Onko kenelläkään suositella pääkaupunkiseudulla operoivaa keulapotkurin asentajaa? Kätevintä olisi tietenkin ostaa laite ja asennus samalta taholta. Keneltä kannattaa kysyä? Reikä putki lasikuitutyöt asennus. Sähköt tekisi mieli ottaa hupiakustosta (virranottoa kestävät AMG akut) vaikka tuosta seuraakin tietenkin aika paksut kaapelit (5m).
(ja joo, kyllä tuon kokoiselle veneellä pärjää ilmankin, mutta perhemiehistöllä tuo helpottaisi...)
(ja joo, kyllä tuon kokoiselle veneellä pärjää ilmankin, mutta perhemiehistöllä tuo helpottaisi...)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hopeasalmen telakka Mustikkamaalla. Lauttasaaren Leevene saattaa tehdä myös, vaikka onkin vauriokorjaamo.
Laita sitten samalla yksi lisäakku hupipuolelle. Yhdestä 1000A antavasta akusta ei riitä kylliksi virtaa ainakaan 5000W potkurille, potkurin työntö on ehkäpä puolet siitä mitä sen pitäisi olla. Potkurin ottohan on vain 400A, mutta silti tämä huomio aivan selkeänä. Laturilla voi paikata, mutta konekierrosten pito ylhäällä, 80A laturiannon alueella ei ole rantautumisissa tavanomaista.
Kaksi akkua on jo aika hyvä ja kolme on erinomainen, kunnollinen ratkaisu. Mulla on nyt 3 × 180Ah akut ja huomioni ovat yhden ja kolmen akun intallaation väliltä. Ja tosiaan niin paksut kaapelit kuin vaan saat vedetyksi.
Osaatteko sanoa, mikä tuollaisen virityksen kustannusarvio on 10 metriseen purjeveneeseen? Akkuja on valmiin 3 x 80Ah, joten nuo riittänevät?
Minä teetin lasikuitutyön pari vuotta sitten Haukilahden veneveistämöllä ja ostin myös keulapotkurin sieltä. Laminointi tehtiin talvisäilytyspaikalla keväällä, kun minulla on veneen päällä aika hyvä teltta, jonka suojissa asennuskohdetta voitiin paikallisesti lämmittää.
Harkitsin pitkään tunnelimallin ja alaskäännettävän mallin välillä. Alaskäännettävistä en löytänyt luotettavan tuntuisella mekaniikalla varustettua laitetta. Veneen pohjaan joutuu myös tekemään ison aukon, joka katkaisee keularangan. Lisäksi, kun aukon leveys on sen vaakasuora projektio, teräväkeulaisessa (jyrkkä pohjakulma edessä) veneessä aukon reunat nousevat korkealle aukon sivuilla, eli aukosta tulee järkyttävän suuri. Ja kun keulapotkuria käytetään nimenomaan satamatörttöilyssä, riski siihen että alaskäännettävä potkuri tarttuisi johonkin on merkittävä ja raskaan veneen kyseessä ollen todennäköisyys sille että koko laite repeytyisi irti em. tapauksessa on suuri. Varauduin kuitenkin siihen että tunnelista aiheutuisi harmia ylimääräisen keulakohinan tai vauhdin hidastumisen muodossa ja suunnittelin tunnelin päihin sähkömoottorilla toimivat kääntöpellin tapaiset läpät, joilla tunnelin päät voi sulkea purjehduksen ajaksi. Nyt kahden kesän kokemuksien pohjalta läpät jäävät asentamatta kun en ole havainnut tunnelista mitään haittaa.
Sähköt asensin itse. Vedin moottorin käynnistysakulta kaapelit keulaan ja haaroitin ankkurivinssin sähköt keulassa keulapotkurilta. Pituutta kertyi ja - kaapelit yhteenlaskien 21 metriä keulapotkurille, joten poikkipinta-alaltaan asennuksen kannalta vielä kohtuullinen 95 mm2 kaapeli on vähän alimittaista, mutta potkuri toimii silti hyvin. Kaapelit hankin Akkukellarista valmiiksi sopivilla liittimillä varustettuina. Kannattaa suunnitella kaapelien reitti huolellisesti ja mitata pituudet narun avulla, niin ei tule liian lyhyitä eikä turhan pitkiä kaapeleita. Paksut kaapelit maksavat vähän enemmän kuin erillinen akku keulaan ja ohuemmat latauskaapelit, mutta tämä on yksinkertainen systeemi jonka asennettuaan ja maksettuaan voi unohtaa ,ja joka maksaa itsensä takaisin jo silloin kun ensimmäisen kerran uusii keulapotkurin erillisen akun. Akuksi ei kelpaa hupiakku, koska se ei ole suunniteltu antamaan keulapotkurin (ja ankkurivinssin) tarvitsemaa virtaa. Akun kapasiteetilla sinänsä ei ole merkitystä, koska potkuria käytetään vain lyhyitä aikoja, tosin yleensä suurempi akku antaa myös suuremman virran. Jätin virtapiiristä sulakkeen pois, mutta asensin potkurille kauko-ohjattavan päävirtakytkimen. Tuommoinen 500 amperin kontaktori maksaa aika paljon, mutta eipä sulake pala juuri kriittisessä tilanteessa.
Mahdollisuus potkurimoottorin virtapiirin mekaaniseen pakkokatkaisuun on tosiaan oltava. Sen käsikäyttö on tarpeen jos potkurimoottorin suunnanvaihtorele liimaa ja potkuri jää pyörimään. Muuten vene jää myös pyörimään kunnes akku tyhjenee.
Sulakevalinta vaatii kokemusperäistä tietoa sen kestosta. Itselläni sulake on nimellisvirrankestoltaan vain puolet potkurimoottorin ottaman virran määrästä, mutta sulake on hidas eikä se katkea normaalissa keulapotkurikäytössä. Jos taas keulapotkuriin menee köysi tai keppi, sulake kyllä katkeaa.
Keulapotkuri voi ottaa virtansa ainakin osittain myös starttiakusta, koska kone käy aina potkuria käytettäessä jo valmiiksi. Tällöin konetta on syytä muistaa käyttää potkurikäytön jälkeen latauskieroksilla hetki ennen koneen sammutusta.
Ootko mersumiehiä vai mistä oot AMG akut hankkinut? Kävisköhän Brabus akut kans? Hä?!
Vie vene Gripmarinelle säilöön. Tekevät se ammattitaidolla talven aikana.
AGM, AMG, MAG tai GAM sama se kuhan sopivat myös isompaan purkuun. Kiitos, tuli monta hyvää vinkkiä, vahvistusta ja pari paikkaa joista huomenna kysellä hintoja ja ammattilaisten näkemyksiä. Kiitos!
ps. Tuo talvisäilytyksen yhteydessä laitto oli sen verran houkutteleva idea, että sen hinnan jo tarkistin. Tarkoittaa, että keulapotkurin hinta tuplaantuu vähintään. Ei hyvä. Ehkä sitten kun Espoosta on talvipaikat hävitetty ja on pakko pitää kaupallisessa säilössä...