen narsistin toilailuista.
Todellisuus on tarua ihmeellisempää. Narsistin ympäristökin elää ainakin joiltain osin vale-elämää. Ei niin kiivaasti kuin narsisti itse, mutta kuitenkin."
Minusta narsistien kanssa kannattaa valita puolensa, ainakin anonyymillä palstalla, jossa pitäisi pystyä kirjoittamaan aidosti, kun kukaan ei tunne. Ainakaan minä en ala täällä nuoleskelemaan narsisti-psykopaattiani, niinkuin hänen kipeä hovinsa tekee.
Tietenkin, jos ei ole kanttia... "lähes kaikki muut tuntuvat älykkäämiltä kuin minä, jolloin minä nojaankin muiden ajatuksiin enkä omiini."
Kuulun kyllä ihan tavallisiin ihmisiin, jotka eivät harrasta narsistin tapaista kieroilua. En sellaista osaisikaan.
Narsistin lähipiirin, hovin, ihmiset puolustavat ja suojelevat narsistia, eivätkä koskaan todistaisi narsistia vastaan vaan pikemminkin päinvastoin todistavat mitä tahansa narsistin puolesta.
Olen samaa mieltä tuosta, että "narsistin ympäristökin elää ainakin joiltain osin vale-elämää", mutta mielestäni he ovat itsekin narsistisia.
Ja puhun ihan omasta puolestani, en ole itseäni älykkääksi väittänytkään.
Luonnollisesti tällaisella palstalla ei ole mitään mahdollisuutta tehdä minkäänlaista kurkistusta toisen keskustelijan älyyn... :), eikä se ole tarkoituksenikaan. Mutta sitä vain ihmettelen, että jos kerran se narsistin lähipiiri ei ole luotettavaa, niinkuin tiedämme, ja sinä et pidä itseäsi potentiaalisena mensalaisena, niin kuka sen sinun narsistin älyn määrittelisi luotettavasti?
Huomaan tässä itseni vähän hassuksi, kun minä asetun epäilemään narsistin kuin narsistin älynlahjoja kovin helposti... Ne on ne antipatiat. Ja minun henkilökohtainen mielipiteeni on, että narsisti ei ole se kaikkein älykkäin henkilö, koska hän toimii niinkuin toimii ja se toiminta on toisia vahingoittavaa.. Minä ropsautan heille kaikille niin suuret miinuspisteet siitä, että väitän kaikkien narsistien olevan riittävän tyhmiä, ettei heidän älyään tarvitse kehua.
Kiitos ja kumarrus.
Huomasin viittauksesi narsistin vihamiehiin. Mutta on luonnollista, että vihamiehet ovat jotenkuten samaa tasoa narsistin kanssa kun ovat alentuneet sitoutumaan vihaan narsistia kohtaan... Niin sitten ehkä puolustelevat vihamieheyttään sillä että se narsisti muka on älykäs ;)
Olen muuten samaa mieltä että narsistin lähipiiri on itsekin jotenkin narsistinen. Ei ehkä yhtä pahasti mutta ehkä lievästi ja sitten on varmasti niitäkin jotka eivät uskalla tai osaa tai kykene siitä vaikutuspiiristä lähtemään kuten minäkin olin aiemmin. Siis pelokas ja lannistettu sekä avuton. Säälittäväähän se tavallaan on mutta vaatii rohkeutta nousta koko joukkoa vastaan kun se narsistin tai narsistien lähipiirikin kääntyy sua vastaan. Sitä rohkeutta voi joutua keräämään aika kauan. Kaiken huippu on vielä se että osa kehottaa sua pysymään narsistin vaikutuspiirissä koska eivät halua tunnustaa tällaisen asian olemassaoloa. Sinä olet vain hysteerinen tai itse päävikanen jos ahdistut tietyistä ihmisistä tai piireistä.
"Sinä olet vain hysteerinen tai itse päävikanen jos ahdistut tietyistä ihmisistä tai piireistä. "
Näin menee. Hysteeriseksi ja päävikaiseksi leimataan, jos kavahtaa pahoinpitelyvihjauksia ja sekaan tunkeilevia huo*ia.
Sinun mielestäsi narsisti on tyhmä, koska on narsisti. Eikö sitten kukaan älykäs voi olla narsisti? Jos joku on älykäs, niin ei voi olla narsisti? Tuo on aika suoraviivaista, silloin ne kaikkein kieroimmat ja ovelimmat valehtelijat ja manipuloijat pääsevät kuin koira veräjästä.
Minä taas ajattelen, että narsisteissa voi olla sekä tyhmiä että älykkäitä.
Mutta turha tästä on kiistellä.....
Ymmärrän pointtisi...
Mutta jotenkin vain kalskahtaa korvaan narsistin kehuminen...
Narsistin älykkyydessä on vain se sama juonne kuin narsistin tyhmyydessäkin, että siitä kaikesta puuttuu se jokin, aivan varmasti, jos on narsisti kerran. Ja se vahingoittamishakuisuus on minusta toooodella iso vika.
Minä en ihmisenä yleensä koskaan tuijota toisen älyyn tai älyttömyyteenkään, ennemminkin vain siihen, miten toimii ja miten käyttäytyy... Ja mitä on asiaa. Nuo on ne oleelliset.
Moni vaatii, että ei saisi puhua narsisteista, jos ei ole diagnoosia... Minusta ei nyt mitään järkeä tuossa. Mutta suuresta älystä puhuminen on minusta kinkkisempi juttu, kun siinä tosiaan tulee se määrittelykysymys.
Ja todellakin, yleisiä älykkyysosamäärätestejä on arvosteltu monistakin syistä. Ne mittaavat vain tiettyjä asioita ja soveltuvat vain tiettyihin kulttuureihin... Että miten uskottavaa on, jos anonyymi kirjoittaja anonyymilla palstalla puhuu persoonallisuushäiriöisen tuttunsa älystä, että sitä on paljon....?
Tämä tietenkin vain minun mielipide. Voit kehua tuttua narsistiasi ihan miten vain, kukaan ei voi estää. Vain kannanottoja voi tulla.
Taidan ottaa liian vakavasti nämä jutut joskus.
Narsisti voi siis olla:
kaunis
komea
hänellä voi olla kauniit elävät silmät
ja hän voi olla älykäs
-tai sitten myös listan vastakohta.
Jospa kaikista pahinta onkin itsessä vellova epäluuloisuus, joka saa kaikki muut näyttämään pahantahtoisilta ja epäluotettavilta? Kaikissa meissä on hitunen kaikkea, myös tervettä narsismia, se kuuluu ihmisyyteen, kuten myös tahto ja kyky valita hyvän ja pahan välillä sen mukaan, mitä kasvatus, ympäristö ja elämänkokemus ovat meille opettaneet. Nuoren maailma on paljon mustavalkoisempi ja jyrkkärajaisempi kuin varttuneemman, elämän jo hioman ihmisen, jonka sävyt ovat lempeämpiä, harmaanvalkoisia ja mustanharmaita, ja into ja tarve asetella toisille diagnooseja taittuu oivalluksiin omasta itsestä ja omien pelottavien ominaisuuksien projisoimisesta jonkun toisen ominaisuuksiksi.
Ihmiseksi synnytään jotta kasvaisi ihmiseksi? Erehdykset, haparoinnit ja mielen syrjäpolut ovat matkantekoa ihmisyyden sietämiseen: vajavaisen, ei koskaan täydellisen?
Voisitko sinä alkaa täydentämään vajavaisuuttasi tiedoilla narsismista, niin voisit keskustella tällä palstalla sen jälkeen?
"Nuoren maailma on paljon mustavalkoisempi ja jyrkkärajaisempi kuin varttuneemman, elämän jo hioman ihmisen, jonka sävyt ovat lempeämpiä, harmaanvalkoisia ja mustanharmaita, ja into ja tarve asetella toisille diagnooseja taittuu oivalluksiin omasta itsestä ja omien pelottavien ominaisuuksien projisoimisesta jonkun toisen ominaisuuksiksi. "
Näinhän se tuntuu menevän, ikä tuo armollisuutta niin itseä kuin toisiakin kohtaan. Kun tunnistaa itsessäänkin olevan epätäydellisyyden, ei vaadi toiseltakaan täydellisyyttä...
En koe tarvetta ymmärtää pahoinpitelyä ja vääryyttä. Ehkäpä onkin niin että ikä tuo moraalinkatoa. Kaikkea katsotaan läpi sormien kun ei viitsitä puuttua asioihin?
Tuollainen asenne on juuri se jonka vuoksi narsistit saa edelleen mellastaa tässä maailmassa mielin määrin.. Esitetään jotain sivistynyttä ja aikuista vaikka oikeasti ei vain haluta nähdä todellisuutta sellaisena kuin se on. On helpompi sulkea silmänsä ja leikkiä että kaikki ihmiset ovat hyväätarkoittavia. Enkä muuten tuomitse narsisteja vaan narsisistien TEOT.
*tarkoitan narsistien ei narsisistien. (Englanniksi sana narsisti on narcissist joten siitä jäänyt tuo).
Ei se ikä yksinään mitään tuo. Kirjoittaja ei ilmeisesti ole kohdannut narsistia navasta napaan ikinä, niin sitten alkanut teoretisoimaan maailmaa hyvisten paikaksi...
Kirjoittaja ei myöskään ole aukaissut historiankirjaansa koskaan...
Ihan joka ikäihminen ei todellakaan saa tuollaista siloitusta aikaan kokemastaan. Tuskin keskitysleireiltä selvinneet juutalaiset näkevät natseja hyviksinä. Pakko käsittää, että johdossa ollut hirviöitä, joita onneksi saatu tuomiollekin.
Olen tiedostanut, ettei minulle tee hyvää lukea kaikenlaisia kirjoituksia, joissa kirjoittaja itsevarmasti selostaa jostakin asiasta kaikkia koskevasti, että mitenkä asiat elämässä kulkee ja mitenkä ne merkityksellistetään oikein. Sellaisia kuuntelemalla olen mielestäni tullut vakavasti manipuloiduksi, koska aina välillä vahingossa uskon niitä jollain tasolla, vaikka ne olisivat täysin paikkansapitämättömiä ja senkin jollain tasolla tiedostaisin.
Onko realistista oikeasti, että yksikään ihminen voisi laajoista elämää koskevista asioista oikeasti tietäen selostaa, että näin ja näin ne asiat menee, muuta kuin aina joskus jostain tietystä osa-alueesta, johon hän on kenties voinut perehtyä erityisen hyvin ? Kun kuitenkin yksittäinen ihminen on aika pieni aivoineen tässä maailmankaikkeudessa, johon sisältyy niin valtava määrä asioita ja ilmiöitä.
Ja silti minäkin olen kuunnellut sellaisia ilmeisen epärealistisia selostuksia lukuisilta ihmisiltä koko elämäni ajan. Nyt koen että olen pahankerran vahingoittanut aivojani sillä toiminnalla ja kuluttanut aikanikin hukkaan.
Ja vieläkin jotenkin olen jumissa,
Kirjotan nyt vielä asian vierestä, kun asia on vaivannut puoli elämää.
Miten on mahdollista, että joku vaikkapa asiantuntija tietäisi kymmenessä minuutissa paremmin jonkun vieraan ihmisen jostakin ominaisuudesta kuin henkilö itse vaikkapa 60 vuoden kokemuksella kyseisestä ilmiöstä ?
Minun logiikkani mukaan ollakseen mahdollista, se vaatisi noiden kahden henkilön välillä tosiasiallisen hyvin suuren tietomäärä tai älykkyysosamäärä eron tai jonkin harvinaisen intuitiivisen kyvyn, mutta olisi muuten keskimääräisesti varsin epätodennäköistä. Silti käytännössä hyvin usein käyttäydytään niinkuin se olisi todennäköistä. Minua vaivaa tämä todella, koska asia ei käy järkeeni.
Ja miten tämä liittyy narsismiin on siinä, että mielestäni vaatii kenties narsismia lähtökohtaisesti pitääkseen itseään noin 50 kertaa älykkäämpänä kuin joku toinen, ellei asiasta ole jotakin erityistä näyttöä.
Minä en suosittelisi kenellekään opiskelemaan vakavissaan mitään mikä ei liity hänen omaan ammattiinsa. Tärkeintä ihmiselle on lopultakin hän itse. Eihän ihminen pysty välittämään muista, jos hän ei välitä ensin itsestään. Omat asiat kuntoon sillä tasolla, kun kukin itse päättelee että on tarpeellista. Harrastaa voi ja kannattaa kaikenlaista, mutta esim. psykologia on mielestäni melkoisen kyseenalainen harrastus. Psykologiasta omana yksityisenä harrastuksena tiedetäänkin että "juoruaa" ihmisen omaan mielenterveyteen kohdistuvasta epävarmuudesta.
Minusta omaa mielenterveyttä kannattaa hoitaa sensijaan että alkaisi opiskelemaan yleisiä opintoja.
Tämä narsismiaihe on aika tarvalla poikkeuksellinen, kun uhrin on ainakin menneinä vuosina ollut melko mahdotonta saada apua mistään, olen näin käsittänyt. Olen sitä mieltä, melkein on hyvä tietää mitä on menossa kun menee hakemaan apua... aika tarkkaankin. Ja jos sen narsistin kanssa vielä joutuu pelaamaan jostain syystä eropelejä tms., niin ne oireet on hyvä tuntea. Myös omista reaktioista kannattaa pysyä jyvällä.
Tarvittavan tiedon hankintaan kannattaa kuitenkin käyttää maallikoille tarkoitettuja kanavia, ei osallistua mihinkään ammattilaisille tarkoitetulle luennoille tms.
"Miten on mahdollista, että joku vaikkapa asiantuntija tietäisi kymmenessä minuutissa paremmin jonkun vieraan ihmisen jostakin ominaisuudesta kuin henkilö itse vaikkapa 60 vuoden kokemuksella kyseisestä ilmiöstä ?"
Narsisti itse ei kaikkien addiktioittensa keskellä mitenkään tule sisäsyntyisesti tietoiseksi miten hänen kaltaisiaan ihmisiä hänelle vieraassa ja hänelle tietämättömissä sijaitsevassa lääketieteessä määritellään. Narsismiin ei myöskään liity sairaudentuntoa. Narsisti ei mitenkään itse ymmärrä olevansa sairas.
Joku jossain toisaalla kirjoitti muistaakseni niin, että alan terävin kärki jossain walloissa voi pystyä muutamassa minuutissa näkemään. Mutta taas kerran, VOI pystyä, ja siellä WALLOISSA, ja TERÄVIN KÄRKI. Ja muistaakseni kommenttiin ei liittynyt mitään lähdettä, josta olisi voinut varmistaa asian paikkansapitävyys.
Että kuka nyt tietäisi, mihin taas tartuit.
En tarkoittanut narsistien diagnoisoimista vaan mitä tahansa itseään koskevaa asiaa.
Olkoon vaikka paikaltaan loksuva nivel. Jos jollakin on 30 vuoden kokemus missä ja miten se aina loksaahtaa, niin esim. joku vieras tietääkin asian paremmin pelkällä kolmen minuutin puheella ilman mitään kokemusta kyseisestä kyseisen henkilön nivelestä ?
Vastaajia tietäjiä on asiaan kuin asiaan.
ps.
Todennäköisesti tietäjän mukaan se nivel loksahtaa niin kuin millainen esimerkki sattui olemaan hänen aiemmassa oppikirjassaa, tai sitten niin kuten hänen oma tai hänen serkkunsa nivel loksuu. Mutta nähdäkseni tosiasiallisesti lähimpänä totuutta on todennäköisesti henkilö kenelle kuuluvasta nivelestä on kyse.
Ja tuosta sitten väitellään loppuelämä kun tietäjän mielestä se loksuu niinkuin hänen serkkunsa nivel.
Lisäksi uskon edelleen monien psykopaattien ja narsistien olevan tarpeeksi älykkäitä tunnistamaan itse omia piirteitään.
Mutta esimmänkin asiantuntijan olisi vaikea tehdä diagnoosia koska he osaisivat halutessaan esiintyä asiantuntijalle aivan toisenlaisena.
Ehkä suhteellisen vähä-älyisen narsistin voi tunnistaa asiantuntija paljon helpommin kuin henkilö itse. Tämä juuri edellyttää sitä että henkilö on asiantuntijaa vähemmän älykäs ykeisestiottaen rai hän ei ole koskaan yhtään perehynyt narsismiaiheeseen, niin että olisi hoksannut siinä kuvatun häntä itseään.
Sain juuri psykopaatiltani neuvon:
"Älä pidä ihmisiä sen arvoisina, että kertoisit heille todellisia mielipiteitäsi."
Minä kun olen tähän asti ollut niin viattoman vilpitön, että olen kertonut, mutta ties vaikka vähän ottaisin psykopaattini neuvosta vaarin ainakin silloin tällöin nyt kun olen nähnyt että suuri osa ihmisistä ei arvosta rehellistä totta puhetta yhtään.
Täällä palstalla on käynyt hyvin selväksi, että sinua ei voi kukaan ymmärtää, kun olet täysin omaa tasoasi, ainakin poikkeuksellinen.
Asiasi kuitenkin muuttuu vähän aina sen mukaan, mitä sinulle vastataan. Nytkin aloitit puhumalla asiantuntijoista ja kirjoituksista...
