Hiukan erilaisempi aamu

tammenlehviä kirjoitti:

Näinpä hassun unen viime yönä. Hän (mies) oli siinä mukana, mutta elimme jossain 1700-luvun Englannissa. Pikkukaupungissa, jonka läpi virtasi matala, kirkas joki ja talot olivat kivikattoisia, harmaita. Olimme kumpikin jotain keskiluokkaa, ei ylimystöä ja rakastumassa, mutta jouduimme illallisille yhteen taloon yläluokan pariin. Perheellä ei tosin ollut oikein tapoja, eikä tyyliä, ja palvelijat lähinnä kiusasivat minua ja pitivät pilkkanaan koko aterian ajan. Hän istui vastapäätä minua, nainen, joka oli äitini, minun vasemmalla puolellani ja isäni jossain pöydän toisella puolella. Vieressäni istui perheen poika, joka oli ylimielinen tylsimys ja miehet puhuivat vain metsästyksestä ja pöytään kannettiin erilaisia riistaruokalajeja. Siinä vaiheessa kun perheen poika vaivihkaa tunnusti jonkinlaisen ihastumisen minuun ymmärsin miksi palvelijat olivat niin outoja ja en meinannut edes saada ruokaa lautaselleni. He testasivat minua. Tietäen että saatoin olla heidän tuleva emäntänsä ja toivoivat että hermostuisin ja pillahtaisin itkuun. En kuitenkaan tehnyt sitä, sillä ymmärsin heidän juonensa, enkä voinut edes sietää sitä miestä vieressäni kun oikea rakkauteni istui siellä vastapäätä minua, pöydän toisella puolella, synkässä ja pimeässä ruokasalissa. Aterian jälkeen pakotin isäni hetkeksi luokseni ja vannotin, ettei hän pakota minua naimisiin sellaisen idiootin kanssa kuin mitä se perheen poika oli. Heräsin.

Ei sitä kauhean usein näe edes unia kaivatustaan, mutta vielä jännempää nähdä jotain tälläistä - kuin edellinen elämä, jossa olisi molemmat eletty.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä