Eevasta ja vähän Adamistakin

"Nyt tarvittaisiin teutaa! Todistaisi tuon vääräksi vaikka silmät ummessa. Ja ISOILLA kirjaimilla!"
Teutaa minäkin odottelen. saisin näkökulmaa aiheeseen, joka on työn alla.

Where arth Thou ?

Leihvi on jo nähty..

Kun muistaa, että Eevan matrilineaarinen, mitokonriaalinen Dna on periytynyt Afrikassa äidiltä tyttärelle muuttumattomana 200 000 vuotta ja Adamin Dna, XY, jossa tapahtuu geneettinen vaihtelu, on peräisin Paratiisista 7000 vuoden takaa, niin joudutaan tekemään seuraavanlainen johtopäätös raamatun sanomasta:

syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala lupasi Eevalle, että hänen siemenestään nousisi Hän, joka polkee rikki käärmeen pään. Koska maailma oli jo täynnä ihmisiä, johtuen siitä tosiasiasta, että Eevan mitokondrionaalinen Dna on pysynyt muuttumattomana, Adam päätti itse huolehtia siitä, että Vapahtaja syntyisi HÄNEN suvustaan. Siksi Adam rikkoi Luomistyön (Herra loi Ihmisen mieheksi ja naiseksi) ja otti itselleen toisen vaimon, ja naitti näistä kahdesta vaimosta syntyneet lapset toisilleen. Sisäsiittoisuudesta johtuen jälkeläisten perimä muuttui perusteellisesti. Ensinnäkin muuttui ulkoinen fenotyyppi. Lapsista tuli vaaleaihoisia. Cushilainen fenotyyppi, joka oli Eevalla tumma, johtuen sopeumasta polttavaan ilmanalaan ja muutenkin dominoiva, vaihtui resessiiviseksi, peittyväksi. Tästä vaaleihoista sukulinjaa ryhdyttiin kutsumaan nimellä Shem-"loistava" vrt. babylonian "Shamash"-käärme.

Jatkuu...

Kushilainen sukulinja on 200 000 vuotta vanha. Afrikkaa pidetään ihmiskunnan syntypaikkana, mutta aiemmin mantereet olivat lähempänä toisiaan ja liikkuminen mantereiden välillä helpompaa. Kushilainen tumma fenotyyppi on dominoiva, siksi on luontevaa ajatella, että heidän esi-isänsä ovat pitkään asuneet lähellä päiväntasaajaa.
Kushilaiset heimot ovat harjoittaneet polygamiaa kymmeniä tuhansia vuosia. Adamin ja Eevan tarinan takaa voi löytää sen syvemmän merkityksen, miten tärkeää muinaisille kansoille suku ja sen jatkuminen oli. Esikoispoika, jonka esi-isät olivat samasta suvusta, takasivat heimon "iankaikkisen elämän" maan päällä.

Järjestelyistä vastasi käytännössä heimon isoäiti, naittaja, joka tiesi kaiken kaikista, juoru-Ämmä, Amma, joka jatkoi Kus-Tomia, huolehti tyttöjen ympärileikkauksesta, ulkoisten genitaalien silpomisesta ja emättimen suun ompelemisesta kiinni- sulhanen saisi sitten hääyönä leikata ompelet, jotta avioliitto saattaisi alkaa, ilman seksuaalista mielihyvää, koska ihminen oli kushilaisen maailmankatsomuksen mukaan vain aineeksi langennut henki, joka uudelleensyntyen yhä uudelleen ja uudelleen, kärsimyksen kautta viimein pääsisi irti aineellisesta maailmasta ja takaisin hengeksi taivaalle.

200 000 vuotta tällaisia tapoja on aika pitkä matka aineeksi langenneelle hengelle. Kushilaisen kansan Via Dolorosa on kestänyt kauemmin kuin sen Pitkäperjantain, jonka ydinsanoma lopultakin on, ettei esi-isien ja ennenkaikkea esi-äitien pimeitä tapoja enää tarvitse noudattaa millään tekosyyllä.

Mainitsin aiemmin kushilaisen polygamisen tavan, jossa kahden vaimon jälkeläiset naitettiin keskenään. Sisäsiitoksen seurauksena lopputos oli fenotyypiltään muuttunut jälkeläinen. Afrikan kushilaisissa heimoissa näitä vaaleita lapsia pidettiin pyhinä, koska he olivat valkeita kuin haamut, kuten heidän esi-isänsä, joka lankesi syntiin ja muuttui ihmiseksi. Heitä kutsuttiin myös nimellä Shem, "loistava".