"Onko realistista oikeasti, että yksikään ihminen voisi laajoista elämää koskevista asioista oikeasti tietäen selostaa, että näin ja näin ne asiat menee, muuta kuin aina joskus jostain tietystä osa-alueesta, johon hän on kenties voinut perehtyä erityisen hyvin ? "
""Miten on mahdollista, että joku vaikkapa asiantuntija tietäisi kymmenessä minuutissa paremmin jonkun vieraan ihmisen jostakin ominaisuudesta kuin henkilö itse vaikkapa 60 vuoden kokemuksella kyseisestä ilmiöstä ?""
Kirjoituksesi sisältää myöskin vähän... että sen lukeminen ja ymmärtäminen vaatii vähän hakuammuntaa, mitä todella mahdat tuolla tarkoittaa.
Ja onko niin, että jos joku haaskaa aikaansa sinun kirjoitustesi lukemiseen ja nyrjäyttelee aivojaan sen epäselvyyksissä, että sitten kirjoittaja ei esimerkiksi ole edes sinä?
Ihan et pysy asiassa. Tämä on terveys/henkinen hyvinvointi ja mielenterveys/narsismi -palsta. Jossa siis keskustellaan narsismista.
Kysäisisin vielä, että miksi maallikon ei kannataisi lukea myös samoja kirjoja kuin ammattilaiset lukevat ?
Muutenkin ilahtuisin kovin jos joku vihdoin avaisi minulle mitä ja miten oppilaitoksissa oppii sellaista mitä ei voisi oppia käytännön kokemuksella ja lukemalla alan kirjoja oppilaitoksen ulkopuolella jos omaa oppilaitokseen sisäänpääsyyn riittävän älyn ?
Tarkoitan nyt mitä tahansa alaa, en juuri tätä narsismia tai psykologiaa.
Haluaisin tarkasti tietää mitä vielä siellä oppilaitoksessa oppii, jotta osaisin lisätä vielä sitä puolta itseoppimiseeni jos haluan todella oppia jotain.
Mutta kukaan ei kerro mitä se on.
Ehö jotain keskustelua aiheesta ?
Kriittistä pohdiskelua ?
Onko muuta varsinaista eroa kuin tutkinto. Onko tiedon sisällössä eroa ?
On erilaisia oppijoita, ei kaikki opi helpommin oppolaitoksessa kuin itseopiskellen.
Olet ymmärtänyt aivan väärin, en minä koe olevan mitään erityistä tasoa tai poikkeuksellinen.
Ehkä sinä koet minut niin kuin sellaista väität ?
Itse en ole ikinä väittänyt.
Olen keskivertoälyinen käsitykseni mukaan ja hyvää keskitasoa minulle kerran aikoinaan tehdyn ulkopuolisten testien mukaan.
Ainoa poikkeuksellisuus minussa on, että olen siinä mielessä erilainen oppija, että opin helpommin itseopiskellen kotona kun kodin ulkopuolella oppilaitoksessa.
Paljon nopeammin tulee tuloksia yksinopiskellen kuin kurssilla erilaisten häiriötekijöiden keskellä
Joo mainitsikin, että oli tuossa viesti asian vierestäkin. Purin senkin asian tässä samalla. En jaksanut lähteä hakemaan sopivaa erillistä palstaa sitä varten,
Pahoitteluni.
Apua nyt, eikö sinulla ole ystävä- ja tuttavapiirissä nuoria, jotka opiskelevat jossakin amkissa tai yliopistossa? Jos on, pyydä kertomaan, milliaista se opiskelu oikein on. Saatat yllättyä, kun kirja ja kirjallisuus ei ole liki Jumalan sanan arvossa, vaan vain lähdekirjallisuutta.
Mikä muuten ahdistaa siinä, että joillakin ihmisillä on se tutkinto tai jopa kaksi? Suomessa kuitenkin, jos päätä riittää, on mahdollisuus opiskella itselleen kuinka älykkäänä pitämänsä ammatti hyvänsä.
Jotenkin yhdyn nyt Täällä_ kirjoittajan kommenttiin ja pohdin, että millainen on se vastaus, jonka haluat åpoiuytreasdfghjkl kuulla. Mikä saisi sinut tyytyväiseksi?
Kuule kun sellainen ihminen, joka vaatii kovasti huomiota osakseen ja väittää olevansa kovasti oppinut... perustelee sen sillä.
Eikä ole kuitenkaan "alansa" työssä. Eli hakeudu alasi työhön. Kokeile jos pääset. Tämä maallikkopalsta ei ole mikään työpaikka, eikä täällä voida sinua valita työhön tai potkia työstä pois.
Väärä palsta nyt tuollaiseen keskusteluun.
Miksi kuvittelet että minua ahdistaisi että jollakin olisi monta tutkintoa ?
Arvostan todella suuresti, eikä tietenkään ahdista (ehkä itseäsi ahdistaa ja projisoit ?)mutta toivoisin myös minun elämääni arvostettavan vaikkei minulla olekaan mitään tutkintoa. En tunne huonommuutta sen takia, joten olen vain iloinen muiden tutkinnoista joita vähän niinkuin sattumankauppaa minulla ei ole.
Muistuttaisin tuollaisista testeistä, että jos ne ovat tehty, vaikka 10 vuotta sitten, niin ne kuvaavat parhaiten sen hetkistä tilaasi ja tilannettasi. Jos nyt sinulle tehtäsiin vastaava testi, voi sen tulos olla erilainen kuin silloin aikoinaan. Miksi? Siksi, että ihminen kasvaa henkisesti koko elämänsä ja myös elämän taidollisesti pitäisi suunta olla positiivinen.
Miettikääpä hetken, milliaisia olitte juuri oppivelvollisuuden suoritettuanne, ammattiin valmistuttuanne, ensimmäisen kriisin jälkeen, parisuhteenne alkuvuosina, parisuhteenne loppuvuosina, leikki-iäisen lapsen, murrosikäisen tai aikuisen lapsen vanhempana jne. Aika ihmeellinen olisi sellainen ihminen, joka olisi alusta loppuun asti täysin samanlainen.
Haluan tässä vähän niinkuin puokestapuhua heikko-osaisten puolesta, sitä minä tässä teen. Kiitos tältä päivältä.
Ajan vieläkin takaa keskustelua episteemisestä epäoikeudenmukaisuudesta.
Se on perusteema josta olen erityisen innostunut narsismiaiheen sivuteemana.
Voin kertoa, ettei minua ahdista. Projisoin? Minulle riittää ihan omani, siitä ei ole kyse, vaan siitä, että haluan ymmärtää. Keskusteluhan syntyy usein siitä, että ihmisillä on erilaisia mielipiteitä ja mikä hienointa kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä. Hassuahan se olisikin, kun koko porukka olisi samaa mieltä ja lopulta sitten huomattaisiin, ettei se johtunutkaan mihinkään hyvään.
Eli ymmärränkö oikein , että olet huolestunut esim. nuorten jäämistä ns. yhteiskunnan ulkopuolelle ja sitä, ettei heitä kuulla tai arvosteta ja edelleen on vaikea löytää sitä omaa paikkaansa erilaisten yhteisöjen jäsenä tai vaikea löytää sitä omaa koulutusalaa ja -paikkaa. Vai mihin viittaat tällä käyttämälläsi sanalla episteeminen?
Ennakkoluulojen vuoksi aliarvoidaan jonkun ihmisen kyvyt tietää esim. jokin omaa elämäänsä tai terveyttänsä koskeva asia. T
Voin sanoa omakohtaisesta kokemuksesta, että olen kokenut, että jos kerron jonkun asian, sitä ei välttämättä uskota, koska minulla ei ole tutkintoa.
Kuitenkin joku oppinut ihminen voi sanoa aivan saman asian niin, että se uskotaan ja arvostetaan, ilmeisesti koska hänellä on tutkinto.
Mutta eikö kuitenkin tosiasiallisesti kyseinen tieto ole ihan yhtä totta tai epätotta riippumatta tutkinnosta ?
Mielestäni tekee ihmisten elämälle pahaa, jos heidän todellista tietoaan ei kuulla joidenkin ennakkoluulojen vuoksi. Aiheutukoon ennakkoluulo sitten vaikka tutkinnottomuudesta. Jostain vaikka yleistyksestä, että esim. ei ole tutkintoa tarkoittaa, ettei tiedä. Eihän se aina niin mene tosiasiallisesti, vaikka välillä voi mennäkin.
Olen huolestunut kaikista niistä erilaisista tilanteista, joissa ihmisen todellista tietoa ei kuulla. Mielestäni se on vakava epäoikeudenmukaisuuden muoto maailmassa, jota tapahtuu koko ajan kenenkään puuttumatta asiaan.
"mutta toivoisin myös minun elämääni arvostettavan vaikkei minulla olekaan mitään tutkintoa."
Toivot? Tältä palstalta? (Olemme keskittyneet narsismiteemaan ja usein sataa niskaan sitä huonoakin, enemmän tai vähemmän, mutta täysin odotettavaa.)
Ok. Minä arvostan sinua ihmisenä. Onko nyt hyvä?
-Ja jatkan keskustelua narsismiaiheesta.
