Hänen tunteensa sinua kohtaan?
Tunnetko sinä
rakkauttaan
42<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 42
Vanhimmat
hänen miehen tunteet ja nään ja luen kehonkielestä, mutta kun sais ees pussata!!!!
Luultavasti omasikaan ei jää arvailujen tasolle.
Tarkoitatko etänä? Että tuntisi ikävän ja huonot päivät tai polttavan kaipuun ja rakkauden lepatuksen.
Jos sitä kysyit niin kyllä.
Tuota tarkoitin ja tietysti muutoinkin.
Tunnet ja uskot ne hänestä kumpuaviksi?
Kyllä. Ne joskus ovat niin omasta elämästä irrallisia tunteita, jotka yllättävät, ja toisinaan ne hyvät hetket iskevät kuin lämpöaalto kun on lähettänyt viestin ja olen huomannut, että välillä minulle tulee olo, että tulee mennä johonkin paikkaan ja jos en sitä noudata niin huomaankin myöhemmin, että hän olisikin ollut siellä.
Ihan kuin jokin outo kuudesaisti, mutta ei tunnu enää sattumalta.
Merkillinen yhteys tuollainen. Tuokin, että pitäisi mennä johonkin jne. Kuin tuletule kutsu. Aika hämyä.
Elämä on. :-)
En tiedä ketään miestä joka sanoisi että tuntee naisen tunteet...
Otappa selvää.
Tunnen ja nyt tiedän. Nyt ei ehkä enää tarvitse kirjoittaa tänne.
Onnea sinulle.
Luulen tuntevani. Toivottavasti ei ole harhaa. Hän sytytti minut, jälleen...
Jospa se ei ole harhaa.
En tunne mitään.
Sitten sinulle hyviä tuntemuksia jatkossa.
Tunnen kehossan hänen, miehen tunteet. Ilot, surut, kaipauksen, ahdistuksen... Mutta en voi tehdä mitään. Kumpa voisin painaa rintaani vasten...
Niin. Oletteko keskustelleet asiasta?
En osaa selittää sitä. Minulla on tällaisia taipumuksia. Joskus voimakkaampia ja joskus hyvin heikkoja. Joskus ihmetelly kun en saa"yhteyttä', niin kuullut että on matkustanut kauemmas...
Sen tuntee, vaikka toinen ois maailman äärissä, jos se on totta eikä
Taitaa olla miehellä ollut tuntemuksia jo todella pitkään, sillä tiedän hänen myös käyneen "lähelläni".. Ja hän ei tiedä, että olen myös nähnyt hänet käyvän.
Harmi ,sillä hän ei tiedä, että olen aina ollut hänestä kiinnostunut.
Jännä, että joku jää niin mielen sopukohin.
Vai onko hän asiasta ollenkaan kiinnostunut tai jos on niin sitten hänelle olisi fiksua kertoa asiasta, että hän on käynyt lähelläsi ja että olet hänestä aina ollut kiinnostunut. Vai tietääkö joku hän hänestä ja hänen lähelläsi käynnistään ja sinun hänestä kiinnostumisesta? Onkohan hän jonkun hänen hän? Hänellehän tuon hänen asiansa voisi silloin kertoa. Jos et itse rohkene olla suora niin pyydä jotain toista kertomaan niin hänkin sitten tietää. :)
Jopa oli monimutkainen..
Siitä olen satavarma, että hän on ollut kiinnostunut jo vuosia. En tiedä, että tietääkö hän minun olevan vapaa, sillä en ole vaihtanut sukunimeäni. Ja en rohkene itsekään häiritä, jos vaikka onkin parisuhteessa. Kun ei voi tietää..
Häiritä ja häiritä. Entäs jos kumpikin toisiltaan tietämättä kaipaa toistaan ja yhteyksiä ei oteta ja elämä vaan menee? Jos tilanteesi on muuttunut niin eikö se sinun tehtäväsi ole kertoa siitä toiselle?? Eihän toinen voi juuri nyt sattumalta tajuta ottaa sinuun yhteyttä jos luulee sinun olevan edelleen yhdessä toisen kanssa.
Tunnen.
Haluan oikeaa elämää. Onko sellaisia ihmisiä, jotka antavat omat herkkutattinsa toiselle. Minä en antaisi, hän antoi minulle.
Tunnen minä. Paljon rakkautta, ihan puhdasta rakkautta, sitten on ihmetystä ja epäuskoa. Hän puistelee päätään siihen malliin ettei usko tätä, kuitenkin hymyilee ja jatkaa töitään. Hän on välillä yhtä iloinen minusta kuin minä hänestä. Toisinaan tunnen itkettävän suurta surua, yksinäisyyttä ja pahaa mieltä. Mutta on hänellä muitakin, kyllä sen tuntee.
Siinäpä se onkin kiteytettynä. Rakastan.
Aivan kuin hän kirjoittaisi meistä. Väärin menee vain siinä ettei tunteissa ole ketään muuta eikä sinne hänen lisäkseen muita mahdukaan, kommunikoida kuitenkin pitää muidenkin kanssa.
Kuin myös kirjoitti pk:lle.
Joudunko elämään loppuelämäni ilman häntä? Mitä tapahtuu?? Se on täysin järjetön ajatus, mutta 5 vuotta on sekin pitkä aika.
Mikä viis vuotta ?
Täällä myös viisi vuotta, eihän tässä ole mitään järkeä. Ajatella jotain ihmistä yötä päivää, näkemättä, kuulematta. Se tunne, että eläisin loppuelämäni ilman häntä..en halua edes ajatella sellaista. Niin kauan on toivoa, kun elämää on jäljellä. Piru vie tämä tunne jatkaa vain kulkuaan..mutta missä lie on mies, jolle nämä tunteet kertoisin. Jos saisin tähän lähelle, en päästäisi enää koskaan irti.
Siihenkin voi sopeutua, nimimerkillä kokemusta on. En kyllä ikinä etukäteen olisi uskonut, kuinka pitkään se soputuminen voi kestää.
Tajuan kyllä realiteetit.
Tilanteet ja elämä kuitenkin muuttuvat. Niin kauan kuin on elämää on mahdollisuus.
Joksu oppii elämään kaipaamatta mahdollisuutta. Ehkä kuulostaa utopistiselta, mutta ainakin yhden hengen kokemuksella uskallan näin kertoa :)
Onhan se tietysti noinkin
Oikeita tunteita vai kiusoittelua? Paljon kokenut aviossa olevalta tiukissa trikoissa pyllistelyä ym. Vihoittelua, kun oma toiminta passiivista, enkä ole lähtenyt leikkeihin niin mukaan? Täytyy sanoa, et on sexyä ja fantsua, mut suurena vaarana on tehdä itsestään hölmö, siksi en kovin aloitteellinen. Paljosta olen kiitollinen hänelle ja reilu. Tunteeni olen hyvin osannut jäädyttää, toistaiseksi.
Tiukissa trikoissa "pyllistellään" tänä päivänä aika paljon. Voi olla aika raskasta aliarviointia tuollaiset trikooleikiksi mieltämiset niitä käyttävälle.
...tiukoissa trikoissa pyllistelyä...:)
Tuntuuhan tuo.
Tun.telepatia toimii meillä.