Ryhmä vaeltajia teki matkan Ruotsin Kvikkjokkiin elokuun alussa tutustuakseen Lars Levi Laestadiuksen lapsuudenmaisemiin.
Tarkoituksena oli kuvata luontoa ja käyttää hankittua materiaalia myöhemmin hyväksi SRK:n kirjahankkeessa. Aikomuksena on tehdä kirja, jossa Laestadiuksen tekstikatkelmat saavat rinnalleen tuoreet kuvat tuosta maisemasta. Kuvat ikäänkuin keskustelevat tekstin kanssa. Kirja on tarkoitus julkistaa ensi kesänä.
Lars Levi Laestadius syntyi Jäkkvikin syrjäkylässä Hornavanjärven rannalla Ruotsin Piitimen Lapissa vuonna 1800. Lapsuus oli äärimmäisen köyhää. Kun velipuoli Karl Erik sai papin paikan Kvikkjokkista, hän otti koko perheen luokseen pappilaan. Lars Levi oli tuolloin kahdeksanvuotias, nuorempi veli Petrus kuuden vuoden ikäinen. Tuossa miljöössä Karl Erik johdatti veljensä luonnon tutkimisen pariin. Muutama vuosi myöhemmin velipojat lähtivät jalkapatikassa Härnosandin lukioon.
Laestadius sai kipinän luonnontutkijaksi juuri noina nuoruudenvuosinaan. Kvikkjokkin pappila sijaitsee Kamajokkin kuohuvan kosken partaalla, ja joki purkautuu pitkään Saggatjärveen. Kosken yläosassa sijaitsivat hopeamalmin hyödyntämiseen rakennetut laitteet, joista on vähäisiä merkkejä jäljellä. Ympärillä kohoavat upeat tunturit vehmaine rinteineen. Tuo kaikki teki Lars Leviin lähtemättömän vaikutuksen.
Kvikkjokkin seudulla ovat liikkuneet monet tutkijat, muun muassa Carl von Linné (1707–1778). Aluetta on kutsuttu Pohjolan paratiisiksi, eikä turhaan: luonnosta voi löytää tuiki harvinaisia kasveja. Kuuluisa Papinpolku, jota Petrus ja Lars Levi käyttivät, antaa vaeltajalle konkreettisen kuvan siitä, millaista oli vaeltaa tunturin huipulle kaksisataa vuotta sitten.
Kirjahankkeen vetäjinä toimivat Erkki ja Esko Alasaarela. Kirjaan tulee artikkeleita ja tekstejä Laestadiuksen elämäntyöstä. Visuaalista ilmettä teokseen tuovat valokuvat: ne avaavat uusia näkökulmia Laestadiuksen maailmaan, ovat omalla tavallaan tulkitsemassa väkevän kuvakielen hengellistä sanomaa.
Tarkoituksena oli kuvata luontoa ja käyttää hankittua materiaalia myöhemmin hyväksi SRK:n kirjahankkeessa. Aikomuksena on tehdä kirja, jossa Laestadiuksen tekstikatkelmat saavat rinnalleen tuoreet kuvat tuosta maisemasta. Kuvat ikäänkuin keskustelevat tekstin kanssa. Kirja on tarkoitus julkistaa ensi kesänä.
Lars Levi Laestadius syntyi Jäkkvikin syrjäkylässä Hornavanjärven rannalla Ruotsin Piitimen Lapissa vuonna 1800. Lapsuus oli äärimmäisen köyhää. Kun velipuoli Karl Erik sai papin paikan Kvikkjokkista, hän otti koko perheen luokseen pappilaan. Lars Levi oli tuolloin kahdeksanvuotias, nuorempi veli Petrus kuuden vuoden ikäinen. Tuossa miljöössä Karl Erik johdatti veljensä luonnon tutkimisen pariin. Muutama vuosi myöhemmin velipojat lähtivät jalkapatikassa Härnosandin lukioon.
Laestadius sai kipinän luonnontutkijaksi juuri noina nuoruudenvuosinaan. Kvikkjokkin pappila sijaitsee Kamajokkin kuohuvan kosken partaalla, ja joki purkautuu pitkään Saggatjärveen. Kosken yläosassa sijaitsivat hopeamalmin hyödyntämiseen rakennetut laitteet, joista on vähäisiä merkkejä jäljellä. Ympärillä kohoavat upeat tunturit vehmaine rinteineen. Tuo kaikki teki Lars Leviin lähtemättömän vaikutuksen.
Kvikkjokkin seudulla ovat liikkuneet monet tutkijat, muun muassa Carl von Linné (1707–1778). Aluetta on kutsuttu Pohjolan paratiisiksi, eikä turhaan: luonnosta voi löytää tuiki harvinaisia kasveja. Kuuluisa Papinpolku, jota Petrus ja Lars Levi käyttivät, antaa vaeltajalle konkreettisen kuvan siitä, millaista oli vaeltaa tunturin huipulle kaksisataa vuotta sitten.
Kirjahankkeen vetäjinä toimivat Erkki ja Esko Alasaarela. Kirjaan tulee artikkeleita ja tekstejä Laestadiuksen elämäntyöstä. Visuaalista ilmettä teokseen tuovat valokuvat: ne avaavat uusia näkökulmia Laestadiuksen maailmaan, ovat omalla tavallaan tulkitsemassa väkevän kuvakielen hengellistä sanomaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
takin:
http://www.seiska.fi/Viihdeuutiset/Ruotsin-Estellen-haave-toteutui-sai-vihdoin-pikkuveikan/1096375?_ga=1.162693500.1149618820.1375170202
Ihan nice to know juttua noi tiedot LLL:n historiasta, entäs hänen sanomansa, tuleeko siitäkin kirjoitusta?
voitu lukea Raamatusta jo parituhatta vuotta ja nykyisin esimerkiksi Suomessa voidaan kuulla Jumalan valtakunnan sanomaa seuroissa rauhanyhdistyksillä.
Montako lasta raiskattiin matkalla?