tunnet kaivattuasi kohtaan tällä hetkellä? Millaisia tunteita sinulla on häntä kohtaan?
Kuvaile mitä
tunteetgallup
44<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Hellyyttä!!
Surua.
Ymmärrystä, kaipuuta, kiitollisuutta, surua, pelkoa, surua, surua, rakkautta, rakkautta vain.
Epätoivoa. Ensin hän sai minut flirtillään ihastumaan itseensä ja nyt ei sitten anna kuulua itsestään.
niinpä niin ,,kuin myöskin sai minun rakastumaan itseensä ja katoaa taivaan tuuliin ,,olen yrittänyt tavoittaa mutta turhaan ,,kaippa hän jo unohti
Päällimmäisenä mielessä rakkaudellinen tunne. Ja lisään vielä ettEn halua saada häntä ahdistumaan tai muutakaan sellaista, mutta en tiedä miten perin pitäisi olla että sitä vähiten tekisin.
Tuu mua tapaamaan..
Jaa missä sua näkee (tuntematon)?
Olen onnellinen siitä, että hän on olemassa ja onnellinen. Häneen olisin voinut rakastua.
Samat sanat eräälle miehelle.
Päällimmäisenä kaikesta huolimatta halu näyttää mitä tarkoittaa aito rakastaminen, sillä tavalla kuin minä sen osaan. Minun tyylilläni se on toisen tunteiden ymmärtämistä ja toisen hyväksymistä virheineen ja anteeksi antamista, armoa.
Halua näyttää etten minä ole vaatimassa mitään täydellisyyttä,. En minä mikään tuomari ole, koska... noh.. eihän munkaan historia mikään ihan mallikelpoisin ole.
Tunnen halua istua viereen ja laskea käteni hänen kädelleen ja kertoa tarinan itsetäni..
Jos tilanne olisi toinen ja vuosi sitten hän olisi vastannut erääseen kysymykseeni totuudella... olisin tehnyt tämän jo silloin.. nyt esteenä se mitä vuosi sitten tapahtui...enkä voi tehdä tätä mitä haluaisin..
Mitä kysyit vuosi sitten?
Että tunteeko erään ihmisen....
Kadonnut kuin .............................
Kaipauksen haikeutta,
rakastamisen vaikeutta,
tunteiden oikeutta.
Roihu on sammunut,
hehku on hiipunut
ja sydän tummunut.
Kylmät ovat pohjan tuulet,
kovat, mustat tuulen huulet.
Kaivatullani ei ole enää kasvoja.
Tuon saa tulkita niin kuin haluaa :)
Samanlaisia tunteita kuin tossa keväälläkin ja jo sitä ennenkin. Vahvat tunteet on, eikä sitä asiaa mikään muuta! Paljon helliä ajatuksia naiselle ihanalle<3
Tuntuu siltä että emme tule tapaamaan enää. Avuton olo siitä, ei ole mun haluni olla tapaamatta enää, en aio ikinä enää kellekkään tyrkyttää seuraani mitenkään...
miksi ette tapaa..?oletko soittanut hänelle kysynyt haluaako hän nähdä?
Ikävä aina vain.
Surullinen olen myös ja jokainen jäähyväisviesti täällä kylmää sydäntä...vähän hupsu kun olen...
Toivon että hänellä on kaikki hyvin ja että hän ajattelisi minua.
Toivo on häviämässä.
Silti Lempi roihuaa ja Aatos on lämmin häntä kohtaan.
Pidän häntä ihmisenä, jonka kohtalo laittoi tielleni. Kaikella on tarkoituksensa. Ajattelen häntä paljon.
Kaikista tuskaisista tunteista huolimatta kieltäydyn potemasta syyllisyyttä toisen pettymyksestä.
En vain kyennyt. Mun tarvii vielä kasvaa ja työstää elämääni. Mutta en ihmisen kanssa, johon on tunteita. Toivottavasti kohtaan jotakin yhtä ihanaa tulevaisuudessa.
Voi hyvin, voimia, rakkautta ja kaikkea hyvää hänelle. Mä jotenkin luulen tunteneeni nahoissani hänen pettymyksen ja turhautuneisuuden.
Anna anteeksi. Syy ei ollut sinussa.
Ei se mitään. Pettymyskin kasvattaa ihmistä. Jatkossa osaan huomioida myös toisen ihmisen tunteet paremmin, kuulostella, en oleta omiani ja arvostan sitä mitä on. Ja hyväksyn toisen sellaisena kuin on. Olen opetellut myös puhumaan ja kertomaan mitä tunnen. Olen saanut enemmän kuin olen ajatellut ansaitsevani ja elämäni on onnellista juuri nyt. Hänen kanssaan kohtaaminen ei siis ollut turha, vaan sain sitä kautta jotain ihan muuta elämääni, sitä mitä kaipasin.
Ei pidä ottaa vastuuta toisen tunteista. Elä elämääsi ja elä sitä hyvin, jokainen päivä. Jokaisen ihmisen elämä ja onnellisuus on omissa käsissä.
