Nyt on käynyt niin hassusti, että olen ihastunut opiskelukaveriini, vaikka olen suhteessa toisen kanssa. Nykyinen kumppanini asuu toisella paikkakunnalla ja näen häntä harvemmin.
Ajattelen jatkuvasti ihastustani, mutten kuitenkaan missään nimessä halua pettää omaa miestäni enkä ole valmis hänestä luopumaan. Ehkä haluan vain tietää ihastukseltani, voisinko saada hänet jos tahtoisin? Nykyisen kumppanin kanssa on vierähtänyt jo useita vuosia ja haluaisin vähän kehuja muiltakin miehiltä. Itsetunto kohoaisi, jos tietäisi että saisi sen, kenet tahtoo. Vaikkei asialle välttämättä tekisikään mitään.
Onko muita tällaisessa tilanteessa olevia?
Ajattelen jatkuvasti ihastustani, mutten kuitenkaan missään nimessä halua pettää omaa miestäni enkä ole valmis hänestä luopumaan. Ehkä haluan vain tietää ihastukseltani, voisinko saada hänet jos tahtoisin? Nykyisen kumppanin kanssa on vierähtänyt jo useita vuosia ja haluaisin vähän kehuja muiltakin miehiltä. Itsetunto kohoaisi, jos tietäisi että saisi sen, kenet tahtoo. Vaikkei asialle välttämättä tekisikään mitään.
Onko muita tällaisessa tilanteessa olevia?
Vastaukset 11
Vanhimmat
et varmaankaan ole ainoa.. meillä molemmat olemme varattuja,,mutta jos vaikka oppisi joskus vaikka edes silittämään ajattelematta toista,,,tämä repii tosi, tosi paljon, emme saa/näe toisiamme kuin noin 4 kertaa vuodessa, mutta silloin saammekin olla koko yön yhdessä... ja silloin ei nukuta:)
Kuulehan... Minulle kävi itselleni vastaavasti. Ihastus ja kauniit sanat joita hän lateli pyörivät jatkuvasti mielessä. Onhan se imartelevaa kuulla uudelta ja suhteellisen vieraalta mieheltä tuollaista, mutta...
Tajusin kuitenkin onneksi tarpeeksi ajoissa missä mennään.
Kannattaa miettiä mitä todella tahdot ja kenen kanssa haluat olla elämäsi yhdessä? Mikä sinulle merkitsee? Kumpi sinulle on loppujen lopuksi tärkeämpää? Itkisitkö enemmän jos "menettäisit otteesi" ihastukseesi?
"Itsetunto kohoaisi, jos tietäisi että saisi sen, kenet tahtoo." niin? Etkö sitten ole saanut sitä kenet oikeasti tahdot, etkö ole tyytyväinen siihen vai mistä on kyse?
Minusta ainakin tuntuu kaikkein ihanimmalta kun oma kulta sanoo: "Sä oot kyllä kaunis..." :)
Jos et ole valmis nykyisestä kumppanistasi luopumaan, tee sitten kaikkesi pitääksesi hänestä tiukasti kiinni!
No periaatteessa samassa veneessä, mutta en ole ajatellut noin uskollisesti. Voisin sanoa olevani kahden miehen loukussa. Vanha poikaystävä kotipaikkakunnalla ja uusi ihastus opiskelupaikkakunnalla. Minä ainakin olen viettänyt aikaa ihastukseni kanssa, enkä aio kertoa kotipaikkakunnan poikaystävälleni. Tällainen kuvio on aika monella. Ainakin Jyväskylässä.
Opiskelija olen minäkin, enkä ihan ole minäkään pulmunen poikaystäväasioissa. Kyllä minä ainakin otin selvää uudesta ihastuksestani, vaikka minulla oli toisella paikkakunnalla vakituinen poikaystävä. Ihastukseni oli liian hyvä unohdettavaksi, eikä ollut mitään vaaraa kiinni jäämisestä.
Voithan sinä edetä ainakin vähän aikaa ihastuksesi kanssa ja katsoa milä asenteella hän on matkassa ja mikä miehiään. Opiskelijaympyröissä nämä jutut on enemmän kuin yleisiä.
Opiskelen ja olen vapaa mies. Katson mahdolliseksi, että parikin mukavaa varattua tyttöä voisi tykätä minusta enemmän tai vähemmän. Joskus tuntuu siltä kuin että ehkä he haluaisivat sanoa jotain. Voi olla tietysti, että kuvittelen, sillä pidän itsekin heistä tavalla tai toisella.
