Miksi et ole kaivattusi kanssa yhdessä?
Voisitko tehdä jotain vielä enemmän?
Voisitko tehdä jotain vielä enemmän?
Kertokaa nyt täysin suoraan ja rehellisesti:
suoraan.asiaan
45<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
No en tie haluuko hän sitä. Mä kun oon vaan mä, kun kukaan muu.
-, en
Hän ei koskaan tahtonut edes tavata..........
<3
En tiedä, että onko yhteen pääsy se suurin tavoitteeni.....
Vaikka tunteet onkin kovat...
Tahtoisin kuitenkin jutella...
Enemmän, kuin kenellekkään muulle.....
AP pyysi rehellisiä vastauksia.
Mitä ihmettä sä sillä tiedolla ja ihan oikeesti ei kuulu sinulle.
Hän teki sen ihan selväksi käytöksellään joskus, että oli kiinnostunut jostain muusta naisesta/naisista.
niinkuin sinäkin posket heleänä toista katselit viime vuoden kevät/kesällä?... -.-
Ei osu minuun tämä.
Olemme molemmat perheellisiä.
Mitään ei ole tehtävissä..Ei ollut alunalkujaankaan..
Jari, pussailin Karin kanssa kerran kesällä.
Hän ei ollut valmis luopumaan vanhasta elämästään. Minä tai minun rakkaus ei ollut hänelle se oikea. Rakastan kuitenkin ikuisesti.
Hahah jos oot se tietty eukko niin "kaunotar" on aika kaukaa haettu ilmaus. Roikkusilmä sopis paremmin.
Sanoin kerran yhdelle etten voidi jättää kavereita yksin sinkkuna, että kävisin baarissa heidän kanssa.
Olidin käynyt max 1 kuussa tai vähemmän.
Mutta
Hän oli unikuva, haave, ihastus johon ei ollut lupa tarttua.
Ja vaikka olisi, niin en usko että hänellä samat tunteet.
Pitäisikö asia selvittää vielä? Vai millainen tilanne on?
Koska rakastan toista enemmän.
Ja hän rakastaa toista enemmän.
Luulen että me molemmat rakastetaan toisiamme enemmän kuin sitä kenen kanssa aviossa ollaan. Mutta molemmille on lasten paras ykkönen.
En tiedä, ehkä joskus voidaan kohdata toisemme ja ne tunteet joita tunnemme.
Vähän surullinen olo.
Ainakin se on syy siihen että asiat meni niin kuin ne meni alunalkaen.
Nappivastaus.
En voi tehdä enempää. Kerroin tunteistani ja sain selville, että hän seurustelee. Pitää vain yrittää unohtaa ja pysyä poissa näköetäisyydeltä....
En voi, ihminen ei voi muuttaa ikäänsä n. 20 vuotta nuoremmaksi.
pureskellut jo hyvin pitkän aikaa
Totta, pureskeltavaa siinä riittää. Aika ristiriitaisia tunteita asia tuo tullessaan, toiseen kohdistuvien tunteiden lisäksi.
Molemmat aviossa. Mies tuskin erroaa.
Varattu on.
Joskus kannattaisi puuttua. Ei välttämättä olisi kauan varattu
Niin varattua kannattaa vongata. Toki jos lankeaa ei voi mitään mutta ne päätökset pitää tehdä reilusti ja oikein kaikkia kohtaan. Salasuhteet on säälittäviä. Varsinkin jos vielä lapsia kyseessä voi tulla rumaa jälkeä. Tiedän eräänkin tarinan jossa mies petti. Nyt kun eronneet vieläkin hänen omat aikuiset lapset naureskelevat omalle isälleen minkälainen oli ja kohteli niiden äitiä. Jopa kaksi sukupolveen vaikuttaa salapano. Kannattaa todella miettiä kuka haluaa elää tuollaisen maineen kanssa. Vielä omat lapset Hyi helvetti. Säälittävä tuo mies on kaikkien silmissä loppuelämänsä.
Niin kun itsellä on mennyt suhteet vituiksi kivaahan se on tuhota toistenkin aviot mitä tuota. Kukin tekee ratkaisunsa ja eronsa. Sitten on kaksi katkeraa ihmistä selittelemään mikä meni pieleen. Puuttua kannattaa ja antaa paskan kiertää.
Minulla 10 vuotta liikaa.
Ja/tai minulla 10 liian vähän.
Rakastan kaukaa. Kai se sallittakoon.
Entä jos ootkin juuri sopiva noin ja ton ikäsenä? Jos se onkin tekosyy uskaltamattomuudelle?
