Olen ollut naimisissa mieheni kanssa 5 vuotta. Olen 26-vuotias. Mieheni on muslimi. Meillä on kaksi pientä lasta jotka ovat alle 2-vuotiaita. Hän ei juo koskaan ja kieltää etten saa edes nais ystäväni kanssa käydä ulkona myöhään ilman alkoholiakaan. Hän on joka päivä töissä aamusta yöhön. Olen hoitanut lapsia yksin aamusta ilta kymmeneen tai yöllä 12 saakka. Ja meille tulee riitoja usein. Emme ole enää kuin rakastavaiset vain kuin kaverit. Rakkaus on jo kuollut. Olen tosi väsynnyt. Vanhempani ovat mieheni puolella joka asiasta. Ja vanhempani sanoivat etten saa ikinä juoda alkoholia edes ystäväni kanssa ulkona ja ne kieltävät etten saa erota. Jos eroan lapset sylkevät isona päälleni. Ja saan olla yksin koko loppu elämäni. Olen muka huono äiti, vaikka hoidan lapsia aamusta iltaan saakka yksin ja en saa ikinä mennä tuulettumaan ulos.
Olenko huono äiti jos eroan?
Äiti1990
594
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jos uskonto ja ulkokultaiset (valheelliset) käytössäännöt on jonkun mielestä lapselle hyväksi, niin hän asuu ihan eri vuosisadalla kuin minä.
Olet hyvä äiti, kun hoidat lapsiasi.
Rakkaus kuolee, jos sitä ei hoivata ja hoideta. Tuo, missä elät, siinä näkyy olevan paljon muiden vallankäyttöä. Tuossa ei ajatella jaksamistasi eikä perheen hyvinvointia. Tuosta paistaa suoraan naisen asema perheessänne. On tietysti hyvä, että miehesi ansaitsee palkkaa. Käyttääkö hän rahat perheenne hyväksi? Onko miehesi tosiaan töissä koko tuon ajan, vai hengaileeko puolet ajasta jossakin ulkosalla muiden miesten kanssa?
Hyvä äiti sinä olet. Miehesi ei vain ymmärrä, tai halua järjestää naisen asemaa perheessänne paremmaksi. Hyvä, jos miehesi ansaitsee elantoa, mutta miten on parisuhteen hoitamisen laita. Kyllä rakkaus kuolee, kun se tapetaan.
Voi voi sentään. Tuulettuminen ja parisuhde taas... Minä en voi ymmärtää näitä nykyajan nuoria! Minä olen itse ollut 25 vuotta naimisissa ja mieheni on AINA töissä, yrittäjä kun on, välillä viikkoja pois kotoa, jos työkohde ulkomailla. Lapset olen hoitanut yksin. Töissä olen kuitenkin ollut kokoajan minäkin. Mutta tämä ei ole mitenkään vaikuttanut parisuhteeseemme, olemme onnellisia, lapsista osa jo maailmalla. Ei meillä ole ollut aikaa istua käsi kädessä romanttisilla illallisilla tai viettää tyttöjen/miesten iltaa. Hyvää arkea olemme eläneet ja rahastakaan ei ole ollut puutetta, kun molemmat olemme ahkeria. Kerran vuodessa teemme yhteisen muutaman viikon matkan jonnekin päin maailmaa.
Joskus kannattaa vaan unohtaa se ainainen omaan napaan tuijottaminen!
Etköhän tuon kaiken tiennyt etukäteen kun muslimin valitsit. Ei se ole voinut tulla yllätyksenä. Jos lähdet, jätä lapset isälleen.