Kas näin mädätys saarnataan – televisiojumalanpalvelus Askolan kirkossa!
Suomen evankelisluterilaisen kirkko käyttää kaikki tilaisuutensa mädättämiseen uskonnon varjolla, niin myös sunnuntaina 28. elokuuta 2016 televisiojumalanpalveluksessa Askolan kirkossa. Mädätyssaarnan jälkeen seurakunta nostettiin tietysti tunnustamaan uskontunnustus, ikään kuin mädätyssaarna tulisi kohdata Jumalan sanana!
28.08.2016 15:51, 756 lukukertaa
Osta päivän MV-lehti tästä
Antti Kupiainen
Taas mädätetään kansaa ikään kuin Jumalan sanana korkealta kansan yläpuolelta saarnastuolista, minkä jälkeen kansa nostetaan ylös tunnustamaan uskontunnustus kuullun julistuksen jälkeen. Kuvassa Antti Kupiainen televisiojumalanpalveluksessa.
On tunnustettava, että kirkkoherra Antti Kupiaisen saarna oli vain ajankohtainen julkinen esimerkki mädätyssaarnasta, eikä edes niitä kaikkein pahimpia, kun paljon rajumpaa tapahtuu monessa muussa kirkollisessa mädätyshetkessä.
Se, että kirkkoa on aiheellista tarkkailla, johtuu sen vallitsevasta mädättävästä linjasta, joka on tehnyt siitä Rasmuksen, Yleisradion ja SPR:n rinnalla erään pääasiallisen ideologisen kasvattajan näissä pyrkimyksissä.
Suomen evankelisluterilainen kirkko kokoontui sunnuntaina 28. elokuuta juhlimaan vuosisataisen perinteensä mukaisesti ”kiitollisuutta”. Jumalanpalveluksissa luettava evankeliumiteksti oli Luukkaan evankeliumista (Luuk. 17: 11–19) kertomusta Jeesuksesta, joka kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla ja kohtasi eräässä kylässä kymmenen spitaalista miestä.
Jeesus paransi heidät, mutta parantuneista vain yksi kääntyi takaisin kiittämään Jeesusta. Tämä mies oli samarialainen.
Nämä samarialaiset ovat juutalainen lahko, joka omaksui pyhäksi kirjakseen vain viisi Mooseksen kirjaa, eivätkä he hyväksyneet muita juutalaisia. Samarialaiset ovat Babylonian vankeudesta 538 eKr. jälkeen palanneiden juutalaisten jälkeläisiä, mutta Uuden testamentin aikaan Jerusalemin juutalaisjohdon ylenkatsomaa väkeä.
Kyse oli itse asiassa rodullisesti samasta kansasta, mutta uskonnollisesti vanhauskoisesta uskonnollisesta lahkosta. Näissä kylissä samarialaiset olivat asuneet jo puoli vuosituhatta!
samarialaiset
Kuvassa nykypäivän samarialaisia. Lähde: Wikipedia.
Askolan kirkkoherra Antti Kupiainen oli puhuvinaan Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, kun hän saarnasi maahanmuuttajien puolesta Suomessa. Hän löysi maahanmuuttajat samarialaisen miehen avulla!
Häntä ei näyttänyt häiritsevän sekään kertomuksen kanssa syntyvä epäjohdonmukaisuus, että muslimit maahantunkeutujat eivät saavu Jeesusta kiittämään tänne Suomeen!
”Tuntuu kuin mitään ei ole muuttunut. Samansuuntaisia kysymyksiä ja ongelmia on edelleen. On opittava elämään toisten kanssa”, kirkkoherra Kupiainen rakensi saarnansa alussa aasinsiltaa nykyiseen elämänmenoon Suomessa sekä suvaitsevaisuuden uskonnolliseen normiin.
”Näissä kymmenessä sairaassa miehessä näemme kärsimyksen ja poissulkemisen”, Kupiaisen saarnaa televisiolle ja seurakuntalaisille.
Kupiainen kiihdytti saarnassa vauhtiaan vapaamielisen turvapaikkapolitiikan puhujaksi:
Kymmenen sairaan miehen kohtalo osoittaa ”muukalaisuuden, ja tulee lähelle meitä turvapaikanhakijoissa ja myös jaottelussa, joka jakaa ihmisiä eri ryhmiin, eri kansanryhmiin”.
