Hiilihydraatit ja rypsiöljy

Sieltä linkistä löytyi fiprinogeeni joka onkin valkuaisainetta ja tukkii pintahaavat. pienen pieniä säikeitä jotka tarttuvat toisiinsa ja haavan reunaan ja sitten ne turpoavat ja tyrehdyttää verenvuoron.

Rypsiöljy vs voi
https://docs.google.com/document/d/12gsIUuGNHSnd55lRp_45tj0gJ5s1ozrVyIykXNBNgt4/edit?usp=sharing

minun-mieli kirjoitti:

Rypsiöljy vs voi
https://docs.google.com/document/d/12gsIUuGNHSnd55lRp_45tj0gJ5s1ozrVyIykXNBNgt4/edit?usp=sharing

Lue lisää

Kasviöljyjen katalyyttinen vaihtoesteröinti: synteettiset uusrasvat

Margariinien ja kasvirasvalevitteiden valmistuksen keskeinen ongelma on, miten saada juoksevista kasviöljyistä kiinteitä rasiassa pysyviä ja levitettäviä tuotteita. Ongelma tuli taas eteen, kun luovuttiin osittaishydrauksesta ja siis siten myös trans-rasvoista. Asia on ratkaistu ottamalla käyttöön toinen kemian prosessi, katalyyttinen vaihtoesteröinti.

Tavanomaisen vaihtoesteröintiprosessin ensi vaiheessa jokin sopiva kasviöljy hydrataan täysin kiinteäksi rasvaksi. (Koska kemian prosessit eivät toteudu täydellisesti, syntyvään rasvaan jää pieniä määriä vain osittain hydrautuneita trans-happoja. Nämä sitten heijastuvat lopputuotteissa, mihin edellä viittasin.) Hydrattu kiinteä rasva vaihtoesteröidään juoksevan kasviöljyn kanssa. Tässä prosessin toisessa vaiheessa sekä hydratun rasvafraktion että valitun kasviöljyn triglyseridirakenteet puretaan glyseroliksi ja rasvahapoiksi ja kootaan katalyyttisesti uudelleen. Prosessin tavoitteena on siirtää hydratun rasvafraktion tyydyttynyt rasvahappo kasviöljytriglyseridin keskimmäiseen sn-2 hiiliatomiin. Käytetyistä kasviöljyistä, katalyytistä ja prosessiolosuhteista riippuen syntyy kymmenien ja taas kymmenien uusrasvojen kiinteitä seoksia, joita ravinnossa ei ole koskaan aiemmin ollut. Seoksia käytetään margariinien ja kasvirasvalevitteiden valmistuksessa kiinteyttämään tuotteet kääreissä ja rasioissa pysyviksi ja imitoimaan voipohjaisia valmisteita.

Palmuöljymuka kirjoitti:

Kasviöljyjen katalyyttinen vaihtoesteröinti: synteettiset uusrasvat

Margariinien ja kasvirasvalevitteiden valmistuksen keskeinen ongelma on, miten saada juoksevista kasviöljyistä kiinteitä rasiassa pysyviä ja levitettäviä tuotteita. Ongelma tuli taas eteen, kun luovuttiin osittaishydrauksesta ja siis siten myös trans-rasvoista. Asia on ratkaistu ottamalla käyttöön toinen kemian prosessi, katalyyttinen vaihtoesteröinti.

Tavanomaisen vaihtoesteröintiprosessin ensi vaiheessa jokin sopiva kasviöljy hydrataan täysin kiinteäksi rasvaksi. (Koska kemian prosessit eivät toteudu täydellisesti, syntyvään rasvaan jää pieniä määriä vain osittain hydrautuneita trans-happoja. Nämä sitten heijastuvat lopputuotteissa, mihin edellä viittasin.) Hydrattu kiinteä rasva vaihtoesteröidään juoksevan kasviöljyn kanssa. Tässä prosessin toisessa vaiheessa sekä hydratun rasvafraktion että valitun kasviöljyn triglyseridirakenteet puretaan glyseroliksi ja rasvahapoiksi ja kootaan katalyyttisesti uudelleen. Prosessin tavoitteena on siirtää hydratun rasvafraktion tyydyttynyt rasvahappo kasviöljytriglyseridin keskimmäiseen sn-2 hiiliatomiin. Käytetyistä kasviöljyistä, katalyytistä ja prosessiolosuhteista riippuen syntyy kymmenien ja taas kymmenien uusrasvojen kiinteitä seoksia, joita ravinnossa ei ole koskaan aiemmin ollut. Seoksia käytetään margariinien ja kasvirasvalevitteiden valmistuksessa kiinteyttämään tuotteet kääreissä ja rasioissa pysyviksi ja imitoimaan voipohjaisia valmisteita.