En ole sitä täältä odottanut, mutta ainahan se on hyvä toinen toisiamme arvostaa. Kiitos samoin.
Selvensin vain suhtautumistani tutkintoihin sinun kommentointisi vuoksi.
Oma tutkinnottomuuteni on tuottanut kärsimystä, mutta olen kuitenkin myös tyytyväinen tutkinnottomuuteeni, koska se on tuonut mielenkiintoista perspektiiviä elämään.
"Mutta eikö kuitenkin tosiasiallisesti kyseinen tieto ole ihan yhtä totta tai epätotta riippumatta tutkinnosta ?"
Riippuu tiedon vastaanottajasta, kykeneekö hän suodattamaan sinun sanomastasi toden, jos se on totta.
On kohtuuton vaatimus ihmisiä kohtaan yleisemmin, että heidän pitäisi kyetä kaiken tiedon suodattamiseen. Silloin vain käy niin, että se, jolla on uskottavat taustatiedot todistettavasti, siitä on olemassa luotettava näyttö, on uskottavampi. Sinulle kun ei ole siunaantunut sitä autoriteettiasemaakaan??? Eikä nykyihminen enää ole altis auktoriteeteille, vaan etsii tarvitsemansa tiedon itse.. luotettavista lähteistä.
Sinun kanssasi on väännetty tästä asiasta ennenkin, melkein samoin sanoin. Et taida oppia? Vai ehkä se et ollutkaan sinä, vaan melkein identtinen toinen kirjoittaja.
Vaikka nyt vastaisit, että kysymys onkin filosofisesti aseteltu ja sitä pitää sellaisena tarkastella, niin sillä ei ole käytännön merkitystä. Minkä merkityksen sinä haluaisit tuolle asialle. Minusta asiat irrallisina ilman merkitystä hajallaan eivät tässä nyt ole mitenkään mielenkiintoisia eivätkä liity narsismiaiheeseen.
No ei tämä sinun kanssa keskustelu nyt kovin paljon narsismiin enää liity todellakaan.
Mutta minusta olisi mielenkiintoinen piilokameraohjelma, että joku professori tekeytyisi tutkinnottomaksi, mutta asioisi yhteiskunnan eri instansseissa kuitenkin käyttäen asiallisesti kaikkia tietojaan ja älyään. Mitä tapahtuisi ?
"No ei tämä sinun kanssa keskustelu nyt kovin paljon narsismiin enää liity "
Ai MINUN KANSSA keskustelu ei liity kovin paljon narsismiin?
Onko se MINUN VIKANI? Minäkö sen alkuunpanin, että keskustelu ei liity narsismiin? Vai oliko tuo lapsus?
Minusta se on ihan sinusta kiinni, ettei keskustelu liity nyt narsismiin.
Aiotko pyrkiä tuntemattomaksi professoriksi keskustelijoiden joukkoon? Kirjoitusasusi on sellainen, että siitä näkee ettei ole opintoja kovin paljoa takana. En usko, että saat tuota niin hyvään kuosiin, kun se näkyy myös ajattelussa.
Arvostan sinua ihmisenä, niinkun oli puhe :). Ei se peruunnu.
"Mutta minusta olisi mielenkiintoinen piilokameraohjelma, että joku professori tekeytyisi tutkinnottomaksi, mutta asioisi yhteiskunnan eri instansseissa kuitenkin käyttäen asiallisesti kaikkia tietojaan ja älyään. Mitä tapahtuisi ? "
Ja mistä ihmeestä olet saanut päähäsi, että jonkun alan professuuri toisi toisenkin alan tiedot tuohon sinun nähdäksesi ihme-päähän? Että heikäläisillä olisi ihan "kaikkia tietoja".
Kovin autuaaksi sinun lapsenuskosi yhden tieteenalan autuaaksi tekevään vaikutukseen ei sinua ole tehnyt... Joten en sano että tule autuaaksi uskollasi... muuten kyllä.
Ja eikö ihmiset yleensä esiinny tutkinnottomina?? Tietenkin vähän riippuu siitä, missä näitä ihmisiä kohtaa. Mutta tarkoitin noin niinkuin normaalissa elämässä.
Minulla on fyysinen sairaus niin, että minun on vaikea osua näihin näppäimiin, enkä näe kovin hyvin, eikä mulla ole silmälaseja. Lisäksi olen sen verran köyhä, että kuluneesta tietokoneesta ei näy yhtäkään kirjainta, joten summanmutikassa näpyttelen.
Ota huomioon, että ihmiset voi myös sairastua niin, että suorituskyky ei aina vain parane, mutta ihminen siellä takana on silti sama.
En minä ole haluamassa miksikään professoriksi, mutta tykkään professoreista noin periaatteessa, vaikka en ihan kuulu heidän maailmaansa, mutta tykkään.
Ostelen välillä viimeisillä senteilläni heidän kirjojaan, kun kai pitäisi ostaa ruokaa sen sijaan.
Kyllä olen päätynyt jankuttamaan, koska minua ei ole uskottu, kun olen puhunut totta.
Saatan toistaa vielä monta kertaa samaa asiaa.
No ei nyt ihmiset yleensä esiinny tutkinnottomina. Kyllä useissa kaavakkeissakin on sarake: ammatti. Nyt lopetan. heippahei
Pakko lisätä vielä yksi, kun tuokin on ilmiö jota olen monta kertaa päätynyt ihmettelemään.
Ensin arvostetaan kovasti koulutusta tutkinnottomiin verrattuna, sitten jos vetoan professorien tietoihin, niin alkaa yhtäkkiä professorien vähättely. Monta kertaa olen kohdannut tämän ilmiön.
Ihan kuin ihmiset arvostaisi jonkin verran koulutettuja enemmän kuin esim. tutkinnotonta tai vaikkapa professoreja, mistä se johtuu ?
Miksi sitä jonkin verran koulutettujen tietoa pidetään ikäänkuin kaikkein uskottavimpana ?
Miksi sitten yhtäkkiä professorien sanomiset ei kiinnosta vähän niinkuin ei tutkinnottomienkaan ? Minusta se on tosi outo ilmiö.
Keskitasoon asti koulutus on kertakaikkiaan auktoriteetti, niinkuin esim. jonkun psykologin puheet, mutta sitten jos professori jotain sanoo, niin yhtäkkiä se koulutus ei olekaan ihmisille niin kaikki kaikessa ?
Mikä ihme ilmiö tämä on ?
"Minulla on fyysinen sairaus niin, että minun on vaikea osua näihin näppäimiin, enkä näe kovin hyvin, eikä mulla ole silmälaseja. Lisäksi olen sen verran köyhä, että kuluneesta tietokoneesta ei näy yhtäkään kirjainta, joten summanmutikassa näpyttelen. "
Olen ennenkin sanonut, että en tarkoita tuota asiaa... Vaan vähän muuta... Oletko siis ajatellut, että voisit esiintyä sairastuneena professorina? Tuo vähän kuulostaa siltä. No, voin kertoa, että tunnen sairastuneita ihmisiä, joten nuo asiat eivät ihan noin taida näkyä, mitä tarkoitin. Itse en edes katso näppäimistöä, kun käytän kymmensormijärjestelmää.
En nimenomaan tarkoittanut mitään kaavakkeita, kun puhuin esiintymisellä tutkinnottomana. Tarkoitin normaalia elämää. En suurimmassa osassa aktiviteeteistani tiedä, mitä ihmiset tekevät työkseen. En myöskään tiedä, keitä on tavarataloissa ja muualla missä kuljen. Keitä on tuttavapiirissämme, niin emme myöskään vierailuilla pui toistemme ammatteja emmekä tutkintoja. Vain joskus nousevat esiin, lähinnä nuorten kohdalla.
Siis kun en ymmärrä mikä logiikka siinä on, kun eikös jonkin verran koulutetutkin ole usein ainakin joiltain osin professorien kouluttamia.
Keksit koko ajan omia. EN MINÄ OLE PROFESSORI. Vai tuntuuko sinusta siltä ?
Minä en osaa edes kymmensormijärjestelmää (ja siksi menetin hyviä työmahdollisuuksia), mutta tiedonhaussa luotan aika paljon juuri professoreihin. Tykkään professoreista, mutta itselläni ei ole minkäänlaisia haaveita professoriksi, enkä varmaan pääsisi edes professorien tuttavapiiriin.
Mutta voin ostaa heidän kirjoja. Ja pystyn lukemaan vaikkei kymmensormijärjestelmästä ole tietoakaan.
Koen tuon koulutuksen esiintulemisen toisin.
Minun kokemassa maailmassa kyllä se tulee usein esiin mikä ihminen on koulutukseltaan.
En tiedä, ehkä minä sitte itse olen kiinnostunut siitä jossain määrin. Jos juttelen
jonkun kanssa tykkään tietää minkä alan ihminen hän on, koska se monesti vaikuttaa ajatusmaailmaan.
No se siitä.
