Olen kuullut että jos lukee paljon kirjoja niin muisti paranee ja puhekieli muuttuu alitajuisesti monipuolisemmaksi. Tämä siis jos on kokoajan joku kirja luettavana.
Oletteko kuullut tästä ilmiöstä? Pitääkö paikkansa? Onko jotain kunnollisia tutkimuksia tehty aiheesta?
Oletteko kuullut tästä ilmiöstä? Pitääkö paikkansa? Onko jotain kunnollisia tutkimuksia tehty aiheesta?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Muistin paranemisesta en tiedä, mutta kyllähän lukeminen kaiketi sanavarastoa ja kielitajua laajentaa ja monipuolistaa. Maailmankuva laajenee, maailmankatsomus kehittyy. Lukeminen on keino laajentaa tajuntaa.
Tuskin lukemisessa ainakaan kovin paljon voi huonoja puolia olla. Ehkä se lisää jonkin verran likinäköisyyttä, mutta tuskinpa ainakaan aivoille suurempaa haittaa koituu. Pikemminkin päinvastoin.
Vaikia sanoa millasta elämä olisi lukematta. Tätä laiskuuden syntiä olen harjoittanut suunnilleen niin kauan kun muistan. Ehkä osaisin korjata autoni tai veistää puukauhoja, jos olisin valinnut toisin.
Sama pahe on vanhalla isällänikin. Naapurit joskus ihmetteli, jotta miksei Matti metsästä tai kalasta, niin kuin muut kylän miehet. Vastasi hän: Jossei maan viljelys elätä, mennään hirteen.
Seuraavasta sukupolvesta, jossa tuo lukemisen vimma näyttää yhä itävän, sanoisin että onpahan ainakin sen aikaa pois pahanteosta kun tankkaa vanhinta Waltaria ja Zarathustraa, näyttävät nyt olevan työn alla, J Ahon ja Paavolaisen Olan kera yhtaikaa kaikki levällään. Sekoaako teini yliannostuksesta? Kertokaa, jolla jo kokemusta.
Aikoinaan kun vielä olin koulussa äidinkielen opettajani sanoi että huomaa aineissa kuka lukee paljon. lauseiden muodostus ja sanojen monipuolisuudessa mm. taisi myös sanoa jotain kekseliäisyydestä ja mielikuvituksen kehittyneisyydestä jotain.
Itse olen lukenut jostain 9-vuotiaasta lähtien ja se kyllä vaikuttaa mm. kirjoitus kieleni on aivan erillaista kuin puhekieleni.
Kyllähän sen esim. näitä keskusteluja lukiessa huomaa, että jotkut eivät tosissaan huomaa mitään virhettä lauseessa "he menee ostamaan tieto koneen". Jo ala-asteella huomaa, että monimutkaisia kieliopin muistisääntöjä tarvitsevat vain ne, jotka eivät koskaan lue vapaaehtoisesti.
Kirjoitettuna puhekieli vaikuttaa jotenkin falskilta, joten lukemalla opittu kirja- tai yleiskieli on ensiarvoisen tärkeää.
Sanoi eilen tyttärestäni, että tämän tarinankehittely taito on mielenkiintoisen kehittynyt 6-vuotiaalle.
Tyttö sepitti näytettyjen kuvien pohjalta lyhyitä tarinoita, huomioiden kuvissa olevien ihmisten tunteiden lisäksi, ajankuvan, maiseman, pienet yksityiskohdat taustalla ja liitti ne kaikki kauniisti yhteen.
Satujen lukeminen kannattaa aina, toivon että se kehittäisi myös omaa tarinointi kykyäni.