Lue lisää

Vaihtoesteröinnistä ei ole haittaa terveydelle. Kun ihminen syö rasvaa niin se hajotetaan glyseroliksi ja rasvahapoiksi ja sitten nuo kootaan rasvasoluissa uudestaan. Elimistö siis vaihtoesteröi rasvat.

Tällaiset pseudotieteelliset jutut tietysti vetoavat ihmisiin, jotka eivät tiedä mitään ihmisen fysiologiasta tai ravitsemuksesta.

Kasviöljyjä ei myöskään enää koveteta margariinin raaka-aineeksi vaan käytetään valmiiksi kovaa kasvirasvaa eli yleensä palmuöljyä.

"Fogelholm/Valsta kirjoitti:
Tulokset ovat yhtenevät vain teollisesti kovetettujen transrasvojen epäterveellisyydestä. Jotkut katsaukset ja kokeelliset tutkimukset ovat luokitelleen märehtijöistä peräisin olevat transrasvat vähemmän haitallisiksi tai terveyden kannalta jopa neutraaleiksi. Tuoreessa interventiossa tosin vakseenihappo (märehtijäperäisen transrasvan yleisin rasvahappo) ja elaidiinihappo (teollisen transrasvan yleisin rasvahappo) aiheuttivat samanlaiset, sydän- ja verisuonisairauksien kannalta haitalliset muutokset lipidimetaboliaan "

Kumpi on suurempi vale proffan kirjoittamana tahi ravitsemusasiantuntijan????

äpäåiååoojo kirjoitti:

"Fogelholm/Valsta kirjoitti:
Tulokset ovat yhtenevät vain teollisesti kovetettujen transrasvojen epäterveellisyydestä. Jotkut katsaukset ja kokeelliset tutkimukset ovat luokitelleen märehtijöistä peräisin olevat transrasvat vähemmän haitallisiksi tai terveyden kannalta jopa neutraaleiksi. Tuoreessa interventiossa tosin vakseenihappo (märehtijäperäisen transrasvan yleisin rasvahappo) ja elaidiinihappo (teollisen transrasvan yleisin rasvahappo) aiheuttivat samanlaiset, sydän- ja verisuonisairauksien kannalta haitalliset muutokset lipidimetaboliaan "

Kumpi on suurempi vale proffan kirjoittamana tahi ravitsemusasiantuntijan????

Lue lisää

Mikä ihmeen vale? Eläinperäisiä transrasvoja tulee niin vähän ettei niillä juurikaan ole merkitystä ja tutkimusasettelu vaikuttaa tulokseen. Ravitsemustiede ei ole eksakti tiede kuten luonnontieteet joten nojataan kokonaisnäyttöön. Teollisesti kovetetuista taas on paljon tietoa koska osittain kovetetussa kasvirasvoissa on transrasvaa noin 45% ja tilastolliset erot terveydessä merkittäviä.

Tässä on käyty läpi pelkästään CLA:ta koskevat tutkimukset:
https://jissn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12970-015-0097-4

Lopputuloksena suunnilleen se, että voi olla hiukan hyötyä painonhallintaan mutta näyttö on hyvin epäyhteneväistä.

Missään tapauksessa maitorasva ei ole terveystuote. Sitä kului suomessa 1970 30 kg per vuosi ja sydäntautikuolleisuus oli maailman suurinta.

Missään tapauksessa sokeri (hiilihydraatit) ei ole terveystuote.
Energialähteitä ovat joko hiilihydraatit tai eläinperäinen rasva.
Valinta on vapaa.

minun--mielipide-- kirjoitti:

Missään tapauksessa sokeri (hiilihydraatit) ei ole terveystuote.
Energialähteitä ovat joko hiilihydraatit tai eläinperäinen rasva.
Valinta on vapaa.

Eniten täysjyväviljaa syövät ovat terveempiä kuin vähiten täysjyväviljaa syövät. Eniten lihaa ja eläinrasvaa syövien kuolleisuus on yli 20% korkeampaa kuin keskivertoväestön. Täysjyvävilja on siis terveystuote, sokeri ei. Ei myöskään liha tai eläinrasva.

hpv13 kirjoitti:

Mikä ihmeen vale? Eläinperäisiä transrasvoja tulee niin vähän ettei niillä juurikaan ole merkitystä ja tutkimusasettelu vaikuttaa tulokseen. Ravitsemustiede ei ole eksakti tiede kuten luonnontieteet joten nojataan kokonaisnäyttöön. Teollisesti kovetetuista taas on paljon tietoa koska osittain kovetetussa kasvirasvoissa on transrasvaa noin 45% ja tilastolliset erot terveydessä merkittäviä.

Tässä on käyty läpi pelkästään CLA:ta koskevat tutkimukset:
https://jissn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12970-015-0097-4

Lopputuloksena suunnilleen se, että voi olla hiukan hyötyä painonhallintaan mutta näyttö on hyvin epäyhteneväistä.

Missään tapauksessa maitorasva ei ole terveystuote. Sitä kului suomessa 1970 30 kg per vuosi ja sydäntautikuolleisuus oli maailman suurinta.

Lue lisää

lisäravinnetutkimus? kuten miss nurmella kuopiossa d-vitamiini?

hpv13 kirjoitti:

Mikä ihmeen vale? Eläinperäisiä transrasvoja tulee niin vähän ettei niillä juurikaan ole merkitystä ja tutkimusasettelu vaikuttaa tulokseen. Ravitsemustiede ei ole eksakti tiede kuten luonnontieteet joten nojataan kokonaisnäyttöön. Teollisesti kovetetuista taas on paljon tietoa koska osittain kovetetussa kasvirasvoissa on transrasvaa noin 45% ja tilastolliset erot terveydessä merkittäviä.

Tässä on käyty läpi pelkästään CLA:ta koskevat tutkimukset:
https://jissn.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12970-015-0097-4

Lopputuloksena suunnilleen se, että voi olla hiukan hyötyä painonhallintaan mutta näyttö on hyvin epäyhteneväistä.

Missään tapauksessa maitorasva ei ole terveystuote. Sitä kului suomessa 1970 30 kg per vuosi ja sydäntautikuolleisuus oli maailman suurinta.

Lue lisää

"Eur J Cardiovasc Ed Rehabil. 2006 lokakuu; 13 (5): 791-7.
Modelling meijeri saanti kehittämiseen akuuttien sydämen oireyhtymien: Tällä CARDIO2000 tutkimus.
Kontogianni MD 1, Panagiotakos DB , Chrysohoou C , Pitsavos C , Stefanadis C .
tekijätiedot
1 ravitsemusyksikkö ja ravitsemusoppi, School of Medicine, University of Athens, Harokopio, Kreikka.
Abstrakti
TAUSTA:
Dairy kulutus saattaa liittyä pieni mutta kannattava väheneminen sydän- ja verisuonisairauksien riski, mutta tulokset epidemiologisista tutkimuksista ovat epäjohdonmukaisia. Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli arvioida yhdistyksen välillä maitotuotteiden kulutuksen ja yleisyys ensimmäisen, ei-fataali sattuessa sepelvaltimotautikohtauksen, kreikkalaisessa näytteessä.
DESIGN:
Seitsemänsataa miehen ja 148 naisen potilaalla on ensimmäinen tapahtuma oli sepelvaltimotautikohtaus ja 1078 väestöpohjaiset valvontaa, iän ja sukupuolen Hyväksytty, valittiin sattumanvaraisesti.
MENETELMÄT:
Yksityiskohtaiset tiedot heidän potilastiedot, alkoholin käyttö, liikunnan ja tupakoinnin tallennettiin. Ravintotottumusten arvioitiin semikvantitiivinen ruoka-taajuus kyselylomake. Useita regressioanalyysimme arvioi ristitulosuhteen ottaa sepelvaltimotautikohtauksen tason mukaan maitotuotteiden nauttiminen, kun otetaan huomioon vaikutus useiden sekoittavien tekijöiden.
TULOKSET:
Käänteinen suhde havaittiin maitotuotteiden kulutuksen ja kertoimet, joilla on akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä. Yksi annos kasvu viikoittain maitotuotteet saanti liittyi 12% pienempi todennäköisyys ottaa sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ohjataan eri mahdollisten sekoittavien tekijöiden (P <0,001). Cut-off-analyysi osoitti, että 7,4 osuudet viikossa ovat optimaaliset kulutus, joka hyödyttää ihmisiä, joilla on akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä.
PÄÄTELMÄT:
Dairy kulutus näyttäisi tarjoavan merkittävän suojan sepelvaltimotauti, riippumatta eri kliinisten, elämäntapa ja muut ominaisuudet osallistujille.
Teorian 17001220 DOI: 10,1097 / 01.hjr.0000219115.48285.33"

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17001220&prev=search

translate kirjoitti:

"Eur J Cardiovasc Ed Rehabil. 2006 lokakuu; 13 (5): 791-7.
Modelling meijeri saanti kehittämiseen akuuttien sydämen oireyhtymien: Tällä CARDIO2000 tutkimus.
Kontogianni MD 1, Panagiotakos DB , Chrysohoou C , Pitsavos C , Stefanadis C .
tekijätiedot
1 ravitsemusyksikkö ja ravitsemusoppi, School of Medicine, University of Athens, Harokopio, Kreikka.
Abstrakti
TAUSTA:
Dairy kulutus saattaa liittyä pieni mutta kannattava väheneminen sydän- ja verisuonisairauksien riski, mutta tulokset epidemiologisista tutkimuksista ovat epäjohdonmukaisia. Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli arvioida yhdistyksen välillä maitotuotteiden kulutuksen ja yleisyys ensimmäisen, ei-fataali sattuessa sepelvaltimotautikohtauksen, kreikkalaisessa näytteessä.
DESIGN:
Seitsemänsataa miehen ja 148 naisen potilaalla on ensimmäinen tapahtuma oli sepelvaltimotautikohtaus ja 1078 väestöpohjaiset valvontaa, iän ja sukupuolen Hyväksytty, valittiin sattumanvaraisesti.
MENETELMÄT:
Yksityiskohtaiset tiedot heidän potilastiedot, alkoholin käyttö, liikunnan ja tupakoinnin tallennettiin. Ravintotottumusten arvioitiin semikvantitiivinen ruoka-taajuus kyselylomake. Useita regressioanalyysimme arvioi ristitulosuhteen ottaa sepelvaltimotautikohtauksen tason mukaan maitotuotteiden nauttiminen, kun otetaan huomioon vaikutus useiden sekoittavien tekijöiden.
TULOKSET:
Käänteinen suhde havaittiin maitotuotteiden kulutuksen ja kertoimet, joilla on akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä. Yksi annos kasvu viikoittain maitotuotteet saanti liittyi 12% pienempi todennäköisyys ottaa sepelvaltimotautikohtauksen jälkeen ohjataan eri mahdollisten sekoittavien tekijöiden (P <0,001). Cut-off-analyysi osoitti, että 7,4 osuudet viikossa ovat optimaaliset kulutus, joka hyödyttää ihmisiä, joilla on akuutti sepelvaltimo-oireyhtymä.
PÄÄTELMÄT:
Dairy kulutus näyttäisi tarjoavan merkittävän suojan sepelvaltimotauti, riippumatta eri kliinisten, elämäntapa ja muut ominaisuudet osallistujille.
Teorian 17001220 DOI: 10,1097 / 01.hjr.0000219115.48285.33"

https://translate.google.fi/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/17001220&prev=search

Lue lisää

Tuo ei ota kantaa laisinkaan maitorasvaan vaan maitotuotteisiin. Maitotuotteita ovat mm. rasvaton maito, piimä ja jugurtti. Vähärasvaisia ovat myös rahka ja raejuusto.

Sen sijaan tämä ottaa kantaa maitorasvan transrasvoihin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18326596

Karkeana suomennoksena lopputuloksista 'Runsas märehtijöistä saatu transrasva nostaa LDL kolesterolia'.

Käytetty määrä oli 10.2 g maitorasvan transrasvaa eniten sitä saavassa ryhmässä. Tuo määrä on tolkuttoman suuri ja tuommoinen määrä on suunnilleen puolessa kilossa voita.

Pienempiä määriä tuota saavilla ei havaittu eroa kontrolliryhmään. Johtopäätöksenä siis se, että maitorasvan luonnollisilla transrasvoilla ei ole juurikaan terveydellistä merkitystä.

Lasvan määrä ruokavaliossa ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Sata vuotta sitten ravinnon energiasta tuli noin 70%-80% hiilihydraatista, nyt enää 40%.

Energiaa saamme ainoastaa joko hiilihydraateita tai eläinperäisestä rasvasta. Kuten olen usein maininnut, niin valinta on vapaa.
Itse olen vähentänyt hiilihydraatit minimiin ja tämän vuoksi myös terveyteni on erinomainen kuten myös vaimoni terveys.
Hän olikin vuosi sitten naisten juttujen vuoksi lääkärissä, jossa lääkäri ihmetteli kovasti sitä etteikö teillä ei ole mitään lääkkeitä.

Camelinaöljy olisi terveellisempi kuin rypsiöljy mutta oliiviöljy ja kookosöljy eivät. Camelinaöljyä ei vaan saa mistään.

Kyllä oliivi-ja kookosöjyt puolustaa paikkaansa terveellisinä rasvalähteinä. Valitettavasti molemmissa öljyissä on paljon huijausta, joten läheskään kaikki kyseiset öljyt ei ole hyväksi. Tämähän johtuu ihmisten ahneudesta.
En tiedä miten asia on camelinaöljyn kohdalla, mutta tällä hetkellä se on kuulemma kovin trendikästä ja kallista.

Ruistankio eli kitupellava eli camelina (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Se on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, toisaalta viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana.[1] Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio

minun--mielipide-- kirjoitti:

Kyllä oliivi-ja kookosöjyt puolustaa paikkaansa terveellisinä rasvalähteinä. Valitettavasti molemmissa öljyissä on paljon huijausta, joten läheskään kaikki kyseiset öljyt ei ole hyväksi. Tämähän johtuu ihmisten ahneudesta.
En tiedä miten asia on camelinaöljyn kohdalla, mutta tällä hetkellä se on kuulemma kovin trendikästä ja kallista.

Ruistankio eli kitupellava eli camelina (Camelina sativa) on tavallisesti yksivuotinen, keltakukkainen ristikukkaiskasvi. Se on toisaalta ikivanha viljelyskasvi, toisaalta viljan viljelyyn ja käsittelytapoihin sopeutunut rikkakasvi, joka on perinteisesti levinnyt viljan siemenen mukana.[1] Suomesta ruistankion siemeniä ja ituja on löydetty Laitilan Vainionmäen merovinkiaikaisen (vuosilta 575–800) kalmiston kaivauksissa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruistankio

Lue lisää

Oliivi- eikä kookosöljyssä ei ole juurikaan alfa-linoleenihappoa jota taas rypsiöljyssä on runsaasti. Oliiviöljyssä on myös huono omega-rasvojen suhde kun taas rypsiöljyssä se on erinomainen. Kookosöljy on taas suurimmaksi osaksi tyydyttynyttä rasvaa eikä se siksi paranna veren rasva-arvoja kuten rypsiöljy tekee. Noista syistä rypsiöljy on noita kahta parempi ravintorasva.

Camelinan viljely on ongelmallista ja siksi sitä ei saa oikein mistään. Siinä olisi 40% ALA:aa eli kasvikunnan omega-3:sta ja 15% LA:ta eli sen omegarasvojen suhde on vielä rypsiöljyäkin paljon parempi. Verrattuna oliiviöljyyn siinä on 60 kertaa parempi omegarasvojen suhde. Camelina on maultaan ok mutta ei sovi kuumennettavaki kuten rypsiöljy.

Saa esimerkiksi Ruohonjuuresta, hinta on noin 45 € litra. Pellavansiemenöljyssä olisi vielä parempi omegarasvojen suhde mutta parhaimmillaankin maku on huono enkä itse sitä voi ruuanlaittoon käyttää. Sitä ei edes voi kuumentaa mutta edes salaatteihin se ei minusta sovi.

Heikkilä nyt kieltää kategorisesti kaikki siemen- ja pähkinäöljyt joten sianrasvakarppaajia ne eivät kiinnosta.

"rypsiöljy sisältää liikaa omega-6 -rasvahappoja joiden määrä vääristää pahasti Omega-3/6 -suhdetta. Mielummin kannattaa käyttää omega-3 (DHA&EPA) -kalaöljyn lisäksi kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä (extra virgin) joka sisältää terveyttä edistäviä omega-9 -rasvahappoja jotka eivät kilpaile myöskin erittäin terveellisten omega-3 -rasvahappojen kanssa.
Oliiviöljyn (nimenomaan kylmäpuristettu extra virgin) ja omega-3 kalaöljyn DHA:n ja EPA:n on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan erittäin terveellisiä ja niiden käyttö kannattaa aloittaa jo raskausaikana ja jatkaa lapsen syntymästä. Tutkimukset todistavat aivojen ja muistin kehittyvän huomattavasti paremmin kun omega-3 ja omega-9 rasvahappojen saanti on aloitettu raskausaikana ja jatkunut lapsen syntymän jälkeen koko nuoruuden." (Tiedelehti)
Se siitä oliiviöljyn rasvahappojen koostumuksesta.

"Camelinaöljy
Ruisalkion siemenistä puristettu kotimainen öljy sisältää suuria määriä Omega-3-rasvahappoa ja soveltuu sekä ruoanlaittoon että paistamiseen.
käyttö: Parhaimmillaan salaatinkastikkeena sekä sellaisenaan lisättynä ruokaan." (ET-lehti).

Neitsytkookosöljystä ollaan montaa mieltä. Käytän sitä karppaamislaihduttaessani: toimii. Uskon sen jokatapauksessa hakkaavan transrasvat.

Camelinaa saan keskisuuren kaupunkini kauppahallin luomupuodista. Ruohonjuuresta voi varmaan tilata.

alkjgoeijoei kirjoitti:

"rypsiöljy sisältää liikaa omega-6 -rasvahappoja joiden määrä vääristää pahasti Omega-3/6 -suhdetta. Mielummin kannattaa käyttää omega-3 (DHA&EPA) -kalaöljyn lisäksi kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä (extra virgin) joka sisältää terveyttä edistäviä omega-9 -rasvahappoja jotka eivät kilpaile myöskin erittäin terveellisten omega-3 -rasvahappojen kanssa.
Oliiviöljyn (nimenomaan kylmäpuristettu extra virgin) ja omega-3 kalaöljyn DHA:n ja EPA:n on lukuisissa tutkimuksissa todettu olevan erittäin terveellisiä ja niiden käyttö kannattaa aloittaa jo raskausaikana ja jatkaa lapsen syntymästä. Tutkimukset todistavat aivojen ja muistin kehittyvän huomattavasti paremmin kun omega-3 ja omega-9 rasvahappojen saanti on aloitettu raskausaikana ja jatkunut lapsen syntymän jälkeen koko nuoruuden." (Tiedelehti)
Se siitä oliiviöljyn rasvahappojen koostumuksesta.