"Ensin arvostetaan kovasti koulutusta tutkinnottomiin verrattuna, sitten jos vetoan professorien tietoihin, niin alkaa yhtäkkiä professorien vähättely. Monta kertaa olen kohdannut tämän ilmiön."
Tuo on sinulta kuule ihan asiatonta höpötystä, jota höpötystä en ymmärrä miksi tulet käymään tänne palstalle. Oletko ehkä itse narsisti, joka nyt tahtoo sitä lähdettä ja huomiota vänkäämällä olemattomia?
Mikäli minua tarkoitat, niin kaikki asiat menevät oman hyväksyntäni kautta, sanoi ne kuka tahansa. Mikäli puhutaan tunnustetusta tutkimuksesta, olen kiinnostunut ainoastaan aniharvasta tutkimuksesta, mikä liittyy minun työhöni, joskus harvemmin harrastuksiini tai muuhun elämään, kuten terveyteen.
Tuo on nyt aivan raivostuttavaa, kun ei sisällä mitään asiaa.
Kirjoitat kuin minulla muka olisi defenssejä, joilla turvaisin omanarvontuntoani kieltämällä joidenkin opintojen arvon. Minä nyt vain en kyyristele missään sen enempiä, ei kuulu tapoihini. Enkä halua keskustella näistä asiattomuuksista enempää.
Myöskään en kyyristele sitäkään, jos siellä tohtorinhatun alla piilee narsisti itse.
"Keksit koko ajan omia. EN MINÄ OLE PROFESSORI."
Niin, et pysy omassa keskustelussasi mukana. Näin menee.
Ja kaikki se, missä et pysy mukana, kaatuu minun (toisen keskustelijan) syyksi, kuten odotinkin. On nähty ennenkin.
"En tiedä, ehkä minä sitte itse olen kiinnostunut siitä jossain määrin. Jos juttelen
jonkun kanssa tykkään tietää minkä alan ihminen hän on, koska se monesti vaikuttaa ajatusmaailmaan."
Myös narsistit ovat kiinnostuneita kaikesta minkä lämmössä voivat loistaa. Varsinaisen työn tekevät muut.
Mutta siinä mielessä voin ymmärtää, että jos itsellä ei ole edes yhtä ainutta tutkintoa, niin on se ihan järkevää kuunnella toisia silläkin korvalla, että miltä kuulostaa.
Miten sinun oma arvostushierargia kasaantuu? Arvostatko työtöntä tutkinnotonta yhtä paljon kuin vaikka sitä professuurin saanutta?
Arvostan katuojassa asuvaa yhtä paljon kuin kuningasta yksiselitteisesti siihen asti kunnes olen muodostanut käsityksen heidän syvemmästä olemuksestaan.
Minä en loista kenenkään valossa. Näin on.
Jos loistaisin, niin tokihan minua olisi uskottu ajat sitten. :)
Koska olet muodostanu käsityksen heidän syvimmästä olemuksestaan? Kauvanko käsityksen muodostumiseen kuluu aikaa? Ja miten tuo aikaansaatu arvostus sitten ilmenee? Koetko, että sinun arvostuksestasi on toiselle noista hyötyä, ja jos niin miten?
Minen ymmärtänyt tuota kommenttia ollenkaan.
Minkä aihepiirin puitteisiin tämä aihe sopisi, koska en ole vielä löytänyt yhtään asiallista vastausta mistään itse asiaan. Minua ihan vain kiinnostaa mikä se ero siinä oppimisen sisällössä tosiasiallisesti on ?
Ja miksi kannattaisi lukea ennemmin maallikoille suunnattuja kirjoja kuin mahdollisimman perusteellisia ? Mikä siinä on se logiikka ?
Eikö kannata samalla vaivalla lukea enemmin mahdollisimman perusteellinen ?
Niissä ammattikirjallisuuksissa on vaan se ongelma, että ne on monesti niin hillittömän kalliita, ettei niitä köyhä maallikko voi ostaa ja olen siksi monta kertaa päätynyt maallikoille suunnattuun edullisempaan vaihtoehtoon.
Oikeastaan pidän erästä narsismin kriteeriä kummallisena.
Sitä että narsistit kokevat vain joidenkin erityisten ihmisten ymmärtävän heitä, kun eiköhän se niin ole hyvin monien muidenkin ihmisten kohdalla.
Ja on monia asioita, joita todella ymmärtää vain siihen aiheeseen koulutetut ihmiset, joillei heillä sitten ile muusta syystä aiheesta kokemusta.
SE ei mielestäni voi tehdä kenestäkään narsistia, jos jostakin syystä vain harva todella häntä ymmärtää. Eiköhän se ole aika monen tavallisen ihmisen kohtalo.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Aapinen.html
Tuntee itsensä mahtavaksi, suureksi ja hyvin tärkeäksi (esimerkiksi liioittelee saavutuksia, kykyjä, taitoja, kontakteja ja persoonallisuuden piirteitä valehteluun asti, ja vaatii tulla tunnustetuksi ylemmänasteisena ilman vertailukelpoisia todellisia saavutuksia);
On syvästi vakuuttunut omasta ainutlaatuisuudestaan, minkä tähden vain erityiset tai ainutlaatuiset ihmiset (tai instituutiot) voivat ymmärtää häntä, kohdella häntä oikein, tai ovat hänen seuransa arvoisia;
Kokee olevansa oikeutettu. Vaatii automaattista ja täydellistä omien epärealististen odotustensa täyttämistä - erityistä ja etuoikeutettua kohtelua;
"Riistää" ihmissuhteita, toisin sanoen käyttää muita omien tarkoitusperiensä saavuttamiseen;
-Eiväköhän nuo täyty sinun kohdallasi.
Jos joku viitsii tämänkin ketjun ajatuksella lukaista, niin löytyy varmaan muutakin, projisointia, vääristelyä...
Nyt viimeksi vielä vähän vaivaakin nähneiden vastaajien (enimmäkseen minun) fliiskaaminen kykenemättömäksi asialliseen keskusteluun.. ;)
Kas tässä:
"Minkä aihepiirin puitteisiin tämä aihe sopisi, koska en ole vielä löytänyt yhtään asiallista vastausta mistään itse asiaan. "
Mitä tulee haluusi kivuta piireihin ja kohti harvojen ymmärrystä, voi menestystäsi toivova vain toivoa, että sinulla on myös esim. ulkonäköä, jonka turvin voit ryömiä jonkun professorimiehen henkseleihin köyhyyttä ja kaikkea sinua kohdannutta aliarvostamista pakoon... Muuten voi päätyä saamaan vain vähän hassahtaneen mainetta.
Oletko sitten myös impulsiivinen (narsismin oire), kun sitä arvostusta ei kovasta uurastuksestasi huolimatta varmaan toivomassasi määrin tule?
Mihin pyrit tuolla kaikella, vai eikö sinulla ole päämäärää, kuten narsistit yleensä ovat harhailijoita?
Eikö sinulla ole minkäänlaista emotionaalista tunne-elämää, jonka turvin voisit saada elämässäsi joitain turvallisia sinua hyödyttäviä päämääriä? Vai oletko vain tunnekylmä ihminen, joka pyrkii älyllistämään kaiken?
Tämä on erinomainen esimerkki täydellisestä väärinkäsityksestä.
Aiheenani on yksinkertaisesti itseoppinen, että miksi siihen suhtaudutaan niin negatiivisesti, että kuten tästä ilmenee teoriassa erilainen oppija voisi tulla leimatuksi jopa narsistiksi. Kyse on vain motivaatiosta kotona opiskeluun henkilölle, joka on rajoitteinen opiskelemaan oppilaitoksessa.
Ja minkälaisia ihmissuhteesi yleensä ovat?
"Jos loistaisin, niin tokihan minua olisi uskottu ajat sitten. :)"
Pyrit saamaan valtaa, niin että sinua uskottaisiin!!
Hinnalla millä hyvänsä. Elelet köyhyydessä harmitellen, että sinulla ei ole varaa sinun arvoiseesi ostokirjallisuuteen.
Käsittääkseni yliopistojen kirjastoja voi käyttää, vaikkei ole opiskelija tai virassa siellä.
Olet sama kirjoittaja, jonka avunahkuyritykset muistuttavat taistelutannerta, koska Suomesta ei löydy sinun arvollesi sopivaa avunsaamiskanavaa. Olet liian korkeatasoinen ja voit vain valittaa saamastasi kohtelusta ja todeta, kuinka ymmärtämättömiä alan ammattilaiset Suomessa ovat...
Tuota diibadaibaa on ollut täällä palstalla ties kuinka kauvan.
http://www.healingeagle.net/Fin/Vaknin/Sielu.html
"Hän hyödyntää ihmisiä, joskus tietämättään, mutta aina häikäilemättä ja armotta. Hän käyttää heitä vahvistaakseen suureellisen omakuvansa paikkansapitävyyttä.