Yleisradion lähettämässä televisiojumalanpalveluksessa kirkkoherra julisti kansakunnalle, miten pahaa on kaikki ”rajat kiinni” –toiminta, kuten hän määritteli asiansa uskonnolliseen puheeseensa upotettuna.
”Moniarvoisessa yhteiskunnassa” nähdään tuo paha jaottelu silloin ”muukalaisia vastaan”, kun ”vahva jyrää heikon”, mutta kirkkoherra Kupiainen haastoi kansakuntaa: ”Uskallammeko kohdata hänet, uskallammeko kohdata vierauden.”
Niin Kupiainen teki johtopäätöksensä, jonka ”muukalainen kiitti Jeesusta”, kun samarialainen palasi kiittämään, mutta yhdeksän parantunutta juutalaista eivät palanneet kiittämään.
Rinnastukset ovat tietysti aina propagandistisia. Tällä kertaa Kupiainen käytti puoli vuosituhatta noilla seuduilla elänyttä tiukkahenkistä juutalaislahkoa argumenttina suomalaiselle ja eurooppalaiselle rajat auki –toiminnalle, mutta sivuutti jopa kirkossa senkin ristiriidan, etteivät turvapaikanhakijat ole maahantunkeutujina ja muslimeina ilmaisseet kiitosta Jeesukselle.
Kirkon saarnan käyttö poliittiseen toimintaan ei ole lain mukaan sallittua, mutta mahdollisesti tietynlainen politiikka on nykysuuntauksen mukaan jopa suotavaa. Kirkkoherra on virkamies.
Jos hän olisi tahtonut sijoittaa samarialaisen paikalle jonkun jo kauan Suomessa asuneen vanhauskoisen ryhmittymän, jota halveksitaan valtauskonnon median toimesta, niin hän olisi voinut etsiä sellaisiakin rinnastuksia esimerkiksi vanhaluterilaisia uskomuksia edustaviin ryhmiin, jotka virallinen kirkko on diskriminoinut.
Antti Kupiainen tunnetaan pappina, joka ilmaisi myös voimakkaasti kannatuksensa Pekka Haavistolle presidentiksi. Kupiainen on myös osoittanut tukensa todella useassa twiittauksessaan ylikersantti Juho Pylvänäisen Pride-tempaukselle.
Suomen evankelisluterilaisen kirkko käyttää kaikki tilaisuutensa mädättämiseen uskonnon varjolla, niin myös sunnuntaina 28. elokuuta 2016 televisiojumalanpalveluksessa Askolan kirkossa. Mädätyssaarnan jälkeen seurakunta nostettiin tietysti tunnustamaan uskontunnustus, ikään kuin mädätyssaarna tulisi kohdata Jumalan sanana!
28.08.2016 15:51, 756 lukukertaa
Osta päivän MV-lehti tästä
Antti Kupiainen
Taas mädätetään kansaa ikään kuin Jumalan sanana korkealta kansan yläpuolelta saarnastuolista, minkä jälkeen kansa nostetaan ylös tunnustamaan uskontunnustus kuullun julistuksen jälkeen. Kuvassa Antti Kupiainen televisiojumalanpalveluksessa.
On tunnustettava, että kirkkoherra Antti Kupiaisen saarna oli vain ajankohtainen julkinen esimerkki mädätyssaarnasta, eikä edes niitä kaikkein pahimpia, kun paljon rajumpaa tapahtuu monessa muussa kirkollisessa mädätyshetkessä.
Se, että kirkkoa on aiheellista tarkkailla, johtuu sen vallitsevasta mädättävästä linjasta, joka on tehnyt siitä Rasmuksen, Yleisradion ja SPR:n rinnalla erään pääasiallisen ideologisen kasvattajan näissä pyrkimyksissä.
Suomen evankelisluterilainen kirkko kokoontui sunnuntaina 28. elokuuta juhlimaan vuosisataisen perinteensä mukaisesti ”kiitollisuutta”. Jumalanpalveluksissa luettava evankeliumiteksti oli Luukkaan evankeliumista (Luuk. 17: 11–19) kertomusta Jeesuksesta, joka kulki Samarian ja Galilean rajaseudulla ja kohtasi eräässä kylässä kymmenen spitaalista miestä.
Jeesus paransi heidät, mutta parantuneista vain yksi kääntyi takaisin kiittämään Jeesusta. Tämä mies oli samarialainen.