He olivat niitä Jumalan poikia, jotka tulivat "alas" ja naivat maan tyttäriä. Kun vaaleaihoinen "jumala" nyt meni tumman kushilaisen tytön kanssa naimisiin, jälkeläinen oli jälleen tumma, koska tumma fenotyyppi on dominoiva, vaalea resessiivinen eli peittyvä.

Paratiisikertomus alkaa 5700 vuoden takaa, jolloin ne kushilaiset, jotka olivat syntyneet valkoihoisiksi, alkoivat menemään keskenään naimisiin ja rikkoivat Kus-Tomin, jossa "jumala" nai vain oman kansan tyttäriä.

Kus-Tomin, perinteen rikkoneiden lapsilla valkoihoisuus jäi vallitsevaksi. Heidän ihonsa ei kestänyt polttavaa aurinkoa. Heidän sanottiin olevan kirottuja ja heidän oli lähdettävä isiensä mailta etsimään itselleen uusia kotikontuja. Tätä kansaa kutsuttiin nimellä Shem- seemiläiset. Itseään he kutsuivat nimellä Farsi.

Farsilaisten jälkeläiset hallitsivat Jeesuksen aikana Jerusalemissa. He olivat omasta mielestään ainoita oikeita juutalaisia. Jeesus sanoi heistä, että he ovat "käärmeen" sikiöitä. He eivät tunteneet juuriaan, eivät Eevaa, kushilaista, jonka suku oli asunut Afrikassa aikojen alusta asti, eivätkä ensimmäistä Adamia, jonka kautta koko ihmiskunta on saanut alkunsa, miestä, joka seisoi heidän edessään.

Afrikasta on tapahtunut ainakin kaksi suurta muuttoa. Sen ensimmäisen muuton jäljiltä voi etsiä kaikkein vanhimpia ihmiskunnan jälkiä 120 000 vuoden takaa. Seuraava suuri muutto ajoittuu 60 000 vuoden taakse kivikauteen, jolloin kushilainen kulttuuri ulottui kaikille mantereille ja oli aikansa suurin yhdistävä tekijä. Kolmas, jonka historia löydetään Raamatusta, on ns. historiallinen aikakausi, jonka aikana kivikautinen kushilainen kulttuuri koki murroksen- vanha arkaainen, luonnossa luonnon ehdoilla eläminen sai vähitellen väistyä.

Tämä on "jumalien" valkoisen miehen aikakausi, miehen,jonka titteleitä on riippuen kulttuurista, Afrikassa Ha-Piru (Hibru, hebrew) tai holu- Holy Ghost,kokonainen haamu, Kushien oppi siitä. että maan päällä oleva ihminen-haamu kohtaa esi-isänsä haamun ja niin heistä tulee täydellinen haamu , eikä ihminen-haamu joudu kuoltuaan "kadotukseen", kuten esi-isänsä, josta tuli Vaeltava Haamu Zombie.

Valkoinen mies, jonka vanhemmat olivat olleet mustia ja hän itse oli geneettisen muunnoksen tuote, tyytyi osaansa mustien kansojen "jumalana". Nämä mustat sitten rakensivat temppelit ja kanavat, viljelivät pellot, kaivoivat arvokkaat metallit kaivosonkaloista, kävivät sodat ja yleensäkin raatoivat, kuitenkin onnellisina siitä, että heidän "jumalansa" oli luvannut pitää heistä huolen, olla heidän "paimenensa", niinkuin faraoiden ja Ensien titteli kuului.

Persiassa he oli Farsi, Varsinaiset, "todelliset" ihmiset. Suomalaisiakin hallitsi valkoinen kansa Farsi-nais-Somesta käsin.

Kantasuomalainen taas oli tummempi iholtaan, Aino- kansaa, joka oli muuttanut Suomeen heti jääkauden jälkeen. Osa heistä meni edemmäs Grönlantiin ja A-Meri-K-Uriin, toiset Japaniin. He ovat A-Inu-kansaa Afrikansarvesta, jotka lähettivät lapsensa , aino-kaisensa matkaan, paremman elämän toivossa. So-Ma-lit ovat meidän siskojamme ja veljiämme. Miten he ovatkaan So-mia. Tervetuloa So-Meen!!!