Narsisti on usein hoidon ulottumattomissa. Hän tietää parhaiten. Hän kokee olevansa terapeuttinsa ja psykologian yläpuolella. Hän hakeutuu hoitoon vain sellaisen suuren elämänkriisin jälkeen, joka uhkaa suoraan hänen käsitystä itsestään. Narsistin "ylpeyden" täytyy murtua todella vakavasti, jotta hän motivoituisi myöntymään tarvitsevansa apua.
Mutta silloinkin terapiaistunnot muistuttavat taistelukenttää. Narsisti on kylmäkiskoinen ja etäinen, osoittaa suuruuttaan tuhansin eri tavoin, ja vastustaa sitä, minkä hän kokee tunkeutumisena hänen sisimpään pyhättöönsä. Hän loukkaantuu jokaisesta vihjeestäkin siitä, että hänen persoonallisuudessaan tai käyttäytymisessään olisi virheitä tai vahingollisia ominaisuuksia. Narsisti on narsisti on narsisti - silloinkin, kun hän maailmansa ja maailmankuvansa hajottua pyytää apua."
Monia muitakin ymmärtää vain harvat ja valitut kuin narsisteja, kuten varmaan kaikki esim. harvinaisemmista vammoista kärsivät tietävät.
Keskustelukumppanini on nyt ilmeisesti niin hyvin perehtynyt juuri narsismin määritelmään, että ymmärrettävästi katsoo asioita hieman siihen valoon sävyttyneesti. En tarkoita kritiikiksi, vaan oletan siitä tässä olevan kyse.
" Kyse on vain motivaatiosta kotona opiskeluun henkilölle, joka on rajoitteinen opiskelemaan oppilaitoksessa."
No voi hellanlettas, vain pikkuinen erilainen oppija, ettei muuta.
Kuule kyllä sinua nyt on luettu täällä palstalla niin paljon ja kauvan, että ihan tuo ei riitä selitykseksi.
Voisin niinkuin yleisestiottaen kysyä, että olisiko sopivaa, jos vammaisella henkilöllä olisi yhtä paljon tiedonjanoa kuin professorilla ? Intohimoa oppimiseen ?
No kiva tietää, että minusta saa tuota suuremman vaikutelman. Ehkä aliarvioin itseäni. :)
Tätä pitääkin miettiä oikein tosissaan.
"Keskustelukumppanini on nyt ilmeisesti niin hyvin perehtynyt juuri narsismin määritelmään, että ymmärrettävästi katsoo asioita hieman siihen valoon sävyttyneesti. En tarkoita kritiikiksi, vaan oletan siitä tässä olevan kyse. "
Niin, että et myönnä mitään???
Mikä yllätys!!!
"Keskustelukumppanisi" jättää nyt tämän palstan vähäksi aikaa, ennenkuin uhriutuu enemmän.
Todellakin, aiheeseen on perehdytty.
Vanha kettu ei syö samaa myrkkyä kahta kertaa ;), vaikka tämä nyt vain onkin keskustelupalsta ja toinenkin keskustelija ilmeisesti nainen...
"En tarkoita kritiikiksi, vaan oletan siitä tässä olevan kyse."
Ei kun yrität narsisteille tyypilliseen tapaan maalata toisen keskustelijan harhautuneeksi ajatuksiltaan...
Miten yllättävää, että narsisti ei olekaan väärässä vaan se toinen... ;)
Eli voi pientä raukkaa, sinua reppanaa siellä.
Täällä paha susihukka yrittää määritellä sinua aivan epäoikeudenmukaisesti...
--osa manipulointia--
Voisko tämä johtua narsistivanhemmista, jotka ovat saaneet minut uskomaan, että olen niin hyvin pikkuinen ikuisesti ?
No en minä haluaisikaan vanhan ketun syömäksi.
Minulla on täällä ihan oma vielä vanhempi kettu jo ihmeteltävänä.
No mene sitten pölpöttämään professoreistasi jotka ovat ilm. sinun viiteryhmäsi, muualle.
Tosiasiassa, sinun kirjoituksistasi saa sen käsityksen, että sinussa on noita narsistisia piirteitä. Totuuden nimessä en olisi tuota edes tuonut esiin, jos et olisi alkanut suomia minua, kun sinulle asiallisesti olen vastaillut, tosin maallikkona, niinkuin tämän palstan mukaista on.
Minusta tuollaisen esiintuomisessa ei paljoa järkeä, mutta nyt ajattelin tehdä noin.
-se on van minun mielipiteeni, ja tämä on vain kirjoittelupalsta-
En suostu kirjoittajan ottamaan mitä vain vastaan myöskään, ei tarvitse...
Mutta: ehkä ne narsistivanhampasi tosiaan, vaikutat vähän hataralta ihan pakunahkaiseksi narsistiksi, kirjoitustesi perusteella.
Mielelläsi kuitenkin toisen mitätöit, olen saanut tuta. Aivan surutta sen teet.
No ei ole mikään minun viiteryhmä.
Mutta joo nyt en jaksakaan enempää keskustella.
Kun kukaan ei ikinä vastaa mitään minua vaivaaviin kysymyksiin. Hyvää jatkoa !
"Kun kukaan ei ikinä vastaa mitään minua vaivaaviin kysymyksiin."
Miten edes voisi???!!!! Never. Olet täysin toisissa sfääreissä kun me maan matoset.
En koe suomineeni sinua ollenkaan, enemmänkin koen olleeni kenties hieman epäkohtelias niinpäin, että en ole ajatellut tässä sinun persoonaasi oikeastaan juuri ollenkaan.
Siis mielestäni sinä olet suominut minua ja minä olen jättänyt sinut vähälle huomiolla. Pahoitteluni siitä, mutten voi nyt kun on niin paljo mietittävää.
No ei kai se mikään kumma sfääri ole jos kyselee tutkinto-opiskelun ja itseopiskelun eroja.
Niin joo tämähän voisi tuntua sinusta siinä mielessä samalle myrkylle, että taaskaan sinua ei huomioida yhtään.
Mutta tässä on nyt kyse vain siitä että en oman vointini vuoksi voi nyt omistautua nettikeskustelijoille. Kiitos kuitenkin keskustelusta.
Katsos vasta nyt hoksasin, että ehkä ikäänkuin yritit keskutella minun kanssa.
Minä vain kommetoin näytölle ilmestyviä sanoja omissa maailmoissani.
Joten turhauttavaa varmaan, mutta tämä ei kuitenkaan ole narsismia.
hmm...tosiaan joo...mielenkiintoista...tuli nyt mieleen että voinkin ilmetä tämmösessä keskustelussa "tunteettomana", koska lähinnä olen kiinnostunut vaan näistä sanoista.
"Keksit koko ajan omia. EN MINÄ OLE PROFESSORI."
Keksin koko ajan omia??? En ole väittänyt sinun olevan professori. Asia oli täysin toisenlainen, joten vastauksesi oli aivan epäasiallinen.
"Minkä aihepiirin puitteisiin tämä aihe sopisi, koska en ole vielä löytänyt yhtään asiallista vastausta mistään itse asiaan. "
Ei tarvitse kovin paljoa vaivaa nähdä löytääkseen jonnekin palstalle missä keskustellaan opinnoista. Ihmiseltä, joka kykenee lukamaan tiedekirjoja...
"Tämä on erinomainen esimerkki täydellisestä väärinkäsityksestä.
Aiheenani on yksinkertaisesti itseoppinen, että miksi siihen suhtaudutaan niin negatiivisesti,"
Sinulle on epäselvää, mikä on tämän palstan aihe, ja luet tiedekirjoja. Etkä kykene ymmärtämään tämän palstan aihetta? Pitäisikö tuo uskoa?
Eiköhän tarkoituksesi ollutkin vain syyttää...
"Keskustelukumppanini on nyt ilmeisesti niin hyvin perehtynyt juuri narsismin määritelmään, että ymmärrettävästi katsoo asioita hieman siihen valoon sävyttyneesti. "
Tuossa kykenet loistavasti näkemään kuinka keskustelukumppanisi on harhaantunut aiheesta.
Tuossa vain tämänpäiväistä vähättelyä.
"en ole ajatellut tässä sinun persoonaasi oikeastaan juuri ollenkaan. "
Niin, ei taida kuulua sinun tapoihisi... Noinhan se menee.
Olen pahoillani että olen niin tympeä nettikeskustelija, etten ole koko aikana miettinyt ollenkaan sitä millaisen henkilön kanssa keskustelen, joten varma totuus on, etten ole tarkoitanut sinun persoonaasi kommentoida lainkaan.
Olen vain katsonut millaisia sanoja näytölle ilmestyy ja kommentoinut siltä pohjalta mitä itse tiedän asioista mitä sinä et voi mitenkään tietää, koska ne ovat asioita jotka ovat vain minun tiedossani, koska koskevat minua.