Ymmärrän kyllä, että joskus tekisi mieli puhua mielessä olevat asiat selviksi ihastuksen kanssa, vaikkei haluaisikaan luopua omasta kumppanistaan tai olisi muuten varma ihastuksen järkevyydestä. En varmasti itse hämmentyisi, pilkkaisi, nauraisi, levittäisi juttua tai muuttaisi käytöstäni ihastuksensa tunnustavaa kohtaan ainakaan huonommaksi. Nautin avoimesta keskustelusta ja siitä, että ihmiset uskaltavat luottaa. Varsinkin, jos keskustellaan järkevästi toisen mielipidettä ymmärtäen ja kunnioittaen ja toisen sanaa uskoen eli ei kuulla vain sitä, mitä ihastuksen vallassa toivotaan. Toivottavasti ei kuulosta kylmältä, sillä ajan takaa vain rehellistä ja avointa toista kunnioittavaa keskustelua.
Valitettavasti en voi taata, että kaikki miehet olisivat samanlaisia. Jos haluat selvittää, sattuisinko minä olemaan ihastuksesi kohde, voit kirjoittaa erääseen osoitteeseeni [email protected]. Voit aloittaa kertomalla pelkästään kaupungin. (Saat kertoa halutessasi enemmänkin, ei haittaa minua.)
Minullekin kävi muutama vuosi sitten opiskellessani samoin. vaikka olin tosi ujo, onneksi uskalsin jatkaa ihastukseni kanssa. Se opiskeluaikainen juttu teki itsetunnolleni ja itsevarmuudelleni jotain aivan uutta. En kadu päivääkään, enkä tekisi mitään toisin. Toivottavasti tajusit ajatukseni.
Onko ihastuksesi ilmaissut ihastustaan sinuun? Jos on, niin kuinka vakavasti?
Jaa-a, vaikea sanoa. Kyllä ihastukseni minua aina kiusoittelee ja minä häntä. Välillä hän sanoo kohteliaisuuksia, mutteivät ne kuulosta miltään sänkyynhoukuttelukutsuilta.
Kuten minä, myös hän on varattu. Eli ehkä kaikki jutut millä hän huomiotani hakee ovat hänen kannaltaan vain kaveripohjaisia?
Oudointa on, että ihastukseni muistuttaa paljon nykyistä poikaystävääni, mutta tuntuu olevan jotenkin enemmän. Tai ehkä vain kuvittelen niin ihastuksissani.
Ei sinua kukaan kiellä jatkamasta tuolta pohjalta. Ei kuulostanut hirmu vakavalta ainakaan vielä. Jatka ihmeessä.
Miten pitkälle ihastuksesi olisi sitten kanssasi valmis menemään? Jos hänkin kerta seurustelee?
Ja jos sinä jatkat noin, eikä hänelläkään ole mitään sitä vastaan... niin se on sitten kyllä turha kuvitella että sille tasolle se pienestä jääkään.
Mitäs sitten teet? Et haluakaan pettää poikaystävääsi?
Siinäpä onkin kysymys mietittäväksi, että mitä koko jutulla halusit...
mulla on samantyyppinen tilanne... asutaan eri paikkakunnilla poikakaverini kanssa, yhdessä ollaan oltu vuosi. tämä ihastukseni on poikakaverini kaveri. poikaystäväni on mitä ihanin, ja hän ei varmasti pettäisi minua, mutta itsestäni en niinkään tiedä...
tässä ihastuksessani on jotain mikä saa mut ihan hulluks, jos vaikka ollaan porukalla jossain, hakeudun hänen seuraan, muut on varmaan jo huomannukin. se vetää puoleensa kuin magneetti... olen taistellu tämän tilanteen kanssa jo vähän aikaa, ja en tiedä mitä mun pitäis tehdä... en halua erota poikaystävästäni, mutta en myöskään voi, enkä taida halutakaan, unohtaa tätä ihastusta... kun ihastus taitaa olla vielä molemminpuolista. hän on vapaa...
olen muuttamassa tolle paikkakunnalle. siitäkään ei varmaan seurais mitään hyvää, jos meillä menis poikki, jos alkaisin sen toisen kanssa... kuulostan varmaan aika paskalta, ja siltä musta välillä tuntuukin, mutta tiedätte kai kun jossakin on vain se jokin...