Joka päivä viisi nuorta jää eläkkeelle – ennätysmäärä masennuksen vuoksi!!
Kelan alle 30-vuotiaita nuoria koskevasta, maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi,
että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kolme neljäsosaa heistä mielenterveysongelmien vuoksi.
Helsingin Sanomissa ilmestyi 13. huhtikuuta kipakka mielipidekirjoitus, jonka otsikko oli
”Kiinnostaako nuorten hyvinvointi?”
Allekirjoitus oli Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan, erikoispsykologi Tuomo Tikkasen.
Hänen mielestään nuoret oli jätetty 1990-luvun laman jälkeen tuuliajolle.
Ongelmana on, että nuorille ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Silloin se oli mahdollista. Osa meni suoraan peruskoulusta töihin, osa jatkoi opiskelemaan.
Ei silloin ollut tällaisia isoja joukkoja, joille ei ollut mitään tarjolla.”
Niinpä.
Työt, joihin ennen saattoi päästä suoraan peruskoulun penkiltä, menevät tänä päivänä niille,
jotka niitä halvimmalla tekevät. Harvoin he ovat suomalaisia.!!!!!!!!!!!!
Tikkasen mukaan nuorten syrjäytymistä edesauttaa kaksi merkittävää seikkaa: rakennemuutos, joka vei työt niiltä, joille ei pakollisen oppivelvollisuuden jälkeinen pänttääminen maittanut, ja jatko-opintonsa kesken jättäneiden retuperällä oleva seuranta.
Mutta millainen nuori sitten jää työkyvyttömyyseläkkeelle?
Vaikka millainen.
Nuoret eläkeläiset voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään.
Toinen ryhmä ovat syrjäytymisvaarassa olevat eli ne, joista Tikkanen kirjoitti. He eivät ole töissä, mutta eivät opiskelemassakaan. Syrjäytymisvaarassa on tällä hetkellä noin 30 000 nuorta.
Tilastokeskuksen mukaan syrjäytymisvaarassa olevia ”ulkopuolisia” nuoria on jo enemmän kuin työttömiä nuoria. Esimerkiksi vuonna 2008 työvoiman ulkopuolella olevien ryhmään kuului 57 800 henkilöä ikäryhmästä 15-29-vuotiaat, kun taas työttöminä työnhakijoina oli 52 000 saman ikäistä.
Kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä ryhmä ovat menestyneet ja uupuneet nuoret.
Käsittääkseni valtaosa työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä nuorista kärsii masennus- ja ahdistusoireista.
MIKÄ TÄSSÄ KOK-YHTEISKUNNASSA ON NÄIN PAHASTI VIALLA???!!! KAIKKI!!!
Tikkanen pitää outona ajatuksena sitä, ettei julkinen valta saisi puuttua vapaaseen markkinatalouteen.
”Ja samaan aikaan kaikki työministeriötä myöten tietävät, ettei markkinatalous tee mitään niiden hyväksi, joilla on mikä tahansa työkyvyn rajoitus tai ongelma.”
e taas saattaa tietää ongelmia, sillä nykyajan työelämässä vaatimustaso on kova.
Moni työnantaja haluaa moniosaajan, joka antaa kaikkensa ja joustaa joka tilanteessa. Osa-aikaiseen työhön kykenevä mielenterveyskuntoutuja ei ole rekrytointilistan kärjessä.
”Summa, jonka työkyvyttömyyseläkkeellä voi tienata, ei saa mennä euroakaan yli laissa määritellyn, muuten koko eläke jää lepäämään. Monessa muussa maassa näin ei ole, mutta meillä joutuu valitsemaan joko tekemättömyyden tai täysillä tekemisen.”
Kynnys työelämään astumiseen on korkea. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten kesätöitä saattoi saada, kun meni kevätjuhlan jälkeen niitä tiedustelemaan, nykyään kesätyöpaikkoihin haetaan alkuvuodesta. Puhutaan siis alaikäisistä, peruskoulua käyvistä lapsista, joille kesätyön pitäisi olla vain kurkistus aikuisten maailmaan. Eikä projekti, joka pitää laittaa vireille puoli vuotta aikaisemmin.
Tutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 2 612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. Heistä 75 prosenttia eli 1 954 kappaletta sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön perusteella.
Kyllähän työelämä työntää pois päin ujoja ja arkoja. Nykyään sosiaalisuuden vaatimukset ovat aika kovat. Sen lisäksi pitää kestää kiireen tuomia paineita ja muutoksia”, Raitasalo sanoo.