Olen kirjoittanut, että keksit, jos tiedän ettei se ole totta mitä kirjoitit mitä minuun tulee. Tarkoitukseni oli vain informoida tiedoksesi neutraalisti, että nyt keksit, silloin kun keksit. Koska minähän asian tiedän koska kyse on minusta.
Ei siinä ole minusta mitään huonoa sinua kohtaan. Informoin vain.
Jos oikeasti näen asiat noin etkä kiusallasi, sitten tämä on aika mielenkiintoista.
En voi mitenkään saada selville teetkö tuon kiusallasi vai koetko aidosti noin.
Totuus on olen hyvin tunneherkkä ihminen, mutta nettikeskustelen suht mekaanisesti. Minua kiinnostaa vain esitetyt seikat ja sanat, ei henkilöt tekstien takana.
Minulla olisi mukavampaa, jos muutkin miettisivät vaan näitä sanoja ja vastauksia niihin.
Siis halusin huolehtia sinusta sen verran , ettet mene mielikuvitusmaailmoihin tietokoneen ääressä.
Siksi kerroin sinulle, jos aloit keksimään. Minusta se oli ystävällistä keskustelijan huomiointia.
Valitettavasti minun ystävällisyyttäni ei juuri koskaan havaita.
siis minä ite tykkäisin jos minulle tarkkaan selostettaisiin milloin keksin ja milloin pysyn faktoissa, jos se on tiedossa jollakulla oikeasti, ei siis perustuen mihinkään henkiseen vallankäyttöön, vaan paljaisiin faktoihin.
"Siis halusin huolehtia sinusta sen verran , ettet mene mielikuvitusmaailmoihin tietokoneen ääressä.
Siksi kerroin sinulle, jos aloit keksimään."
Tässä minun tekstiäni:
"Olen ennenkin sanonut, että en tarkoita tuota asiaa... Vaan vähän muuta... Oletko siis ajatellut, että voisit esiintyä sairastuneena professorina? Tuo vähän kuulostaa siltä. "
Lisäksi sanoin, että kirjoitusasustasi tms. huomaa ettei sinulla ole kovin paljoa opintoja takanasi... Niin aloit selostamaan noita syitä, miksi kirjoitusasussasi on vähän puutetta... Eli tuosta VOISI vetää johtopäätöksen, että halusit sanoa, että jos sinulla olisi uusi kone ja et olisi sairas, niin voisi upota paremmin.. Viittasit jossain kohdassa myös, että olet sama kuin ennen silti...
Eli MINUN TARKOITUKSENI oli lähinnä vain tuoda esiin, mitä ajatuksia kirjoituksesi VOIVAT herättää lukijassa.
Ja kyllä, aivan totta. Täällä kirjoittaa ihan oikea elävä ihminen, ei kone.
No kiitos, hyvä minun tietää, että mm. noin hassuja ajatuksia herättää, ei se sitten ehkä ihme ole ettei juuri kukaan enää puhu minulle mitään. olisi hyvä kun muut kertoisivat useammin millaisia heidän päässään herää. se olisi mielenkiintoistakin, mutta kun yleensä eivät sitten kerro kysymälläkään.
Mutta kuitenkin nuo millaisia ajatuksia herätän ei ole vastaavia sen kanssa mitä ajattelen. sehän se vähän ongelmallista onkin.
Johtuu osittain siitä ettei uskota mitä sanon.
Jos en ole sanonut, että haluaisin olla professori, miksi teet sellaisia päätelmiä, jos missään ei lue niin ?Sanon kyllä, jos haluaisin professoriksi. En minä salailisi asiaa.
Teet noita omia johtopäätöksiä joita ei lue minun tekstissä.
Mutta ymmärrän, koska minä tein niin, ja joku toinen ei pitänyt siitä, mutta en silti pystynyt alkamaan lukemaan hänen tekstiään juuri niinkuin se oli kirjoitettu.
Olisin halunnut, mutta jostakin syystä en kertakaikkiaan pystynyt enkä pysty vieläkään, toivottavasti joskus vielä pystyisin.
En tiedä mistä tämä tulee jos ei pysty lukemaan toisen tekstiä juuri niinkuin siinä lukee. Se on hyvin yleistä. Minäkään en aina pysty.
"Jos en ole sanonut, että haluaisin olla professori, miksi teet sellaisia päätelmiä, jos missään ei lue niin ?Sanon kyllä, jos haluaisin professoriksi. En minä salailisi asiaa."
En minäkään ole sanonut, että sinä haluaisit olla professori...
Kysyin vain, että suunnitteletko että voisit huijata jotakuta hankkimillasi tiedoilla kun olet tarpeeksi tavannut opuksia.
Ei sinun teksteissäsi ole mitenkään selitetty mitä sinä aiot hankkimillasi tiedoilla tehdä, joten kysymys jää avoimeksi. Näet vain melkoisen vaivan, jos siitä ei sitten seuraa mitään.
Ok, minäkin olen lukenut suuren määrän kaunokirjallisuutta ilman, että varsinaisesti olisin tehnyt sillä asialla mitään. Ok, olen oppinut sitä kautta varmaan ajattelemaan joitakin yleisiä ja vähän vähemmän yleisiä elämään liittyviä asioita ehkä enemmän ja paremmin kuin muuten olisi ollut mahdollisuutta. Lukiessaan voi elää hetken jonkun muun lainatodellisuutta. Ehkä osaan myös puhua ja kirjoittaa selvästi, jos haluan jotain kertoa. Ehkä sanavarastoni on monipuolinen ja käytännöllinen.
Sinulle: ilmaisu, ilmaisu ja ilmaisu. Mieti tuota.
Käsittääkseni tieteellinen kirjallisuus ei välttämättä ole esimerkillistä jos halutaan selkeää ilmaisua. Jos luet noita paljon, voit alkaa puhua ja kirjoittaa epäselvästi, sinä itse ja lukija putoaa kärryiltä... Muistaakseni sinä olet juuri tuollaista valittanutkin.
Pohdi, jos voisit sittenkin lukea jotain muuta. Jotkut nobel-kirjailijat ovat hienoa luettavaa, jos tahtoo tasoa pitää yllä.
Minulla on omasta takaa niin hyvä mielikuvitus, etten tarvitse fictiota enkä elokuvia.
Tiedolla en tietenkään halua huijata vaan pyrkiä löytämään totuutta niin paljon kuin pystyn, pääsemään asioista perille. Se itsessään on riittävä motiivi, mitäs parempaa tekemistä elämässä voisi olla kuin yrittää päästä asioista sen verran jyvälle kuin suinkin ehtii ? En ole siinä kovin hyvä, mutta ainahan voi yrittää.
Tuo on itseasiassa on lähes aina perimmäisin motiivini kaikessa: saada selville mistä on kyse, ja mahdollisimman paikkansapitävästi ja syvällisesti. En juuri tiedä mitään kiinnostavampaa tai mielekkäämpää motiivia ylipäätään yhtään millekään. Se on vähän niinkuin elämän tarkoitus.
Sinulla on varmaan ihan hienot kulttuuriharrastukset,
minä vaan muuten olen vähän tympeää seuraa :)
Ota huomioon, että melkein kukaan ei minulle enää puhu :)
Mutta onneksi minua kiinnostaa nämä omat "tutkimukset" ja itseopiskelut ja muut omat yksinäiset ideani sen verran että viihdyn kohtuullisesti yksinäni niiden parissa. :)
Ja jos tulee liian yksinäistä, niin ainahan voi kirjoittaa vaikka nettiin. Ainahan täällä joku kommentoija löytyy. :)
Tämä lienee minun vahvuuteni mitä narsisteihin tulee. Minä en murru totaalisestakaan eristämisestä sosiaalisista kuvoista. Olen erittäin yksinäisyyskestävä.
Niin, päästä selville ja päästä selville. Koska itsekin deletoit aika paljon minusta vain mielijohteita seuraten, niin väitän että menetät todella paljon, jos et lue kaunokirjallisuutta (hyvää sellaista). Väitän myös, että mielikuvitus on rajallinen. Asenteesi kertoo, että aliarvioit muita... Se tekee minun mielestäni sinusta sosiaalisesti mielenkiinnottomamman, kuin muuten sinulla olisi mahdollisuus olla. Kuka haluaa ystäväkseen/kaverikseen/tutukseen ihmistä, joka on kiinnostunut ainoastaan itsestään?
Sain juuri neuvon netistä, että minun on alettava vielä vähemmän muista ihmisistä kiinnostuneeksi, jotta he kiinnostuisivat minusta, vaikutan kuulema liian epävarmalle ja olen liian välittävä.
Minulle juuri selitettiin netissä, että jos lopetan ajattelemasta muita ihmisiä, he alkavat kiinnostumaan minusta. Arvelen sen sanojan puheen pitävän enemmän paikkansa.
Toinenkin nuorempi mies selitti minulle samaa. Hän kuulema sai paljon ystäviä, kun ryhtyi välinpitämättömäksi ja varsin viileäksi.