Ole oman elämäsi herra, ole onnellinen, niin muutkin ovat.. Joskus empatia on silti hyvästä, tehden itsen ja toisen onnelliseksi. Mut jokainen tyylillään, se on oikeutemme, kunhan ei satuta toisia, ja silloin voimme taas miettiä omia oikeuksiamme ja miten ne käyvät yhteen toisten oikeuksien kanssa.. Olisikohan omatunto se, joka sanoo viimeisen sanan, olettaen, että se tulee sielusta, mikä ei koskaan voi olla korruptoitunut.. Miten elää, miten ei, siinäpä kysymys
Kiitos sanoistasi. Kyllä hän olisi ollut valmis varmaan vastaanottamaan mun tunteeni, en vain ollut valmis niitä jakamaan. Vaikka toisin luulin. Osaksi itsesuojelua, osaksi sulkeutuneisuutta.
Vastata silloin, kun on käsitellyt riittävästi kaikki menneisyydessä painavat taakat, pystyy suojaamaan itseään että muita ihmisiä. Omat rajat tulevat selvemmin esille.
Kuten sanoin, en jaa niitä sellaisen ihmisen kanssa johon on tunteita. hylätyksi tulemisen pelko ja tyhjän saaminen on pahinta, mitä voisi tulla tähän elämäntilanteeseen.
Voi kun ihmiset ymmrtäis vastausten perusteella , että kyse ei ole aina toisen kelpaavaisuudesta, vaan siitä omasta ja keskeneräisyydestä . Vasta kun on omat kipunsa kulkenut jos niitä paljon on, pystyy rakentamaan jotakin uutta.
ja ymmärrän kaiken, olis vaan ollut silloin jo kiva kuulla mistä se käytös johtui.
Tunteet ovat jo näin syksyn kynnyksellä hiipumassa häntä (miestä) kohtaan.
Vanha ihastumisen tunne tuli hetkeksi pintaan, kun nähtiin pitkästä aikaa ohimennen viime kesän aikana..
Olen vähän huolissani ja levoton. Tunnen edelleen rakkautta ja kaipausta vaikka hän nyt varmasti ajattelee toisin. Tilanne on mikä on.
Edelleen kelaan mielessäni kaikkea koettua, ei voi mitään. En edes pysty kohtaamaan siinä mielessä ketään toista ja toivon hartaasti, että tämä ikävä hellittäisi. Mutta mikä olisi parasta, että hän laittaisi postia ja haluaisi tavata.
Mikset voi itse laittaa hänelle postia jos niin paljon häntä kaipaat?
Hellyyttä ja kaipausta. Ymmärrystä ja kiintymystä. Kiitollisuutta siitä, että hän
tuli elämääni omalla tavallaan. Nämä tunteet ovat voimakkaita eivätkä ole hävinneet. Kohtasin jotain hyvin tärkeää hänen kauttaan.
Tunnen, että kaikki on hyvin mikäli sikäli sä oot todella tyytyväinen tähän tilanteeseen ja näytäthän olevan, koska et ota yhteyttä vuosikausiin. Kaikki on hyvin, jos sulla on kaikki hyvin. Olin väärässä vaan meistä.. Elämä on niin lyhyt ja ilot monesti kivikasojen alla... Hyvää elämää sulle..
En ole tyytyväinen. Mutta minä en tälle mahda mitään nyt. Sinä mahdat jos niin haluat.
Ja kun menen nukkumaan joskus myöhäänkin niin mää muistan kaivattuani ja meidän juttuja.Ja aina mä toivon,että häntä suojellaan ja hän saisi nukkua hyvin.Hän on niin spesiaali mulle.
Rakkautta. Kauan odotettu ja kaivattu. Nyt en tarvi enää palstaa kun tunteet sai vastakaikua ja kaikki on siellä elävässä elämässä.
Koko sana "kaivattu" on imperfektiä, koska en enää kaipaa. Silti tunnen lämpöä, pidän hänestä edelleen kovasti. Matkan päästä on helppo ajatella näin, mutta kyllä se näkeminen aina hiukan jännittääkin.
Holtittomia, sekavia (tilanne), kuumia, kylmiä, mitä nyt ihastus aiheuttaa, tosin tämä matka on ollut tavallisuudesta poikkeava, todella.
Haikeutta siitä että meistä ei koskaan missään olosuhteissa voi paria tulla, ei vaikka asiaa kuinka mielessään kääntäisi ja vääntäisi. Tilanne ei olisi yhtään sen helpompi, jos hän eroaisi. Niinpä pidän tunteeni ikuisesti piilossa ja rakkauteni yksipuolisena.
Tää meni niin väärin tää homma :(
Miehelle menee: 1) ikävää (ei olla tavattu vuoteen, 2) epätoivoa (olen varattu, eli ei meistä koskaan voisi mitään tulla, ja 3) aivan järjetöntä seksuaalista halua (kovempaa kuin kenenkään toiseen koskaan. Vaikka ei olla nähty aikoihin, haaveilen täällä pöksyt märkinä mitä tekisin kanssasi, jos vaan voisin). Että semmosta.
Sekavia tunteita, laidasta laitaan. Harmistusta.... pitää unohtaa vaan, ei siinä näköjään muu auta. Löydettävä iloa muista asioista. Huoh.
Kuuntelin tänään lempielokuvamme soundtrackia.... kumpa voisimme kokea yhdessä, kumpa ottaisi yhteyttä. Lähemmäs häntä pääsen minkä tahansa asian äärellä, mikä koskettaa minua. Tulen kaipaamaan häntä aina.