Kelan alle 30-vuotiaita nuoria koskevasta, maaliskuussa julkaistusta tutkimuksesta käy ilmi,
että joka arkipäivä keskimäärin kymmenen alle 30-vuotiasta siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle.
Kolme neljäsosaa heistä mielenterveysongelmien vuoksi.
Helsingin Sanomissa ilmestyi 13. huhtikuuta kipakka mielipidekirjoitus, jonka otsikko oli
”Kiinnostaako nuorten hyvinvointi?”
Allekirjoitus oli Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan, erikoispsykologi Tuomo Tikkasen.
Hänen mielestään nuoret oli jätetty 1990-luvun laman jälkeen tuuliajolle.
Ongelmana on, että nuorille ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Silloin se oli mahdollista. Osa meni suoraan peruskoulusta töihin, osa jatkoi opiskelemaan.
Ei silloin ollut tällaisia isoja joukkoja, joille ei ollut mitään tarjolla.”
Niinpä.
Työt, joihin ennen saattoi päästä suoraan peruskoulun penkiltä, menevät tänä päivänä niille,
jotka niitä halvimmalla tekevät. Harvoin he ovat suomalaisia.!!!!!!!!!!!!
Tikkasen mukaan nuorten syrjäytymistä edesauttaa kaksi merkittävää seikkaa: rakennemuutos, joka vei työt niiltä, joille ei pakollisen oppivelvollisuuden jälkeinen pänttääminen maittanut, ja jatko-opintonsa kesken jättäneiden retuperällä oleva seuranta.
Mutta millainen nuori sitten jää työkyvyttömyyseläkkeelle?
Vaikka millainen.
Nuoret eläkeläiset voidaan karkeasti jakaa kolmeen ryhmään.
Toinen ryhmä ovat syrjäytymisvaarassa olevat eli ne, joista Tikkanen kirjoitti. He eivät ole töissä, mutta eivät opiskelemassakaan. Syrjäytymisvaarassa on tällä hetkellä noin 30 000 nuorta.
Tilastokeskuksen mukaan syrjäytymisvaarassa olevia ”ulkopuolisia” nuoria on jo enemmän kuin työttömiä nuoria. Esimerkiksi vuonna 2008 työvoiman ulkopuolella olevien ryhmään kuului 57 800 henkilöä ikäryhmästä 15-29-vuotiaat, kun taas työttöminä työnhakijoina oli 52 000 saman ikäistä.
Kolmas työkyvyttömyyseläkkeelle jäävä ryhmä ovat menestyneet ja uupuneet nuoret.
Käsittääkseni valtaosa työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä nuorista kärsii masennus- ja ahdistusoireista.
MIKÄ TÄSSÄ KOK-YHTEISKUNNASSA ON NÄIN PAHASTI VIALLA???!!! KAIKKI!!!
Tikkanen pitää outona ajatuksena sitä, ettei julkinen valta saisi puuttua vapaaseen markkinatalouteen.
”Ja samaan aikaan kaikki työministeriötä myöten tietävät, ettei markkinatalous tee mitään niiden hyväksi, joilla on mikä tahansa työkyvyn rajoitus tai ongelma.”
e taas saattaa tietää ongelmia, sillä nykyajan työelämässä vaatimustaso on kova.
Moni työnantaja haluaa moniosaajan, joka antaa kaikkensa ja joustaa joka tilanteessa. Osa-aikaiseen työhön kykenevä mielenterveyskuntoutuja ei ole rekrytointilistan kärjessä.
”Summa, jonka työkyvyttömyyseläkkeellä voi tienata, ei saa mennä euroakaan yli laissa määritellyn, muuten koko eläke jää lepäämään. Monessa muussa maassa näin ei ole, mutta meillä joutuu valitsemaan joko tekemättömyyden tai täysillä tekemisen.”
Kynnys työelämään astumiseen on korkea. Kun vielä muutama vuosikymmen sitten kesätöitä saattoi saada, kun meni kevätjuhlan jälkeen niitä tiedustelemaan, nykyään kesätyöpaikkoihin haetaan alkuvuodesta. Puhutaan siis alaikäisistä, peruskoulua käyvistä lapsista, joille kesätyön pitäisi olla vain kurkistus aikuisten maailmaan. Eikä projekti, joka pitää laittaa vireille puoli vuotta aikaisemmin.