Hän kertoi, että jos on todella välittävä ihminen, muut ihmiset alkavat karttamaan. Niin minullekin kävi. Ihmettelin, että miksi ihmiset niin reagoi välittäviin ihmisiin. Se nuori mies selosti, että minun olisi vain hyvä ymmärtää, että niin se menee.
Minun ei tekisi mieli antaa periksi, kun välittävyys on niin kummallinen syy karttaa jotakuta, mutta se on varmaan totta, että jos käyttäytyisi vähemmän välittävästi tilanne helpottuisi huomattavasti ja arvostettaisiin enemmän.
Huomaatko, kun nyt tässä esiinnyn sinulle vain itsestäni kiinnostuneena, niin minähän saan sinulta koko ajan vastauksia, joita en saa kun olen ihmisille oikein sydämellinen ja ajattelen kovasti heitä. Monet vain halveksii ja kuvittelee minua jotenkin heistä riippuvaiseksi jos ajattelen heitä.
Jos nyt kunnolla saisin tämän vain itsestäni kiinnostuneen vaihteen päälle, niin en minä varmaan kauaa olisi näin yksinäinen.
Minusta tämä ilmiö maailmassa vaan on niin pöhkö etten olisi millään malttanut antaa periksi.
Kun minulla on niin kauheen mielenkiintosta, etten kaipaa ketään, niin kohta he tulee uteliaaksi mitä mielenkiintosta minulla on...heheheh
No tämä nyt on vähän huumoria, pitäisi varmaan lopetella.
Niin no välttämättä en tarkoittanut, että sinun pitäisi olla kiinnostunut vain ja ainoastaan juuri siitä henkilöstä, kenen kanssa kulloinkin olet tekemisissä. Ennemminkin tarkoitin, että yleensä valtakunnalliset uutiset, paikallisuutiset, yleiset tapahtumat, kulttuuri ja muu sellainen. Muut ihmiset sitten ikäänkuin luonnollisena osana maailmaa.
Minusta tuollainen vippaskonsti, että lisätään omaa mielenkiintoisuutta kääntymällä sisäänpäin saa ihmiset vain huolestumaan. Ehkä siksi tuleekin sitä seuraa... Mutta se ei lopultakaan ole aitoa ja tervettä suhtautumista.
Olen kulttuurista kovinkin kiinnostunut, mutta vähän toisenlaisesta enemmän.
mutta ei kulttuurin harrastaminen vaadi kauheesti seuraa,
Voihan sitä vaikka netistä seurata.
Nyt tuli mieleen, että olisiko kuitenkin kyse enemmän uskomuksesta johon on manipuloitu, että ihmisellä kuuluu olla kurjaa, jos kukaan ei hänelle puhu ?
Mutta jospa sitten vaikka showaisi yksinään oikeen iloisesti. Miksi ei ?
Ainakin minusta tuntuu, että suurin ongelma on manipulaatiot.
Tietenkin muiden jatkuva läsnäolo, puheleminen ja jopa puuttuminenkin voivat olla ongelma nekin. Riippuu sisällöstä. Minä tarvitsen seuraa erilaisiin menoihin, kun en välttis aina tykkää olla kotona. Voihan mennä yksinkin. Se on täysin mahdollista. Joskus vain on kiva kun on seuraa. Mutta tämä vain minun tuntema.
Ymmärrän, tuo lienee luonnollista.
Mutta kun minä olen valmiiksi yksinäisyyskestävä ja nyt kun minut vielä oikeen porukalla koulutetaan yksinäisyyskestäväksi, niin alkaan vähitellen niin tykkäämään tästä olotilasta etten haluakaan tästä enää sitten luopua :)
Tämä alkaa jotenkin vähitellen olla humorististakin olla tämmösessä roolissa jolle kukaan ei puhu, kokemus tämäkin.
ja vielä jotenkin aika ainutlaatuinen kokemus...hehheh
Jos joku mykkäkoulun pitäjä sattuu vielä lukemaan näitä, niin tämä varmaan takaa sen, ettei ikinä puhukaan..heheheeh
Ja lopuksi vielä paljastan "luonteenheikkouteni".
Oikeen tahallaan mainostan kaikille tätä erikoista tilannetta, että kukaan ei minulle puhu,
jotta saan tsekattua herättääkö se heissä turhia ennakkoluuloja.
Kun he helposti varmaan kuvittelevat että tälle on joku syykin ja sitten varmuuden vuoksi karttavat minua, mutta ei varmaan oikeen kukaan oikeesti osaa selittää tälle mitään järjellistä syytä, siksi nyt vähän pilailen koko ilmiöllä.
Minussa herättää hienoista ahdistusta ajatus, että on olemassa joku sinä jossain jonka kanssa ihmiset periaatteessa voisivat puhua, mutta eivät puhu kuitenkaan...
Oliko ensin tiedeharrastuksesi ja sitä seurasi puhumattomuus vai toisin päin?
siis joo, tämmönen ilmiö on nyt vaan jotenkin yhtäkkiä muotoutunut,
siksi kutsunkin tätä "ilmiöksi". Tuntuihan se jonkin aikaa aika oudolle, kun ei tiedä miksi ihmiset ei puhu.
mutta yritän nyt ottaa tämän mielenkiinnolla.
Kyllä varmaan jotkut ihmiset jossain huomaa, että minulle ihan voi puhua.
Että ei tämä onneksi kuitenkaan mikään aivan epätoivoinen tilanne ole siinä mielessä.
Kiitoksia vain empatiasta. Ennenkaikkea tämä on hämmentävä kokemus. Ei tiedä mikä tämä on. En ole saanut selville :)
Kukaan ei ole sanonut mitään.
Harrastukseni on ollut aina, mutta voipi olla että olen sitä nykyjään avoimemmin tuonut esiin.
Siis kun olin hyvin ujo siihen asti kunnes jouduin sen verran koviin koettelemuksiin, että ujous rapisi.
Ujona minulla olisi ollut liikaakin seuraa.
Ehkä tämä "tutkijaluonne" ei kestänyt päivänvaloa ? :)
en tiiä
hyvää yötä
Muutenkin mielestäni köyhän kannattaa ostaa saman tien esim. jonkun aiheen opettajalle suunnattu kirja, sen sijaa, että ostaisi kurssit: 1, 2, 3, 4, 5 ja 6.
Kun siten voi saada yhden kirjan hinnalla viiden sisällön.
Ainakin minun logiikkani sanoisi näin.
Moni on kyllä yrittänyt sanoa, että pitää alottaa ensin ykkösestä ja tavata sitä pitkään ja sitten kakkonen.
Mutta jos on jo aika iäkäs, ei se mielestäni kannata (muuta kuin kurssin järjestäjää), koska on sitten jo vanha mummo kun saa ne kurssit loppuun.
Kun minulle tulee sellanen olo, jos joku suosittelee toiselle vähemmän tasokkaita kirjoja kuin mitä itse lukee, että hän on kateellinen tiedostaan, haluaa sen vain itselleen, eikä avokätisesti jaa muille.
Niin mullehan tulee semmosesta oikein intohimo mennä nettikirjakauppaan ruokaostosten sijaan päästäkseni käsiksi siihen tietoon.
Ei enempää tästä aiheesta, Nyt lopetin.
Täytyy nyt kuitenkin vielä lisätä että itsestä tietäminen riippuu varmasri paljon siitäkin kuinka suuntautunut henkilö on ollut itsetutkiskeluun, se on oleellista.
Asiantuntija ei välttämättä ole kerennyt sellaista niin paljon harrastaa, jos on ollut hyvin kiireinen oppilaitoksen ohjelmaa noudattaessaan.
Tai esim. lääkäri, koska hänen pitää tietää koko kansan nivelistä, ei hän välttämättä olen ehtinyt niin tarkastella omaa polveaan 60 vuoden kokemuksella.
Minun tapa toimia on se, että tuomitsen pahuuden tekijät.
Onko mun tuomitseminen kilttiä sitten?
Osaan halutessani ehkä murhata ihmisen sielun, kun isken tikarilla VERTAUSKUVALLISESTI.
Mulla on vahva psyyke ja mielen maltti.
En hermostu ollenkaan.
Mulla on paljon silti tunteita.
Osaan liikuttua, osaan rakastaa.
Mutta minulla on se puoli, että kiusaajille osaan olla todella kylmätunteinen.
Tän ovat kokeneet monet kiusaajat youtubessa ja heidän mukaan olen liian armoton ja rankka.
En ehkä narsisti oo, mutta vähän kova halutessani, mutta vain halutessani ja useimmiten oon lempeä mies.
Sitten jos pitää puolustaa itteeni tai jotain muuta, jota kiusataan, niin silloin osaan olla KYLMÄ ja KOVA.
Puolustaisitpa minuakin......
vaikka olisit kuinka väärässä?
TIEDÄN, että olen oikeassa, mutta sinähän et sitä tiedä.