Löytyy sitä uskaltamattomuuttakin. Voi olla että olisin sitä hänen mielestä. Itse kuitenkin kokisin itseni kovinkin keskeneräiseksi hänen rinnallaan (ei sillä että kenestäkään meistä täällä "valmiita" tulee.) Ahdistaa ajatuskin siitä jos mies saisi kuraa niskaansa vuokseni.
Oikeastaan tykkään haastaa itseäni monella eri osa-alueella, mutta ihmissuhteet eivät ole yksi niistä.. Liian suuret tunteet pelissä ja melko paljon menetettävääkin jos menee päin honkia. Olen haavoittuvainen tällä osa-alueella ja yritän kai suojella itseäni. Ikäero on vain yksi kynnys lisää ylitettäväksi.
Enpä tiedä, mutta en aio täälläkään enää notkua. Nyt tuli oikeasti tunne, että tämä on ajanhukkaa. Aika aikaansa kutakin. Kuinkahan paljon aikaa sitä on tuhlannut täälläkin ja täysin turhaan. Oma päätöstään se on ollut, ei siitä voi ketään syyttää. Nyt on kuitenkin aika jättää mennyt ja toivottaa hyvää syksyä ja loppuelämää. Aion tehdä jotain oikeasti itselleni merkittävää. Aloittaa vaikka uuden harrastuksen ja tavata ihmisiä... Onnea hänelle vain elämäänsä.
Se varattu ensin hankkiutuu sinkuks koska minä olen sen mielessä yötä päivää. Se vie multa jalat alta ja vääntää rautalangasta että uskon näin olevan. Se vois helposti ottaa yhteyttä. Ei mitään aikomusta lähtee rikkomaan kenenkään suhteita.
Mistä tiedät, että olet tän varatun mielessä? Varattu voi tarvita vahvistusta sinunkin tunteistasi.
Miksi olla "varattu väärälle ihmiselle" jos ajatukset on muualla? Varattuna odottelee milloin sopivampi osuisi kohdalle? Just just... Itse olen vapaa ja minuun voi halutessaan ottaa yhteyttä, mutta jos varattuna näin tekisi, kuinka paljon voisin luottaa siihen ettei hän toimisi näin jatkossa? Ei kovin vahva aloitus "elämää suuremmalle rakkaudelle".
Varattu ja varattu. Pitkässä parisuhteessa olemme tahoillamme ja molemmilla lapsia. Ei uskallusta tehdä irtiottoa.
Himoitsen häntä järjettömän paljon. Kamala tunnustaa, mutta kun kumppanini panee minua, kuvittelen toisen miehen kalun sisälleni, kädet vartalolleni.
Koska olet ollut minussa, ei se vaadi paljonkaan mielikuvitusta.
En näkisi ongelmana sitä, että kuvittelet häntä omasi kanssa ollessasi - kaikki kuvittelevat jossain vaiheessa jotakuta muuta, niin miehet kuin naisetkin, koska ei se oma pitkässä juoksussa sytytä enää niin paljon kuin alkuaikoina. Fantasioissa ei ole mitään vikaa. Joka ikinen fantasioi. Jos muuta väittää, valehtelee.
Suurempi ongelma on se, jos oikeasti haluaisit mieluummin jakaa koko elämäsi tämän toisen miehen kanssa.
Oon liian ujo tuon miehen seurassa , enkä saa kerrottua totuutta siitä mitä tunnen. Viimeksi tänään olin kaksin hänen kanssaan , enkä saanut kerrottua. Seuraavaan tapaamiseen hyvin pitkä aika vielä...
No, mulla ainakin sellainen ongelma, ettei ole sellaista - kaivattua. Tutustunut olen lukuisiin ihmisiin. Pintaraapaisut jo valuuttaneet: ei kiinnosta. Toivossa silti hyvä elää, sano lapamato. Ehkä se O tulee vuelä vastaan. Tai sitten ei.
Puranpa iltani ratoksi mieltäni. Eli aluksi luulin hänen olevan varattu ja pidin itseäni naurettavana kun koin ns. vääriä tunteita. Sitten totesin, että ehkä kaikki ei olekaan yksipuolista. Sen jälkeinen miehen ambivalentti käytös on syynä tähän tilanteeseen, joka ei siis (ole) edennyt. Käytännössä olen hänelle varmaankin yhdentekevä. Haluaisin oikeasti jo lopettaa asian pyörittelyn mutta ei onnistu.
Mä ujostelin ja arastelin häntä liikaa ja sen takia mokasin koko jutun. Ehkä hän piti mua sen takia liian nuorena. Saisinpa ottaa koko jutun alusta :(