Sitä on vellonut tunteissa ja käynyt niitä läpi joka kantilta, on kaatunut ja pudonnut ja noussut taas, luullut päässeensä kaikesta yli ja huomannut taas olevansa samassa suossa. Sitä on huomannut tokenevansa silti yhä nopeammin ja ajattelevansa toista yhä vähemmän ja elävänsä omaa elämäänsä yhä enemmän. Sitä on nähnyt asiat monilta kanteilta ja aikojen saatossa päässyt yhä lähemmäksi tasapainoa ja asioiden hyväksymistä. Sitä on muuttunut takaisin omaksi itsekseen joskin jollain tavalla kasvaneensa. Sitä on oppinut nauttimaan ja iloitsemaan taas siitä mitä on ja lopettanut aikoja sitten kohtaamisten odottamisen. Sitä on muuttunut suorastaan neutraaliksi jo ajattelunkin tasolla, huomannut että ajattelee yhä harvemmin ja ettei toisen ajatteleminen aiheuta enää mitään sen kummempaa. Sitä on uskonut olevansa kaikella tapaa sinut asioiden kanssa. Sitä on uskonut palstankin jääneen jo entiseen elämään.
Mutta sitten kun tulee se hetki että on soitettava, huomaakin ettei kaikki ihan niin neutraaliksi muuttunutta ollutkaan. Jalat tuntuvat yhtäkkiä raskailta ja veteliltä, kädet alkavatkin hienoisesti täristä ja sydän, se jyskyttää niin että korvissa kuuluu.
Ja sitten kun sieltä vastaakin joku muu ja asia tulee hoidettu hänen kanssaan, olo on kuitenkin lievästi pettynyt.
Mutta sitten kun tulee se hetki että on soitettava, huomaakin ettei kaikki ihan niin neutraaliksi muuttunutta ollutkaan. Jalat tuntuvat yhtäkkiä raskailta ja veteliltä, kädet alkavatkin hienoisesti täristä ja sydän, se jyskyttää niin että korvissa kuuluu.
Ja sitten kun sieltä vastaakin joku muu ja asia tulee hoidettu hänen kanssaan, olo on kuitenkin lievästi pettynyt.
Vastaukset 1
Vanhimmat
taitajia on näemmä muitakin. tiedän tunteen.