Tutkimuksesta käy ilmi, että vuonna 2009 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yhteensä 2 612 alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista. Heistä 75 prosenttia eli 1 954 kappaletta sai työkyvyttömyyseläkkeen mielenterveyden häiriön perusteella.
Kyllähän työelämä työntää pois päin ujoja ja arkoja. Nykyään sosiaalisuuden vaatimukset ovat aika kovat. Sen lisäksi pitää kestää kiireen tuomia paineita ja muutoksia”, Raitasalo sanoo.
Vastaukset 4
Vanhimmat
JUST NÄIN ON ASIAT NORMAALI IHMINENKÄÄN EI KELPAA ENÄÄ TYÖMARKKINOILLA
Ei kelpaa juu,mutta mitäpä tuosta .Niihä tuo entine kattopläkkäriki tuumas ,jotta satteella ei kukkaa viiti ja ja poualla ei katto vuuva.Jotta elellää ja annetaa niihe tehä jotk on työt keksineekki.Ei ne huveja oopi ,eikä sitä ilman kehtaa käsiää heilutella ,jollei muuto kelpaa.
Unohdit järjestelmällisen työpaikkakiusaamisen, syrjinnän, nepotismin ja korruption.
Esim nämä:
- et pääse/kelpaa töihin, koska sinulla on: väärän väriset/malliset hiukset, olet liian lihava/laiha, liian ruma/kaunis, väärä sukupuoli, väärä ikä, väärän värinen iho, väärä uskonnollinen/poliittinen/seksuaalinen tausta, olet liian hyvä/huono, liian etevä/suosittu/kadehdittu, liian fiksu/lahjakas, liian koulutettu, liian puhelias/ulospäinsuuntautunut, liian innokas/iloinen, olet sinkku/varattu, sinulla ei ole lapsia/on lapsia, väärä horoskooppimerkki, vääränlaiset vaatteet, parta/pitkät hiukset, meikkiä/ei meikkiä, et ole sukulainen/kaveri/tuttu/kaima/salarakas/poikaystävä/vaimo, väärän värinen takki, istut/kävelet väärin, väärä taloyhtiö, liian hieno auto/asunto/habitus, asut liian hienolla asuinalueella, väärässä pankissa pankkitili, käyt väärissä kaupoissa/harrastuksissa/ravintoloissa vapaa-ajalla ja väärien kavereiden seuraasa, juot viinaa vapaa-ajalla/et juo viinaa olkenkaan, olet homo, sulla on työpaikkaihastus, ihmiset tykkää susta liikaa, liian hyvät suositukset, viikon aukko työhistoriassa, sulla ei ole autoa ja ajokorttia (duuniin, jossa ei tarvita autoa eikä ajokorttia), et kato lätkää, et kannata itäistä naapurimaata, et ole suomenruotsalainen, sulla on asiasta x osaamista/sulla ei ole asiasta x osaamista, sulla on vaan määräaikaisia työsuhteita(=ei koskaan tarjota vakkariduunia) jne jne.
-ei me haluta pitää sua töissä kun me halutaan mun veljen kaiman kummin siskon kaveri sun tilalle jne jne.
"ongelmana on, että nuorille ei ole töitä, he eivät pääse opiskelemaan ja samaan aikaan seurantajärjestelmä on rapautunut”, hän sanoo Suomen Kuvalehden haastattelussa."
Ei kysymys ole tästä, kuten kirjoittaja hyvin tietää. Suomessa ei vaan työvoima ja työnantaja kohtaa toisiaan millään tasolla. Jos ei ole töitä, niin millä saatanalla niitä taiottaisiin ihmisille? Mitään temppuja ei voi käyttää lamassa olevan talouden elvyttämiseksi, vaan vanhat perusrakenteet olisi murskattava lainsäädännöllisin keinoin.
Yllätten siihen ei ole kiinnitetty mitään huomiota, kuinka paljon menee rahaa nuorten tukemiseen versus heidän yhteiskunnalliseen tuottoonsa? Tulos voisi olla jopa negatiivinen, joten ei mitään tukiaisia nuorille.
Tämän asian harjoittelussa hallituksilla meneekin noin 30-40 vuotta, jolloin puhutaan kovasti heidän eläkeongelmistaan. Sitten on yleisradio ja kaikki tiedotusvälineet huolissaan heidän eläkkeistään, joita ei ole karttunut yhtään. Kun ei tee työtä, niin eläke ei myöskään kartu. Jokin laki kai keksitään silloin, jotta yhteiskunta voisi näille nuorille kustantaa vielä hyvän eläkkeen?