Nämä samarialaiset ovat juutalainen lahko, joka omaksui pyhäksi kirjakseen vain viisi Mooseksen kirjaa, eivätkä he hyväksyneet muita juutalaisia. Samarialaiset ovat Babylonian vankeudesta 538 eKr. jälkeen palanneiden juutalaisten jälkeläisiä, mutta Uuden testamentin aikaan Jerusalemin juutalaisjohdon ylenkatsomaa väkeä.
Kyse oli itse asiassa rodullisesti samasta kansasta, mutta uskonnollisesti vanhauskoisesta uskonnollisesta lahkosta. Näissä kylissä samarialaiset olivat asuneet jo puoli vuosituhatta!
samarialaiset
Kuvassa nykypäivän samarialaisia. Lähde: Wikipedia.
Askolan kirkkoherra Antti Kupiainen oli puhuvinaan Luukkaan evankeliumin kertomuksesta, kun hän saarnasi maahanmuuttajien puolesta Suomessa. Hän löysi maahanmuuttajat samarialaisen miehen avulla!
Häntä ei näyttänyt häiritsevän sekään kertomuksen kanssa syntyvä epäjohdonmukaisuus, että muslimit maahantunkeutujat eivät saavu Jeesusta kiittämään tänne Suomeen!
”Tuntuu kuin mitään ei ole muuttunut. Samansuuntaisia kysymyksiä ja ongelmia on edelleen. On opittava elämään toisten kanssa”, kirkkoherra Kupiainen rakensi saarnansa alussa aasinsiltaa nykyiseen elämänmenoon Suomessa sekä suvaitsevaisuuden uskonnolliseen normiin.
”Näissä kymmenessä sairaassa miehessä näemme kärsimyksen ja poissulkemisen”, Kupiaisen saarnaa televisiolle ja seurakuntalaisille.
Kupiainen kiihdytti saarnassa vauhtiaan vapaamielisen turvapaikkapolitiikan puhujaksi:
Kymmenen sairaan miehen kohtalo osoittaa ”muukalaisuuden, ja tulee lähelle meitä turvapaikanhakijoissa ja myös jaottelussa, joka jakaa ihmisiä eri ryhmiin, eri kansanryhmiin”.
Yleisradion lähettämässä televisiojumalanpalveluksessa kirkkoherra julisti kansakunnalle, miten pahaa on kaikki ”rajat kiinni” –toiminta, kuten hän määritteli asiansa uskonnolliseen puheeseensa upotettuna.
”Moniarvoisessa yhteiskunnassa” nähdään tuo paha jaottelu silloin ”muukalaisia vastaan”, kun ”vahva jyrää heikon”, mutta kirkkoherra Kupiainen haastoi kansakuntaa: ”Uskallammeko kohdata hänet, uskallammeko kohdata vierauden.”
Niin Kupiainen teki johtopäätöksensä, jonka ”muukalainen kiitti Jeesusta”, kun samarialainen palasi kiittämään, mutta yhdeksän parantunutta juutalaista eivät palanneet kiittämään.
Rinnastukset ovat tietysti aina propagandistisia. Tällä kertaa Kupiainen käytti puoli vuosituhatta noilla seuduilla elänyttä tiukkahenkistä juutalaislahkoa argumenttina suomalaiselle ja eurooppalaiselle rajat auki –toiminnalle, mutta sivuutti jopa kirkossa senkin ristiriidan, etteivät turvapaikanhakijat ole maahantunkeutujina ja muslimeina ilmaisseet kiitosta Jeesukselle.
Kirkon saarnan käyttö poliittiseen toimintaan ei ole lain mukaan sallittua, mutta mahdollisesti tietynlainen politiikka on nykysuuntauksen mukaan jopa suotavaa. Kirkkoherra on virkamies.
Jos hän olisi tahtonut sijoittaa samarialaisen paikalle jonkun jo kauan Suomessa asuneen vanhauskoisen ryhmittymän, jota halveksitaan valtauskonnon median toimesta, niin hän olisi voinut etsiä sellaisiakin rinnastuksia esimerkiksi vanhaluterilaisia uskomuksia edustaviin ryhmiin, jotka virallinen kirkko on diskriminoinut.
Antti Kupiainen tunnetaan pappina, joka ilmaisi myös voimakkaasti kannatuksensa Pekka Haavistolle presidentiksi. Kupiainen on myös osoittanut tukensa todella useassa twiittauksessaan ylikersantti Juho Pylvänäisen Pride-tempaukselle.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.