Moikka,
mulla on ollut nyt noin kuukauden verran talvikko hamsteri. Tuntuu, että se ei vieläkään luota muhun. Tulee tosi kiukkusena hyökkäämään ja puremaan, kun laittaa käden häkkiin. Ja sen jälkeen juoksee piiloon. Joskus tulee rohkeena haistelemaan kättäni ja antaa rapsuttaa. Mutta vaikuttaa kiukkuiselta ja aralta.
Olenko tehnyt jotain väärin vai onko hamsterini luonne vain tuittuileva? :)
mulla on ollut nyt noin kuukauden verran talvikko hamsteri. Tuntuu, että se ei vieläkään luota muhun. Tulee tosi kiukkusena hyökkäämään ja puremaan, kun laittaa käden häkkiin. Ja sen jälkeen juoksee piiloon. Joskus tulee rohkeena haistelemaan kättäni ja antaa rapsuttaa. Mutta vaikuttaa kiukkuiselta ja aralta.
Olenko tehnyt jotain väärin vai onko hamsterini luonne vain tuittuileva? :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Talvikot, ja kaikki muutkin kääpiöhamsterit saattavat olla hieman villejä sekä hieman hankalampia käsitellä, ja on tosiaan ihan yksilökohtainen asia onko hieman villimpi vai onko melko rauhallinen ja kesympi mitä toiset. Ei oo itellä niin vanhaa kokemusta kääpiöhamstereista, kun syrkkejä minulla on pelkästään ollut, mutta olen hoitanut kääpiöhamstereita paljon ja tiedän hieman hankalempiakin tapauksia käsitellä yms.
Meiltä kuoli juuri 2,5 v talvikko vanhuuttaan. Ekat päivät annettiin olla sitten pikkuhiljaa tutustuttiin. Meidän tyttöhamsusta tulikin todella kesy. Aluksi vapisi käsissä mutta oppi tuntemaan tutut ja vapina loppui. Myöhemmin luotti enemmin ihmisiin. Ikääntyessä ei enää vapissut oli hamsteriksi hyvin sosiaalinen. Huusin syömään halusi pois dunasta ja käveli keittiöön. Pöydän ääressä koko perhe syötiin. Toki välillä jäi nukkumaan. Ketään ei koskaan purrut. Nukkui sylissä, kiipesi olkapäille. Tutuilla talvikot arkoja, ujoja. ja aluksi purivat. Saivat puremisen pois ja kesyyntyivät puoliksi. Meillä talvikko pääsi jaloittelemaan pitkin omalotitaloamme päivittäin. Rohkastui. Yksilöitä ovat kumminkin.