Arastava anoreksia.. lukekaa jooko?

Syöt aivan liian vähän!!! Olet kasvuiässä ja tarvitset enemmän kaloreita. Keskity muihin asioihin kuin mahan tarkkailuun. Jokaisella maha pullottaa joskus. Entä sitten?? Huh huhs-

Painan 50kg ja oon 155cm pitkä.
Saman ikäinen, kun sä. Itte laihdutan niin, että paastoan ensin viikon tai kaks ja siitä totuttelen vähitellen syömään normaalisti, mutta pieniä annoksia ja urheilen tietysti samalla. Huomenna lähtee ensimmäinen paastopäivä vähään aikaan. Tsemii sulle!

Oon 16v. 154cm ja 39kg

Moikka. Mä oon ite 163cm ja 60kg jos jotakuta mitat nyt kiinnostaa, itseäni ei niinkään koska jos jollain on merkitystä niin kehonkoostumuksella, ei numeroilla. (Itselleni tosin suorituskyky on se tärkein) Olen urheilija ja syön oikeaa ruokaa aivan jäätävät määrät päivittäin, ja silti mulla näkyy vatsalihakset ja muutenkin on lihaserottuvuutta kropassa. Ja ei, en ole geneettisesti mitenkään lahjakas. Mä en kärsi syömättömyydestä tai väsymyksestä, sillä mun kroppa hyödyntää kaiken sille tarjoamani ravinnon hyötykäyttöön. Mä olen itse myös kituuttanut itseäni, kunnes tajusin et hei, kroppa sen kuin kiristyy mitä enemmän puhdasta ruokaa siihen ladon. Panostakaa syömishäiriöiset ruuan laatuun ja määrään, muistakaa että esim hyvät rasvat (avokadot, pähkinät jne) ylläpitää hormonitoimintaa = esim. aineenvaihduntaan vaikuttavia hormoneja = rasvanpoltto tehostuu. Mä lupaan teille, että ootte paremmassa kunnossa niin ulkoisesti kuin sisäisestikin (!!!) kun uskallatte antaa kropallenne ravintoa (vaikka se niin pelottavalta kuulostaakin) se ei tapahdu päivässä tai viikossakaan, mut kuukausi ja vuositasolla muutos on jo huomattava.

Mitä tulee noihin "urheiluihin", hommatkaa ennemmin lihasta jos haluatte eroon "löysistä" kohdista kehostanne. Pitkät juoksulenkit vain kuluttavat lihaksia -> entistä löysempi olomuoto ja tyytymättömyys.

Kannattaa ehkä miettiä, oisko olemassa mitään urheilulajia, jota vois alkaa harrastaa ihan. Urheilu ei oo mitenkään olennainen osa laihdutusta ja siks niitä ei kannata aina rinnastaa ja liittää toisiinsa.

Paastoamiset ei myöskään kannata, sillä ihmiskehoa ei ole tehty toimimaan ilman polttoainetta -> jossain kohtaa tapahtuu sortuminen. Pitkällä aikavälillä (=ihmiselämä) ei kovin mielekästä puuhaa tälläisessä oravanpyörässä oleminen.

Ja aloittajalle vielä: sä tosiaan syöt liian vähän, niin hassulta kun se saattaa kuulostaakin. Esimerkki mun päivän syömisistä:

aamupala: iso lautasellinen puuroa, mustikoita, kananmunanvalkuiaisia, pähkinöitä

treenin jälkeen banaani palautusjuoma

lounas: broileria, vihanneksia, ruispastaa, avokado

välipala: munakas, riisikakkuja, omena

päivällinen: lohta, vihanneksia, pastaa

iltapalaksi puuroa, rahkaa, millon mitäkin nälästä riippuen

mahdolliset herkut, ehkä kerran viikossa parissa.

