Häpeä ikuisena

Isäni 'istutti' tyttäriinsä häpeä, hän tarkoituksensa oli kasvattaa antelijaita ja iloisia käyttö koloja, jokaiselle joka puutteessa kulkeen.
Isän jutut, pikkulassa olleet naisten alaston kuvat seinillä, isä oli myös muna-jussi. Varsinkin 1950-luku oli raskaskasta.
Minulle alkoivat kuukautiset 3kk ennen kun täytin 10v. Ensimmäinen vauma tapahtui pikkula istunnolla ja silloin tajusin kuvien olevan kaltaisistani.
Sieluni hajosi pirstaleiksi ja psyykkinen olemukseni tunsi kipua häpeää ja turvattomuutta. Isäni oli raiskanut neljä nuorta naista hän leuhki tapauksilla kertoillen niistä.
Olen joutunut käsittelemään asiaa lähes kuusikymmentä vuotta Häpeän yhä olla nainen. On helpottavaa kun nykyään kaltaiselleni on määrite https://fi.wikipedia.org/wiki/Aseksuaalisuus minuun se kasvatetiin. Isä käytti hyväksi kahta siskoani jotka ovat aikuisina sairastuneet mieleltään Häpeä on heilläkin niin voimaksa ettei tapahtumista koskaan puhuta.
Häpeä on turvaraja sitä ei edes kykene ylittämään.
Minulla on kaksi aikuista lasta, mutta yhtään seksisuhdetta ei ole ollut nyt 34 vuoteen.
Tunnen yhä häpeää jos huomaan jonkun vastakkaisen sukupuolen edustajan katselevan tai hän osoittaa huomanneensa minut.