"Camelinaöljy
Ruisalkion siemenistä puristettu kotimainen öljy sisältää suuria määriä Omega-3-rasvahappoa ja soveltuu sekä ruoanlaittoon että paistamiseen.
käyttö: Parhaimmillaan salaatinkastikkeena sekä sellaisenaan lisättynä ruokaan." (ET-lehti).

Neitsytkookosöljystä ollaan montaa mieltä. Käytän sitä karppaamislaihduttaessani: toimii. Uskon sen jokatapauksessa hakkaavan transrasvat.

Camelinaa saan keskisuuren kaupunkini kauppahallin luomupuodista. Ruohonjuuresta voi varmaan tilata.

Lue lisää

Rypsiöljyn omegarasvojen suhde on erinomainen ja siinä on vain 2 kertaa enemmän omega-6:ta kuin omega-3:sta kun vastaava suhde oliiviöljyllä on 20:1. Rypsiöljyn omegarasvojen suhde on siis 10 kertaa parempi kuin oliiviöljyn. Jos sekoittaa oliiviöljyyn 10% rypsiöljyä niin sen omegarasvojen suhde paranee huimasti eli suhde paranee 20:1:stä 6:1:teen.

Transrasvaa ei oikein enää saa mistään muusta kuin maitorasvasta. Asiantuntijat eivät erityisesti perusta kookosöljystä, neitsyt tai tavallisesta.

Camelinaa saa edullisesti tuottajalta:
http://www.suomenkasvioljyt.fi/

Laitahan viitettä, missä kerrotaan oliiviöljyn omega6:sta!
Muiden ohella en pidä hyvänä rypsiöljyn 2:1-suhdetta omega6:sten hyväksi.
Sulla on mennyt rasvat sekaisi. Voi sisältää tyydyttynyttä rasvaa.
"Transrasvalähteitä ovat osittain kovetettua rasvaa sisältävät einekset, valmisateriat, ruoanvalmistustuotteet, leipomo- ja konditoriatuotteet sekä uppopaistetut ruuat. Tuotteen osittain kovetetun rasvan transrasvapitoisuudesta voi saada varmuuden vain, jos tuottaja kertoo sen tuoteselosteessa." Ja tuo "osittain kovetettu" voi olla vaikka rypsiöljyä. Riisisuklaa, juustonaksut, grilliruuat, ranskalaiset, keksit, leivonnaiset: transrasvaa. Maitotuotteet VOIVAT sisältää luontaisia transrasvoja, mutta eivät välttämättä.

"Eviran erikoistutkijan Tiina Ritvasen mukaan siitä on kuitenkin ristiriitaista tutkimusnäyttöä, haittaavatko luontaiset maidon ja lihan transrasvat terveyttä vai eivät. Siitä sen sijaan on vahva tieteellinen näyttö, että teollisesti muodostuneet transrasvat ovat epäterveellisiä."

Tutkimustulokseen voi vaikuttaa esim. hiilihydraattien käyttö. Näin olen ymmärtänyt, että runsaat ja nopeat hiilihydraatit kittaavat rasvat verisuonten seinämiin.

alkjgoeijoei kirjoitti:

"Eviran erikoistutkijan Tiina Ritvasen mukaan siitä on kuitenkin ristiriitaista tutkimusnäyttöä, haittaavatko luontaiset maidon ja lihan transrasvat terveyttä vai eivät. Siitä sen sijaan on vahva tieteellinen näyttö, että teollisesti muodostuneet transrasvat ovat epäterveellisiä."

Tutkimustulokseen voi vaikuttaa esim. hiilihydraattien käyttö. Näin olen ymmärtänyt, että runsaat ja nopeat hiilihydraatit kittaavat rasvat verisuonten seinämiin.

Lue lisää

Ei. Hiilihydraattien vaikutus voidan poistaa tilastollisilla menetelmillä.

Maidon transrasvan ongelmana on se, että sitä on vähän. Tutkimusmielessä niitä on syötetty runsaita määriä (siis sellaisia määriä että luonnollisesti niitä ei voi saada) lyhyitä ajanjaksoja vapaaehtoisille. Lopputulokset ovat hyvin hajanaisia, mm. isot annokset huonontavat kolesteroliarvoja ja toisaalta CLA on joissain tutkimuksissa edistänyt laihtumista. Määrät vaan ovat olleet luokkaa 10 kertaa suurempia mitä maitorasvoista saadaan.