Ja suosittelen oikeasti ettimään jonkun liikuntalajin josta oikeasti pitää. Tulokset tulee siinä sivussa sitten, ja näin ollen tulokset ovat pysyviä. Ootte vielä niin nuoria, et teistä voi olla vaikeaa ajatella vuosien päähän saatikka ymmärtää kehonne toimintaa nyt, mut ymmärtäkää se, että anoreksia jättää loppuelämän jäljet ja jos teillä on vielä pieninkään mahdollisuus lähteä siitä kelkasta niin tehkää se nyt. Koska ykskään anorektikko ei ikinä saavuta sitä tavoitepainoonsa ennen kuolemaa.

itse olen 14v 168cm ja 71kg ja olen yrittänyt pitkään jo laihduttaa tuloksetta.Mun keho ei todellakaan kerro millon täytyisi lopettaa syöminen ja se on ongelma eikä sinäänsä herkut. Mulla on viikossa vähintään 7h tehokasta liikuntaa ja muutenkin ulkoiltua tulee mutta kilot ei lähde minnekkään suuntaan mitä teen?

Ja täällä sitten vanhempi "täti" 40. Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin. Eli kun aloittaa syömisellä temppuillun, niin siinä menee parhaimmassa tapauksessa sekä nuoruus että koko elämä pilalle. Itse laihdutin yläasteiässä, eikä kukaan huomannut anorektista käyttäytymistäni, vaikka menetin ehkä 20 % painostani. Se ei ollut hyväksi sosiaalisille suhteille ja aikuiseksi kasvamiselle, ei seurustelusuhteiden luomiselle, ei ammatin opiskelulle eikä terveydelle. Syömishäiriö on sairaus, joka vaikuttaa koko elämään ja pahimmillaan tuhoaa sen.

Kannattaisi muistaa mahan pömpötystä tuijottaessa, että naisilla on vaihteva selkän kaaren muoto. Se näkyy sivulta parhaiten. Kun selän notko on iso, myös maha pömpöttää. Pömpötys on eri asia kuin vatsalihasten kunto. Lihaskunnon voit testata kuntotestissä. Syvä selän kaari on itse asiassa parempi synnytysten kannalta. Suoraselkäisellä naisella voi olla litteä vatsa, mutta synnyttäessä on riski päätyä keisarinleikkaukseen.

Eli itselläni on pienet rinnat ja syvä selän notko (nk. notkoselkä), joten maha tulee esiin painanpa kuinka vähän tahansa. Enää en viitsisi kiusata itseäni laihdutuksella moisen takia. Vartalon puutteita voi häivyttää ja hyviä puolia korostaa sopivalla vaatetuksella. Muodista viis, esim. kirppareilla on kiva kokeilla, mikä itselle oikeasti sopii. Itsensä ja vartalonsa kanssa viihtyvä ihminen on myös mukavaa seuraa muille ihmisille. Kukaan ei jaksa pitkään kuunnella toisen ruikutusta omista olemattomista puutteistaan. Itse tunnen olevani naisellisempi kuin koskaan nyt keski-iässä. Vaikka ruumiilliset puutteeni ovat ihan samat kuin ennen ja lisäksi on tullut ikääntymismuutoksia.

Tiedoksi vaan, että jossain vaiheessa anoreettinen käyttäytyminen tekee ihmisen vanhemman näköiseksi, kuin tämä on. Keho tarvitsee monenlaisia ravinteita. Rakkautta ja substraalia.

Mä oon ite 176, 51 ja 11v. Paino ei tunnu laskevan, ja joka tapauksessa repsahtelen aina välillä syömään paljon... Sä syöt ainakin ihan sopivasti. En oikein osaa neuvoa, mutta paljon tsemppiä projektiin! Onko muuten muilla kouluruokalassa kyylääviä opettajia, jotka "pakottaa" syömään ees vähän eikä anna jättää syömättä. Ja hei, kannattaa pitää blogia! Joko ihan julkista tai vaikka sitten vaan yksityistä päiväkirjana. Kyllä se siitä! Mut mä lähen nyt juoksemaan.