Luokkamatka asumisen historiaan

Helsingin Sanomissa oli eläväinen juttu asuinrakentamisesta ja sosiaaliluokista. Tarina alkaa sillä, että1700-luvun Isossa-Britanniassa rivitaloja rakennettiin työläisille vieri viereen. Jos joku tuhosi asuntonsa, se oli helppo purkaa ja rakentaa uusi tilalle.
.
1930-luvulla Alvar Aalto suunnitteli kokonaisen asuinalueen Kotkan Sunilan tehtaan henkilökunnasta työntekijöistä johtajiin. Työläisille rakennettiin kerrostaloja, työnjohtajille ja insinööreille rivitaloja ja johtajalle yksityistalo - omakotitalo.
.
Rivitalosta tuli keskiluokan koti sotien jälkeen. Maunula oli Helsingin ensimmäinen Arava-rivitaloalue.
.
1950-luvulla rivitalo tarjosi mahdollisuuden keskiluokkaiselle ihmiselle jos ei nyt ihan omaan tupaan, niin ainakin melkein omaan tupaan. "Rivitalo oli köyhän miehen omakotitalo". Rivitalossa oli takapiha ja oma sisäänkäynti. Lapset saattoivat tulla ja mennä turvallisessa ympäristössä.
.
1980-luvulla rivitalot tekivät luokkamatkan ylös, kun kalliille asuntoalueille alettiin rakentaa valtavia, suuri-ikkunaisia ja isoterassisia rivitaloja, joihin vain rikkaimmilla oli varaa.
.
Nyt rivitalot ovat palanneet keskelle.
.
Joillekin arkkitehtuurin vaikuttajille omakotitalo ja luonnonläheinen asuminen oli ihanne, rivitalo oli kompromissi. Arkkitehti Otto-Iivari Meurman oli sitä mieltä, että suomalainen mies haluaa asua ensisijaisesti omakotitalossa. Tapiolaan Meurman piirsi 1950-luvulla kaavan, jossa kaikille yhteiskuntaluokille piti olla asuntoja. Mukana oli myös rivitaloja. Meurman luonnehti niitä sopiviksi ihmisille, joilla on lapsia, mutta ei varaa omaan taloon.