Rasvat eivät suoraan vaikuta verisuoniplakkiin vaan kiertotietä. Siksi joudutaan seuraamaan kolesteroliarvoja koska LDL kolesteroli on merkittävin sv-sairauksien riskitekijä.

alkjgoeijoei kirjoitti:

Laitahan viitettä, missä kerrotaan oliiviöljyn omega6:sta!
Muiden ohella en pidä hyvänä rypsiöljyn 2:1-suhdetta omega6:sten hyväksi.
Sulla on mennyt rasvat sekaisi. Voi sisältää tyydyttynyttä rasvaa.
"Transrasvalähteitä ovat osittain kovetettua rasvaa sisältävät einekset, valmisateriat, ruoanvalmistustuotteet, leipomo- ja konditoriatuotteet sekä uppopaistetut ruuat. Tuotteen osittain kovetetun rasvan transrasvapitoisuudesta voi saada varmuuden vain, jos tuottaja kertoo sen tuoteselosteessa." Ja tuo "osittain kovetettu" voi olla vaikka rypsiöljyä. Riisisuklaa, juustonaksut, grilliruuat, ranskalaiset, keksit, leivonnaiset: transrasvaa. Maitotuotteet VOIVAT sisältää luontaisia transrasvoja, mutta eivät välttämättä.

Lue lisää

Finelistä:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/536?q=oliiviöljy&foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&

rasvahapot n-3 monityydyttymättömät 0,5 g
rasvahapot n-6 monityydyttymättömät 10,4 g

Omega-6:sta siis 20 kertaa enemmän kuin omega-3:sta.

Rypsiöljyssä vastaavat noin 10 g ja 20 g eli siis paljon parempi.

Hyvänä omegasuhteena pidetään sitä kun omega-6:sta on vähemmän kuin 4 kertaa enemmän kuin omega-3:sta.

Rypsiöljyssä on todellakin 100gr.ssa 10gr alfalinoleenilihappoa (omega3 perhe), mutta sen sijaan 20g linolihappoa (omega6 perhettä). Oliiviöljyn suosiminen liittyy mm. siihen, että linolihappokuorma jää pienemmäksi: vain n. 10 gr /100 gr, se ei liity alfalinoleenihapon määrään, eikä näiden suhteeseen (vaan . Tietenkin, jos ei syö esim. avokadoa, siemeniä eikä käytä muita kasvisöljyjä, voi tuo rypsiöljyn linolihappokuorma olla kestettävissäkin. Runsaasti kertatyydyttämättömiä rasvahappoja sisältävänä oliiviöljy ei hapetu herkästi (säilyy siksi esim. suljetussa pullossa hyvin myös huoneenlämmössä). Lisäksi oliiviöljyssä on suuret määrät antioksidantteja, kuten tokoferoleja ja hydroksefenoleja, jotka suojaavat verisuonten kalkkeutumiselta ja syöviltä.

alkjgoeijoei kirjoitti:

Rypsiöljyssä on todellakin 100gr.ssa 10gr alfalinoleenilihappoa (omega3 perhe), mutta sen sijaan 20g linolihappoa (omega6 perhettä). Oliiviöljyn suosiminen liittyy mm. siihen, että linolihappokuorma jää pienemmäksi: vain n. 10 gr /100 gr, se ei liity alfalinoleenihapon määrään, eikä näiden suhteeseen (vaan . Tietenkin, jos ei syö esim. avokadoa, siemeniä eikä käytä muita kasvisöljyjä, voi tuo rypsiöljyn linolihappokuorma olla kestettävissäkin. Runsaasti kertatyydyttämättömiä rasvahappoja sisältävänä oliiviöljy ei hapetu herkästi (säilyy siksi esim. suljetussa pullossa hyvin myös huoneenlämmössä). Lisäksi oliiviöljyssä on suuret määrät antioksidantteja, kuten tokoferoleja ja hydroksefenoleja, jotka suojaavat verisuonten kalkkeutumiselta ja syöviltä.

Lue lisää

No miksi sitten puhuit omega rasvojen suhteesta? mitään omegarasvakuormaa eivät ravitsemustutkijat tunne vaan kaikki omegarasvat lasketaan terveellisiksi.

Tokoferoleja rypsiöljyssä on onemmän kuin oliiviöljyssä eli oliiviöljyssä 12 mg ja rypsiöljyssä 19 mg per 100 g.

Kasviöljyt kestävät kaikki riittävästi kuumennusta (ps. hamppu- ja pellavansiemenöljy)). Neitsytoliiviöljy tietysti heikommin kuin puhdistettu rypsiöljy mutta molempia voi ihan hyvin käyttää. Rypsiöljyn paisto-ominaisuudet ovat toki paremmat.

Flavonoidejakin on neitsytrypsiöljyssa ihan kiitettävästi.

Taidat olla jalkapalloilija tai heikkiläuskovainen kun siirtelet maalejeja jatkuvasti?

Nimenomaan omega6:n kuormasta suhteessa omega3:een tutkijat kyllä puhuvat. Googlaamalla löytyy, mutta kansantajuista esim. tässä:
//kuntoplus.fi/terveellinen-ravitsemus/saamme-aivan-liikaa-omega-6-rasvahappoja

Mutta nauti aivan vapaasti rypsiöljyä, pahempiakin terveyttä uhkaavia tekijöitä on. Itse jatkan oliivi-, kookos-, camelina- ja kalaöljyjen, voin käyttöä ja pähkinöiden syöntiä.

"Kananmunat ovat pahaksi? "

Kananmunat ovat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja ateroskleroosiin. Kananmunat voivat lisätä kaulavaltimon plakkia. Kananmunat nostavat kolesteroliarvoja:
https://www.drmcdougall.com/misc/2016nl/jan/eggindustry.htm

Mitenkäs munat ny vaarallisia olis??

Gluteeniyliherkkyydestä arvellaan kärsivän noin 1-2% väestöstä:
http://www.pronutritionist.net/2012/03/gluteeniherkkyys-ilman-keliakiaa-keliakiatutkija-vastaa/

hpv13 kirjoitti:

Gluteeniyliherkkyydestä arvellaan kärsivän noin 1-2% väestöstä:
http://www.pronutritionist.net/2012/03/gluteeniherkkyys-ilman-keliakiaa-keliakiatutkija-vastaa/

Lue lisää

Keliakiaa sairastaa noin 2% väestöstä, mutta todellisuudessa ei-keliaakkista gluteeni herkkyyttä sairastaa jopa 30 väestöstä. Ihmisillä on paljon erilaisia viljoista johtuvia kroonisia sairauksia kuten diabetes, joita ei kirjata gluteeni herkkyydeksi, vaan niiden väitetään johtuvan rasvasta tai ties mistä Sokeritauti on sokeritauti ja sillä siisti
Vähentämällä viljatuotteet minimiin, niin sitä saattaa päästä irti sairauksistaan.

Johtuu siitä, että täysjyväviljan terveyshyödyt tulevat täysjyväviljasta eikä rukiista. Täysjyvävehnä edistää terveyttä siinä missä täysjyväruiskin.

Lisäksi täysjyvän terveyttä edistävien ominaisuuksien taustalla on kuitu eikä viljojen kuitu ole mitenkään erityisasemassa vaan kaikki kuitu on terveydelle hyväksi.

Juu, olet poikkeustapaus.

Väestötasolla eniten täysjyväviljaa syövät ovat terveempiä kuin vähiten täysjyväviljaa syövät. Väestötasolla myöskin eniten punaista lihaa ja eläinrasvaa syövät ovat sairaampia kuin vähiten niitä syövät.

Terveysväitteet taas täytyy osoittaa paikkaansa pitäviksi kaikkialla UE:ssaeikä yleistyksiin voi nojata. Siis voi sanoa, että runsaskuituinen leipämme X auttaa laskemaan kolesterolia jos on näyttää että runsas kuitu alentaa kolesterolia (kuten se tekee) ja leivässä on runsaasti kuitua (siis enemmän kuin muissa vastaavissa). Terveysväittämät taas eivät ole kaikkialla yhtä tärkeitä, Suomessa ne ovat.

1) Margariinin myynti ei ole lisääntynyt vuosisataan
2)Ulkomaisissa tutkimuksissa on tutkittu yleensä täysjyvävehnäleipää eikä täysjyväruisleipää. Molempien terveysvaikutukset ovat samantapaiset.
3) Ikävakioitu sydäntautisairastavuus on laskenut 60% vuodesta 1970
4) terveystutkimuksia ei tehdä tilastoilla

Kysehän ei ole siitä, että ihminen syö täysjyväleipää tai ei vaan määristä. Tutkimukset toteutetaan yleensä siten, että ihmisten täysjyvän syönnin määrä selvitetään säännöllisesti ja seurataan ihmisten kuolinsyitä ja -ikää. Sitten jaetaan kuolleet sen mukaan ryhmiin (5 on usein käytetty määrä) kuinka paljon he syövät täysjyvää. Kun verrataan ko. ryhmiin kuuluvia ihmisiä ja ryhmän kuolleisuutta niin on havaittu että eniten täysjyvää syövien kuolleisuus on pienempää kuin vähiten täysjyvää syövien. Kuolleisuudella tarkoitetaan tietysti ikävakioitua kuolleisuutta, esimerkiksi ikäryhmiä 15-65 vuotta, 65-70 vuotta, 70-75 vuotta jne..

Kyse ei siis ole mistään Utriaisen täysin arvottomasta tilastovertailusta (jossa ei ole otettu huomioon sitä, missä iässä ihmiset kuolevat sydänkohtaukseen ja ovatko he kuluttaneet margariinia ja kuinka paljon) vaan tutkimuksesta, jossa seurataan yksilöiden elintapoja ja niiden vaikutusta sairastuvuuteen.

Margariinin myynti ei ole lisääntynyt vuosisataan.
Ihanko totta. Uskotko tuohon itsekkään?